Parasta mahdollista joulua sinulle ja läheisillesi <3
Terveisin onnellinen mies kun on Canon 70-200 2,8 IS USM II, villasukat ja Juice+ kapselit <3
Parasta mahdollista joulua sinulle ja läheisillesi <3
Terveisin onnellinen mies kun on Canon 70-200 2,8 IS USM II, villasukat ja Juice+ kapselit <3
Melkosita tohinaa on meidänkin torpassa ollu kun joulun valmisteluja tehään urakalla aamusta iltaan. itte olisin tyytyväinen pikkusen pienempään tohinaan, mutta hyvää ruokaa tietenkin on oltava tarjolla aamusta iltaan huomenna 🙂
Onhan se mukava kun mussutettavaa piisaa ja montaa eri sorttia vielä 🙂 Mutta aika paljon ainakin minun ruokailu ja mussutettava on muuttunut ja saa nähä miten paljon tulee mätettyä kurkusta alas herkkuja.
Vihermehua ei tule puuttumaan pöydästä 🙂 Eikä tule puuttumaan uunijuureksia. Kinkkukin on ensimmäistä kertaa varmaan ikinä alle 3kg kun kinkunpurijoita on vain kaksi. Tällä kertaa kinkku on noin 2kg kun se on ennen ollu n. 10kg. Khtena vuotena peräkkäin kinkkua on jääny niin paljon syömättä, että nyt päätettiin, että ei jää. Varmaan minäkin maistelen sitä ihan vaan muistellakseni miltä se maistuu.
Jotenkin tuo possu on vaan nykysin sellanen mitä ei tee mieli ollenkaan. Ei sitten yhtään ja kun miettiikin niin tullee sellanen etova fiilis. Nuadan lihaa varmaan söisinkin jos sitä olis luomuna, muuten en syö sitäkään. Vaalea liha esim kana, kalkkuna menee vieläkin ja tietenkin kala menee hyvin alas. Varsinkin jos kala on järvikalaa. Norjan lohi saa minun puolesta olla jossain muualla. Nyt kun ymmärtää, mitä norjan lohin on niin saa jäädä hyllyyn minun puolestani.
Kipupolilta sain uudenvuoden lahjan kun soittivat eilen aamulla hyvin valvotun yön jälkeen, että 12.1 on minulla selkäydinpuudutus! Voihan killin kellit, että on mukavaa tiedossa ja ei auta kuin toivoa, että se auttaa minun olooni. Joskus aikoinaan kävin 16 kertaa siinä ja joka kerta lähti tajua kankaalle toimenpiteen aikana.
Jospa nyt olis asiat muuttunu siitä. Aikaa edellisistä o kulunut noin 7 vuotta. Nyt neulan mukana on kamera josta nukutuslääkäri näkee koko ajan minne neula menee.
Samana päivänä pääsee pois mutta mukana on oltava saattaja. Yksin ei pääse mihinkään eikä voi ajaa autoa. Voihan se olla, että on mukava päivä tiedossa tuolloin. Toivon mukaan siitä tulee olemaan apua.
Aika hyvin minä voin noin pariviikkoa putkeen ja kiusasin itteeni pelaamalla lentistä ja kerran hiihtämällä. Siitäkös tämä selekä nyt sitten suivaantu ja on ollu aika hiton hankalaa 🙁
Lääkettä on alkanu mennä lähes entiseen tahtiin ja kipu ei meinaa hellittää ollenkaan. Onneksi tämä aamu on pikkusen parempi kuin esim eilinen. Eilinen oli todella hankala ja ikävä.
Myllyjoen tilalla on tosiaa muuten ollu säpinää kun on neljä koiraa eri ikäsiä pennusta 12 vuotiaaseen, isoa ja pientä.
Sakemanni kun puolivuotias ja kaikista suurin niin se kun kääntyy torpassa ympäri niin lähes aina tapahtuu. Pienin on Pomeranian joka on noin tassunkokonen ja kaksi muuta on Mitteleitä. Tähän kun vielä on kaksi kissaa, niin tapahtumat ei lopu 😀
Aivan huippua on kun Satu ja Taru on ollu tekemässä ruokia. Piirakoita pullaa laatikoita jne…. Huippua <3


Niin vain koitti, että pääsin kokeilemaan miltä se hiihto tuntuu. Lähtokohdat hiihdolle oli aika haasteelliset + kelin vallitessa. PAri kertaa piti lisätä voiteita kunnes luovuin ja laitoin liisteriä pohjaan. Sen jälkeen oli aika hyvä hiihdellä.
Kolmisen kilometriä meni aika ok mutta sitten alkoi leikatun ja tekonivelpolven ikävä kipuilu. Välillä sattu oikeen kovaakin ja mielessä kävi jopa lopettaa hiihto siihen paikkaan. Onneksi jatkoin hitaasti. Muuten olis voinu jäähä pääkoppaan epämiellyttävä muisto ja vaikeempi olis ollu palata.
Viimeisellä kierroksella alkoi sitten jo selkäkin oirehtia ja ei tuntunu ollenkaan hyvältä. Lopun matkaa hissuttelin perille ja juuri tämä hissuttelu pelasti varmasti tämän fiiliksen hiihdosta. Varmasti menen uudestaan ladulle 🙂
Tiistaina oli siis ensimmäisen kerran taas viime vuodesta tuttu retkeily. Tähän on kutsuttu tekonivelen saaneita ja heikkokuntoisia tai muuten vaan kiinnostus aloittaa hiihto. Sukset voitelen ilmaiseksi kaikille tulijoille. Nyt voitelin neljät sukset. 🙂
Jokainen joka tuli paikalle hiihti 5 km joka on minusta oikein hyvä juttu. Keväällä jokaisella menee 20km. (mikäli tekonivelet pysyy paikallaan) 😀

Viime talvena tämä ryhmä kerkesi kokoontua ainakin 10 kertaa ja tehtiinhän siitä oikeen lehtijuttukin 😀
Joka tiistai olis tarkotus tehä tämä retki yhdessä ja toivonmukaan taas tulee porukkaa paljon hiihtoloihin 🙂
Se mitä tämä hiihto aiheutti minulle niin ei ole kyllä mukavata. Sattuu niin perhanasti nyt selekään ja vasenpaan jalkaan 🙁 Jalkapohja on kuin tulessa ja selekään särkee sillee ihan oikeesti.
Johan tässä menikin tovi ettei tarvinnu kivun takia luopua jostain ja koko ajan.
Nyt taitaa tarvita taas, sen verran kippee nyt oon. Onneksi pystyi lähtemään treeneihin ja hyvä, että pääsin. Treenit meni hyvin ja jotenkin nyt jokainen teki huolellisemmin hommia kuin vähään aikaan. Tuli mieleen ihan kuukausi pari sitten tehdyt treenit. Hyvä likat 🙂
Nyt otetaan lepoa ja lääkettä ja koitetaan toipua tästä kipuhelevetistä lääkkeiden avulla. Oikein hyvää joulun odotusta teille . 🙂