Kategoriat
Uncategorized

Leipää, kipuja, kuntoilua, lääkäriä, kuntoutus, eläkepapereita, leipävallanakumous, teatteria

Mahtavaa lauantai iltaa jokaiselle taholle. Kiitos jälleen kerran niille ahkerille kävijöille jotka ovat jaksaneet käydä sivuilla vaikka taas on ollu muutaman päivän aika hiljaista ja syy on edelleen se vanha tuttu, ei jaksa.
Nyt voisi olla suunnitelmissa jotain paranusta tähän asiaan. Minä kun olen viihtynyt niin hyvin tuolla facessa ja sinne on menny kaikki kirjotushalut niin entä jos vähennä sinne kirjoittamista ja lisään tänne kirjoittamista!

Muutenkin face on alkanu jotenkin tympiä enemmän ja enemmän. Toki sain jo ohjeitakin, että oot kyllä aika paljon facessa 😛

Face on ollu oikein hyvä juttu ainakin minun elossani ja paljon olen saanu uusia kavereita sen myötä ja mikä parasta niitä entisiä kavereita on tullu listoille. Montaakaan en ole nähnyt taikka kuullut ollenkaan sitten kun koulu lopetettiin vuonna 1982. On ollu mahtava nähdä mitä heille kuuluu nykyään.
Toki se on ollu myös minulle se kanava kommunikoida ihmisten kanssa kun en pysty liikkumaan ja olen jumissa kotona. Paljon on ollu hyötyä moisesta sivustosta.

No mutta jospa koittasin olla täällä enemmän nyt 😀 Ei tiijä onnistuuko vai ei 😀

Aika paljon on taas tässä välillä tapahtunut. Esim. kävin kokeilemassa kuinka pelataan sulkapalloa ja siinä sitten mopo karkasi käsistä ja lähti keulimaan ja siitä ollaan kärsitty sitten ihan aikuisten oikeesti.
Olisin maanantai- tiistain välisenä yönä lähteny sairaalaankin mutta kun muistin mitä se maksaa, se auttoi kipuun aika paljon.
Liikkumista se ei kuitenkaan parantanu vaan edelleen joutu märehtimään sohvalla ja makuuhuoneessa aina hetki kerrallaan.

Rankkaa oli mutta hetken aikaa se oli myös aivan mahtavaa. Kolme viiimeistä erää olis pitäny jättää välistä.

Mutta kaikki ei ole ollu yhtä kipua. Leipää on taas tullu lissää tehtyä ja syötyä on jopa ihan liikaakin. Paino otti ja pompsahti 6kg  ylös päin ja sillon alko kellot soimaan, että onko tämä nyt ihan sitä mitä haluttiin. Leipä on niin hyvää edelleen ettei sanotuksi saa.
Viikko sitten tein ne neljä ruisleipää ja tänään oli vuorossa toiset leivät.

Vielä tänään oli rippeitä niistä entisistä leivistä ja siksi oli aika tehdä uutta leipää.

Neljä uutta leipää syntyi tänään lauantaina. 2 vaaleeta ja kaksi ruisleipää.

Mielenkiintoista tässä ruisleivässä on se, että samalla määrällä aineita tein kun  viimeksi ja sillon sain tehtyä neljä leipää kun kohisi niin paljon. Nyt tuli vaan kaksi leipää? Aika jännästi nämä juuret käyttäytyy 🙂

Kaksi kappaletta tein myös vaaleeta leipää eli vaaleetahapanjuurileipää joka niin niin hyvää, että taju lähtee 😀
Nyt tein kokeilun vuoksi niin, että tein kaksi eri taikinaa. Toisen kohotutin noin 5h huoneenlämmössä josta viimeisen 45-50 min laitoin taikinat uunin pangolle lämpimään jos vaikka kohoominen nopeutuisi ja nopeutuihan se.
Takinat kohosi tosi isoksi mutta kun koitin tehdä niihin viiltoja, se oli lähes mahotonta. Taikina alkoi repeillä ja oli aika kiire saada leivät uuniin.  Sinne menivät kuitenkin suhteellisen kokonaisina 🙂

Uunissa nämä vaaleet kyllä pullistu alussa nin paljon, että näytti niiden tulevan uunin ilma-aukoista pihalle 😀
Hyvin meni ja onnistu.

Toiset taikinat laitoin muotoilun jälkeen jääkaappiin ja siellä saavat olla joko huomiseen tai ylihuomiseen. Mielenkiintoista on verrata sitä kun toiset leivät oli huoneenlämmössä ja nämä toiset ovat hitaammalla kohoomisella jääkaapissa.  Jännä kattoa muuttuuko maku, muuttuuko koostumus jne… Se ainakin on varmaa, että viillot onnistuu huomattavasti paremmin.

Ruisleivät onnistui myös jopa paremmin kuin ne edelliset vaikka nekin oli loistavia ja maku erittäin hyvä.  Oli ilo kyllä napostella lämmintä ruisleipää ja lämmintä vaaleeta leipää 😀

Aika jännä kohtaaminen oli ollu myös Helsingissä kevätmessuilla. Outokumpulainen nainen oli siellä ja oli osunut Eliisa Kuuselan pisteelle missä hän esitteli hapanjuurileipiä ja siinä sivussa uunituoretta kirjaansa. Niina oli siinä katellu ja maistellu leipiä kun tokas, että Marko se meillä pin tekee juuri näitä leipiä! Eliisa oli kuullu sen ja sano, että Kaasisen Markoko? Niina oli hämmentyny ja sanonu, että niiin?  Facesta olivat vielä kattonu kub´vasta, että olenko se minä 😀
Niina laitto myös viestillä kuvan Eliisasta ja kirjasta jossa oli kysymys, onko minulla jo kirja? Ei ollu. Samalla kerroin, että ota mukaan vaan minullekkin ja vielä omistuskirjoituksella ja nyt minulla on se kirja myös 😀

#leipävallankumous on Eliisa Kuuselan uusi kirja.

Kirja on kyllä todella hieno ja laatu tuntuu ja näkyy. Kirjassa on kerrottu todella hyvin kaikki se mitä hapanjuurileivonnassa tarvitaan.

Voin oikein hyvillä mielin suositella kirjaa jokaiselle joka ei halua enää kaupan teollisesti tuotettua moskaleipää syödä.

Hapanjuurileivästä saa erittäin hyviä bakteeria ja suolisto voi huomattavasti paremmin 🙂

Ja muutenkin kun käyttää vain tuoreita ja luomu tuotteita niin maku paranee entisestäänkin <3

Kirjan sain omistukirjoituksen saattelemana 🙂 Kiitos Pekkasen Niinalle toimituksesta 🙂

 

Tämä leivän tekeminen on kyllä saanu minulla melkoisen siivun nyky-elässä. Mutta se on kyllä todella mukavaa ja mikä parasta, ei tarvii ostella enää kaupasta leipää ja vielä parempaa, ei ole enää vatsa ongelmia. Ei turvota eikä ole tullu pahaa-oloa sen jälkeen kun aloin syömään näitä leipiä.  Voin vaan olla tyytyväinen ja kiitollinen, että jotenkin höyrähdin tähän leivän tekoon. <3

On tässä tietenkin muutakin kerenny tapahtua kuin vaan leipää 😀

Kulttuurin puolella on paljonkin uusia juttuja olemassa. Kultuuritapahtuma näytelmä loppui ja siitä jäi oikein hyvä muistot ja mieli jälkeen. Ainut mikämieltä kalvoi, nin olisin halunnutkin isompaa osaa näytelmästä mutta sillon kun piti päättää, niin se ei vaan sopinu aikatauluun. Seuraavan kerran sitten 🙂

Näytelmä siis loppui ja oli aika tehdä uusia päätöksiä uusille suunnitelmille. Aikasemmin oli puhetta, että Outokummun Teatteri loppuu kun tekijät alkoi uupua tekemiseen. Tekijät oli tehny näitä asioita jo vuosia ja aina vaan samat henkilöt tekemässä niin väsyyhän siinä. Ihan kuka tahansa väsyy ja se on sama urheilussa kuin kaikissa muissakin missä vaan pitää tehä pienellä porukalla vuodesta toiseen.

Päätettiin ryhmässä, että teatteri EI SAA LOPPUA Outokummusta! Ei muuta kuin istumaan ja pohtimaan asiaa. Pienissä palavereissa muutamien kanssa ja sitten isossa palaverissa päät yhteen. Lopputuloksena oli, että teatteri jatkuu.
Minua pyydettii ja ehdotetiin puheenjohtajaksi ja kun pohdin pari päivää ajatusta, päätin lupautua jos tulee hyvä sihteeri ja kun saatiin hyvä sihteeri, niin asiaan oli helppo tarttua.
Nyt sitten ollaan Outokummun Teatterin puheenjohtaja.

Outokummun Teatterin puheenjohtaja heti kokouksen päätytyä.
Kuva: Henry Räsänen

Teatterin suhteen suunnitelmissa on parikin oikein mukavaa juttua mutta niistä en voi vielä kertoa enempää.
Yksi isompi esitys kerta vuodessa ja sitten muutamia pienempiä esim monologia jne. Ittellä olis tarkotus pitää monologi ja mahollisesti runoesitys mikäli kaikki menee hyvin.

Eli aika paljon tässä tosiaan on tapahtunut näinä päivinä ja viikkona  mutta mukavia asioita ellei tuota kipuilua lasketa mukaan.

Nyt vielä pikkusen leipää ja sitten koitan saada jopa nukutuksi hiukan kun väsyttää niin maan perhanasti kun viime yö jäi unen puolesta todella vähiin. Olisinkohan nukkunu tuntia pitempään jos sitäkään.
Toivoa sopii, että saisin nukutuksi nyt vähintäänkin tuplat.

Niin tosiaan vielä se, että olen käynyt muutaman viikon aikana Joensuussa kuntoutustutkimuksissa ja siellä kartotetaan pääsyä eläkkeelle ja sinne ne paperit nyt lähti. Onni on se, että itte ei tarvii täyttää niitä papereita ollenkaan vaan sen hoitavat ihan muut ihmiset <3 Kiitos siitä heille 🙂

Nyt ei muuta kun palataan asiaan <3

Voikaa hyvin ja tavotelkaa unelmianne <3

 

Kategoriat
Uncategorized

Elämäni ensimmäinen hiivaton ruisleipä on nähnyt päivänvalon :)

Nyt tämäkin on sitten tapahtunut, eli ruisleipä on syntynyt 😀  4 hiivatonta leipää tuli ja yhden otin maisteltavaksi jo 10minuutin odottelun jälkeen kun se olis pitäny olla ensin 2 h  foliossa ja sen jälkeen vielä liinan alla muutama tunti 😀
Kyllä maistu  hyvälle! Itseasiassa erittäin hyvälle 🙂

Aamulla pienen ulkoilun jälkeen vaan puuta uuniin ja tulet perään. Lämmitin uunin noin 260 asteeseen kun nämä leivät tarvitsee alkuun 250 asteen lämmön ja aikaa noin reipas tunti. Nämä oli 1h 10min.

Sillä välin kun ruisleivät oli uunissa, tein vaaleen leivän juuresta taikinaa ja valmistin sen jääkaappikuntoon.  Huomenna tai 16 h jälkeen nämä leivät viillellään hienoillakuvivioilla ja siitä suoraan kylmänä uuniin.  Ja takaan, että nekin leivät ovat aivan mielettömän hyviä 🙂

Ruisleipien kohotessa oli aikaa tehdä vihermehua 🙂

 

Uunissa ollaan

 

ja ei kun folioon. Näin kuoresta ei tule liian kovaa.
10 minuutin odottelun jälkeen 😀

On tämä hienoa kun saa tehä omia leipiä 😀

Huomenna jatketaan vaaleen leivän kimpussa : D

Kategoriat
Uncategorized

Leipää, lunta, leipää, lunta, minimaajoukkueleiri, leipää, lunta, leipää

Lunta on tullu nyt sen verran, että en muista koskaan aikasemmin olevan näin paljon. Omenapuiden ympärillä meillä on sellaset verkot joiden korkeus on 120cm ja niistä näkyy vain pari hassua senttiä.
Traktori on käyny kuumana kun on saanu lingota pihamaata välillä oikeen urakalla. Penkat on niin korkeet, että hyvä kun autosta näkee kauemmaksi.

Penkat on auton korkuiset!  

Hurjinta on työntää lunta traktorilla tuonne isomman penkan päälle. Jos ajaa reunalle ja lipsahtaa niin Intikka putoo sen seittemän metriä alas päin ja vasta kesällä lumien lähettyä voi olla mahollista saaha Intikka takas tasaselle.
Pari kertaa on pitäny naapurin Anssin käydä hinaamassa pois kun takarengas putosi reunalta.
Hyvin tuli pois kun toisella traktorilla veti.

Nyt hirvittää jo ihan oikeesti työntää lunta sinne mutta jonnekkin ne on vaan työnnettävä sillon kun linko ei puhalla lunta metiköön.

Ei kyllä vanhatkaan ihmiset muista koska olis ollu näin paljon lunta?
Itä-Suomessa on vissiin eniten mitä koko maassa tällä hetkellä on. Ilomantsi tais olla eniten vai oliko se Lieksa.

Leipää on tullu tehty kiitettävästi ja teinkin oikeen kunnollisen taikinan jolla sain yhdeksän leipää tehtyä. Nyt pistää jo miettimään, että tuleeko tehty liikaa tai etenkin syötyä liikaa tuuota herkullista leipää. Leipä on niin hyvää ettei oikeesti sanotuksi saa.  Voin edelleen sanoa, etten ole koskaan aikasemmin maistellu näin hyvä leipää.  Vielä on paljon oppimista mutta mihinkäs tässä on kiire 😀

Taikinaa enemmän kerralla!

 

 

Yhdeksän leipää näistä tuli yhteensä.

 

 

 

 

 

 

kolme isoa ja kolme pientä leipää kerralla uuniin.

 

Hiivaton juureen tehty mahtavan makuinen leipä <3
Valmiit tuotokset 🙂
Sari leipoi päälle pullaa 🙂
Huuto kuului MINARIT!

Leivässä ollaan siis pysytty oikein hyvin ja se taitaa jo pikkusen näkyä myös puntariin astuessa! No ei tosissaan mutta paljon leipää tullee mussutettua kun se on vaan niin hyvää.

Tässä välissä meillä oli perinteinen pääsiäisen minimaajoukkueleirikin Tanhuvaarassa. 29-31.3 vietettiin leiriä ja kyllä oli mukavaa. Paikalla oli nyt sairastumisien vuoksi vaan 20 nuorta paikalla mutta se ei juuri tahtia haitannu. Jokainen teki erittäin hyvää työtä koko leirin ajan.
Ylpeä voi olla näistä(kin) nuorista.

Minimaajoukkueleiri Tanhuvaarassa oli todella huippu!

Se on jännä miten paljon saan virtaa omaan eloon kun näkee näiden nuorten tekemistä ja urheilemista. Paras kuitenkin on se kuinka nämä nuoret osaa ottaa toiset ihmiset huomioon. Ketään ei jätetä yksin ja jos joku meinaa eristäytyä, niin ei mene kauaakaan kun ollaan hakemassa yhdessä puuhaan mukaan.  Osataan kiittää, osataan ottaa hattu pois päästä sisällä, osataan sanoa huomenta, päivää jne….
On suuri etuoikeus olla mukana valmentaja minareilla.

Minarin jälkeen alkoi kotona  jälleen lumityöt. Lunta putosi noin 20cm illan aikana ja päätin lähteä linkoomaan ettei sitten aamulla olis niin paljon hommia. Lunta siis tule edelleen tosi sakeesti maahan.

Niin lähdin linkoomaan ja linkosin vain päätiet ja oihamaan. Olin vetämässä isoa kasaa metikköön kun linko osui  koivun kantoon ja siihen päättyi linkoominen!
Lingosta katkesi paksu tappi joka pitää lingon kiinni vetovarressa. Olihan melekonen työ päästä pihamaalle.
Linko oli maata vastan siltä puolelta mistä tappi katkes ja olin pehmeessä lumessa traktorilla ja miettikääpä miten heleposti pääse pois kun linko ei nouse niin paljon, että olis ilmassa!

Tunnin verran tolskasin ennen kuin pääsin pois pihamaalle japarkkiin. Oli niin pimeä ja kello tikitti jo yhdeksää, joten sai jäähä parkkiin enkä tehny sille mitään.

Sain kun sainkin ketjulla lingon pysymään kiinni niin, että linko nousi ylös maasta ja pääsin ajamaan pihamaalle.

Minullahan ei ole enää hitsikonetta kun se vuosi sitten jä juurin tämän lingon alle kun se kaatui hitsatessa ja tasan just hitsikoneen päälle!!! Kone oli uusi!

Soitin ensin Anssille missä vuorossa on, illallsa oli ja se jäi sitten siihen. Soitin Veskulle, Vesku oli sairaalassa! Soitin Jarille, että voisko lainata Kemppiä jotta voin itte hitsata.
Sehän sopi Jarille ja minä ajoin hakemaan Kempin. Samalla sain vielä kahvit päälle 😀  Hieno mies!

Siitä lähettiin….

 

ja erittäin hyvä tuli lopputuloksesta ja mikä parasta se kesti 😀

Tuo Kemppi 150 on kyllä erittäin hyvä hitsikone. Se mikä minulla oli , niin ei voida puhua samana päivänäkään eroista. Kemppi vie 100-0.

Vielä joskus jos ja kun tarviin hankkia niin se on Kemppi 150.

Tämän päivän puuhan jälkeen selkä on niin pirun kipee ja olo on aika tuskainen. Lääkettä olen vetäny aika paljon taas ja sähköt on kovalla mutta ei oikein meinaa helepottaa 🙁
Ikävää se kun yrittää tehä jotain niin se kyllä kostautuu mitä kovemmin perään. Olis aika mukava olla jos pystyi tekemään ja harrastamaan mitä haluaisi ilman, että joutuu kärsimään.
Se ei vaan taida olla mahdollista minun kohallani. Ei auta kuin tyytyä kohtaloonsa.

Nyt ollaan kuntoutussuunnitelmassa mukana ja katotaan mihin se johtaa vai johtaako mihinkään. Tässä kuussa on lääkäri ja psykologi ja joku sosialineuvoja oli jo.
Lääkäri sitten päättää tai kaikki nämä yhdessä päättää meikäläisen kohtalosta. Herran haltuun siis : D

Näillä mennään taas ja koitetaan porskutella parhaamme mukaan.

Aurinkoista viikkoa jokaiselle <3