Noita otsikon mukasia tapahtumia on tähän päivään ja iltaan mahtunu. Päällimmäisenä voisi olla tuo kipu 🙁 Jostain halavatun syystä nyt taas hermokipu on tuossa jalassa nii kovaa, että tekis mieli kiljua ! Ei sitä nestemmäistä vaan ihan suusta lähtenyttä kovaa meteliä !
Päivä kotona meni vielä ok ja pystyin taas jopa juoksumatolla kävelemään muutamia minuutteja ja kokeilin jopa 5km/h kipittää mutta noin15- 20 sek sitä kesti kun oli palattava 3 km/h.
Kävelyn päälle koitin vielä jumpata mutta se kyllä tyssäsi alkuunsa kun ei vaan yksinkertaisesti pystyny 🙁 Ei sitten.
Ruokaa pikkusen ja pieni lepo jonka jälkeen päätin vielä lähtee koirien kanssa ulos. Mieli teki mennä lingotulle metsätielle ja ei muuta kuin sauvat turvaksi käsiin ja menoksi. Alamäki on todella ikävä kävellä kun siinä sattuu polveen kovaa ja jokainen alaspäin menevä askel on kuin tökkäisi puukolla lumpion alle.
Onneksi tasasella on helepompaa ja sama myös ylämäessä. Ylämäessä nimittäin ei koske läheskään niin paljon kuin alaspäin mennessä.
Huolena kävelyssä oli myös selkä. Selkä on alkanu oirehtia taas. Sen vuoksi niin kuin myös jalan vuoksi oli lenkki lopetettava puolitiehen. Sen verran vielä taistelin, että sain haettua postin laatikosta mutta sen jälkeen ei auttanu kun lompsia sisälle huilimaan jotta selviisin illan treeneihin. Nyt oli selvittävä kylmäpakkauksilla kun lääkettä en voinu ottaa kun oli ajamista vielä.
Vihdoinkin koitti aika kun lähdin illan treeneihin. Lähdin sen verran aikaseen liikenteeseen, että meinasin hörpätä kahvit enne likkojen tuloa shellille ja tankata autoa mutta likatpa oli vissiin miettiny samalla tavalla ja olivat myös aikasessa ! Ensimmäistä kertaa koko historian aikana oltiin kaikki huomattavasti etu-ajassa 😀
Lähettiin köröttelemään kohti Ylämyllyä ja kyytiläiset totesi noin yhteen ääneen, että matka myllylle on pitkä ja just menomatka on pitempi kuin tulomatka !
Olen ihan samaa mieltä, että onhan tuonne ajamista vaikka matkaa ei ole kuin 42 km suuntaansa. Vuoden aikana siitä tullee monta kilometriä.
Ennen treeniä käytiin nyt puolestaan Ylämyllyn Shellillä. Minun piti käydä nostamssa rahaa jotta voin maksaa velkani Emmille ja samalla pätettiin syödä pienet hodarit 😀 Se onkin viisasta pistellä tuollasta rasvasta evästä enne treenejä mutta jos on nälkä niin….. ei sais sittenkään 😀
Harkoissa oltiin hyvissä ajoin ja pian koko porukka oli kasassa kellä vaan oli mahdollisuus tulla tänään. Kahdeksan urheilijaa tuli paikalle illan sana oli VIISTOPELI 😀 Pienpelien jälkeen koko treenit oltiin vaan tuota viistoa 😀
Ittellä oli alusta asti vaikeeta kun hermokipu alkoi vaivata ihan tosissaan 🙁 En kyenny muuta kuin keräilemään palloja ja ensimmäistä kertaa vastasin puhelimeen harkkojen aikana ! Yleensä en vastaa vaikka kuulisin sen soivan sillä en sitä salli urheilijoiltakaan niin en kyllä itekkään ole siihen vastaamassa. Nyt tein poikkeuksen ja siinä puhelussa meni ainakin puolituntia !!! Likat pelasi ja minä puhuin. Puhelu toki koski lentopalloa ja vielä meidän peliä sunnuntailta. Mukavalta kuulosti kun joukkuetta kehuttiin teknisesti hyväksi joukkueeksi 🙂 Ja sitähän tämä joukkue on todellakin. Virheitä tullee mutta niin niitä piitää tullakkin, muuten ei pelattas 2-sarjaa 😀 😀 😀
Puhelu loppu ja niin alko loppua harkka-aikakin ja tilaa annettiin salissa VIUn pesäpalloilijoille 🙂 Olen antanu lupauksen heille, että tulen varmasti kesällä kattomaan ja kuvaamaan heidän peliä. Lupaus on pidettävä. Muutenkin mieli on tehny mennä kattomaan pesistä mutta ei vaan ole jostain kumman syystä koskaan päässy paikalle. En kyllä ymmärrä edes sääntöjä mutta eiköhän ne selevii kun mennee kattomaan 🙂
Harkoista kun lähettiin ajamaan kotia kohti, niin voi halavattu miten kovaa alko sattua ensin selekään ja sitten vielä kovempaa jalkapohjaan !!!!! Olin hetken pysäyttämässä autoa ja laittaa Sannai ajamaan mutta matkaa oli sen verran vähän, että päätin itte ajaa Shellille josta likat jäisi pois kyydistä.
Oli muuten aika tuskanen paluu 🙁
Kotona heti lääkettä naamaan ja odottelemaan, että vaikuttaa. Harmi kun ei yksi lääke auta vaan pitää ottaa toinen, että helepottaa. Onneksi huomenna ei ole ajamista ollenkaan. Paitsi, että päivällä on käytävä kylällä.
Viime yöstä on kerrottava kyllä sen verran, että meinas olla taas vaikeeta ja toki se sitä olikin. Tällä kertaa päätin saada nukutuksi vaikka pikkusen väkisin.
Otin lääkettä kipuun ja sen päälle vielä unilääkettä jotta saisi levättyä. Ensimmäinen satsi ei auttanu ja ei auttanu muu kuin ottaa vielä toinen satsi tunnin päästä ja vasta sen jälkeen kipu hellitti sen verran, että sain nukuttua jonkin verran. Kahdelta kuitenkin olin jo hereillä kun ei pystyny olemaan paikallaan. Väsytti ihan hitosti ja luojan kiitos sain vielä torkahdeltua pariin kolmeen otteeseen 🙂
Neljältä olin jo nousemassa ylös mutta väsymys oli sellasta etten vaan jaksanu nousta ja hyvä niin. Kuudelta taas tuntu, että on noustava mutta kun en jaksanu niin jäin sänkyyn löhöilemään. Noin kaheksan aikaan Sarilla kello soi ja Sari nousikin ylös mutta minä vielä makoilin melkeen yhdeksään asti sängyllä.
Tuo uusi sänky on vaan niin hyvä makoiluun 🙂 Siinä on vaan niin paljon parempi olla kuin entisessä sängyssä. Vaikka sänky oli mielettömän kallis, niin ei haittaa kun saan olla näin paljon pitempään siinä kuin mitä entisessä.
Lunta sataa ulkona sihen malliin, että jos noin tulee koko yön, niin aamulla saa kaivaa traktorin lumesta ja alkaa linkoomaan. Jo treeneistä tullessa oli maantie aivan kokonaan peittyny uudesta lumesta. Voi kuitenkin olla, että lämmin sää sulattaa nuo pois.
Uusi lumi on vanhan surma, näinhän se sananlasku kuuluu ja tottahan se on. Aika mukavaa kun kevät on alkanu näin vaudilla ja kyllä minä sitä kesää ootan paljon. Toivon mukaan tuleva kesä on lämmin ja mukava. Pääasia, että lämpötila olis lämmin ja tasanen lämpö. Sillon minulla on paras olla.
Hajatelmat jatkuu vielä edelleen ja ja jos siltä tuntuu niin aitan niitä tänne teidän luettavaksi mutta jos ei niin sitten ei. Mutta uskon, että laitan 😀
Mukavaa on ollu huomata miten paljon näitä sivuja luetaan ympäri Suomen !!!! Tampere, Helsinki, Jyväskylä, Raisio, Turku jne…… muutamia mainitakseni….
Käviöitä on ollut ihan kuin entiseen hyvään aikaan ja silloin entisten sivujen kävijämäärä oli todella huikea yli 30 000 kävijää alle vuodessa !!!
”SydänTeholtaFInlandiaan projekti oli kyllä melkonen menestys !! Sitä on kyllä mukava muistella ja jos virtaa piisaa niin laitan tänne niitä jorinoita luettavaksi mutta vielä en jaksa alkaa tuoda niitä Olikohan niitä juttuja noin 8 vuotta kirjotettuna” 😀
Nyt alkaa olla myös kovaa sutinaa näillä sivuilla ja joskus aina mietin, että miksi ihmeessä nämä minun pääasiassa kipujorinat voi kiinnosta ihmisä ? Silti olen mielettömän ilonen siitä, että ihmisä kiinnostaa.
Joskus tämä menee vähän liiankin lähelle minun omaa elämää ja joskus näitä on käytetty hyväksikin minua itseäni vastaan. Aikoinaan kirjotin lääkkeiden nimetkin ja kuinka paljon tai vähän joudun syömään niitä pärjätäkseni, niin sitä käytettiin sanomalla minua narkkariksi ja kuinka voin toimia nuorten parissa kun olen tälläne narkkari !!! No onneksi ympärilläni olevat ihmiset tiesi minut ja minun vaikeudet niin se kumoutui siihen.
Tuolla hajatelmissa onkin juttua siitä miten halutaan tehä pahaa toiselle ihmiselle ilman fyysistä väkivaltaa.
Haluan kuitenkin olla sellainen kuin mitä olen ja siksi näitä jorinoita kirjottelen. Kirjottaminen on myös jonkinlaista terapiaa ja tuntojen purkamista. Olen kokenu tästä olevan hyötyä minulle 🙂 ja toivon mukaan joku lukijoista saa myös hyötyä näistä 😀
Näiden sivujen kautta on myös tullu oikein hyviä ystäviä joiden kanssa olen voinu vaihtaa ajatuksia. Mikään ei ole niin mukavaa kuin pästä vaihtamaan kuulumisia ja kokemuksia toisen ihmisen kanssa joka tietää mistä on kysymys.
Siksi juuri halusin Okuun myös kipuryhmän. Kipuryhmässä asioista voi puhua niiden oikeilla nimillä ja 100% varmasti ei tarvii selitellä turhia vaan jokainen ymmärtää mistä on kysymys ja kokemuksen jakaminen on huippua. Minäkin olen saanu moneen asiaan vastauksen ja avun juuri kipuryhmässä 🙂
Mielelläni siis jaan näitä omia kokemuksia niille joita se kiinnostaa 🙂
Lämmin kiitos sinulle, että saan jakaa kokemuksia <3