Ei hiihdetty ei todellakaan 🙁 Kroppa oli siinä kunnossa, että oli turhaa edes unelmoida pääsystä suksien päälle ja hiihtämään mitä parhaimmalle hankiaiselle. Pikkusen kyllä otti ja ottaa pattiin kun jää näin hyvät hankiaiset käyttämättä.
Ylös nousin kuuden maissa ja Sari lähti taas aamuvuoroon, joten yksin jäin taas. Pitkään pohdin tuota hiihtoa mutta kun ei pysty niin ei pysty.
Surffailimpa sitten netissä niitä näitä lueskellessa ja yksi ehkä luetuin juttu minulla on tuo perhokalastus nykysin. Siellä taas juttua perhoista ja kuka niitä tekee. Tilasin jo muutaman perhon netistä jotka muuten tuli jo ja ovat todella hyvin tehtyjä.
Laitoin myös ilmotuksen Okun palstalle, että kuka täällä tekee perhoja ? Olishan se mukava jos saisi perhoja tästä läheltä. Nimiä tuli pari ja molemmat asuu tässä ihan lähellä 😀 Voi olla, että perhot ei lopu 😀
Siinä viestittelin noista asioista kunnes pian tuli in Boxiin viesti naapurilta, että hänkin tekee niitä !!! Ok. Samalla kysy, että lähtisinkö erä ja luontokeskukseen kalastamaan nyt ? Pilkilläkään en ole päässy käymään kunnolla joten innostuin heti asiasta mutta heti perään tuli mieleen kipu 🙁 ( Tänä vuonna vain kerran ja sekin viikko sitten ja sillonkn pilkittiin vain 10-15 min).
Pitkän puhelu jälkeen jäin miettimään asiaa ja se alkoi tuntua erittäin hyvältä ajatukselta. Kaveri olis tullu hakemaan jopa kotoa ja lupas kairata reijät ja laittaa vielä vavatkin valmiiksi niin ei tarviis kumarrella 😀
Päätin kuitenkin lähteä omalla autolla. Olin jo pakkaamssa kamoja ja kahvinkin keitin kunnes etsin pilkkejä ja vapoja. En löytäny en ja syykin siihen löytyi pian. Pilkit vavat ja tahnat oli zafirassa ja Sari lähti sillä töihin aamulla! Ei siis ihme, että niitä ei löytyny 😀
Ei muuta kun olevien kamojen kanssa saappiin ja kohti Sari työpaikkaa. Puhelu vaimolle, että auto vaihtuu ja niin siinä kävikin. Puhelu vielä kaverille joka oli jo menny kalapaikalle, että oonkin tulossa.
Paikalliselta huoltsikalta luvat kuntoon ja paketti makkkaraa ihan vaan dieetin kunniaksi mukaan ettei ala huikomaan kesken kalastuksen. Viiden tunnin lupa kun on niin se vaatii evästä jo 😀
Selvisin paikalle pikkusen myöhemmin kuin mitä kaveri vaimoineen. Tahnat koukkuihin ja lupauksen mukaisesti kaveri kairas reijät minulle ja ei muuta kuin oottamaan, että hartiat kipeytyy kalojen nostosta 😀
No ei kipeytyny. Yhden kerran lohi iski ja se oli kiinni kolmihaarassa. Menin ottamaan sitä ylös ja väsytyksen jälkeen sain pään näkyviin mutta aina vaan lohi otti uuden suunnan alan päin. Nostokoukkua ei tietenkään ollu mukana ! Toisen kerran sain kalan nousemaan jo reijän yläpuolelle ja koitin ottaa kädellä kiinni siitä ja koitin saada sormet kalan kitusiin mutta miten ollakkaan, se peijooni oli niin liukas ja käsi irtosi siitä ja samalla napsahti siima poikki ja kuten arvata saatta…. lohi otti ja pääsi karkuun 🙁 Sinne meni ja tilalle jäin ketutus menetetystä kalasta. Vapa oli kaverin ja hän oli juuri hakemassa puita kotaan kun kala napsahti koukkuun. Nopeesti vaan uusi koukku tilalle ja viehe veteen…… No ei tullu uudestaa ei.
Siinä oli viiden tunnin tapahtumat tällä kertaa ja nin sanotusti pallit meni pannulle !!!! Nälässä ei kuitenkaan tarvinnu olla sillä kahvia oli yhteensämukana noin kolme litraa ja minä tein kotona näkkärieväät joita sitten mussutin innolla ulkona. Makkarat päälle nii jo kelepas 😀
Huippua oli se, että kaveri houkutteli minut mukaan kalalle ja ainakin sain raitista ilmaa 🙂 Seura oli mukavaa ja juttua piisasi niin kuin myös kahvia 😀 Kiitos seurasta ja päivästä Pirjo ja Vesa 🙂
Pois tullessa kävin postissa hakemassa Sari AloeVeran paketin. Paketti olikin pikkusen painavempi mitä olin ajatellu ja kun koitin nostaas sitä syliin meinas jalat lähtee alta ! Empä olis itte sitä autoon saanu 🙁 Ystävällinen kaupan/ postin työntekijä kantoi paketin autoon 😀 Aivan mahtavaa palvelua 😀 Tuli hyvä mieli kun sai apua ja näin paketti pääsi kotiin asti ilman, että Sarin olis pitäny käydä varta vasten se hakemassa. Kiitoksia vaan auttavaiselle työntekijälle.
Tänään olisin halunnu käydä vielä C/B- likkojen treeneissä mutta siihen ei ollu ennää voimia ollenkaan. Siellä olis ollu myös meidän Sanni, Laura ja Ella pelaamssa junnuja vastaan eli sparranu nuorempia lauantaiseen turnaukseen. Heillä on aika aikanen lähtö aamulla kohti Nurmoa ! Tsemppiä ja onnea matkaa ja turnaukseen.
Illalla kotona alkoi sitten tapahtua tämän kropan kanssa. Istuin sohvalla ja kun koitin päästä ylös, niin eipä se ihan onnistunukkaan. Selekä meni niin kipeeksi, että liikkuminen oli aika tuskallista ja askel oli tosi lyhyt 🙁 Onneksi kaapista löytyy lääkettä ja parin napin jälkeen alkoi olo helpottua.
Nyt ei voi kuin toivoa, että aamulla olis jo parempi näiden olojen suhteen. Olis ihan proo jos pääsin hiihtämään suolle. Näitä upeita hankiaisia ei ole kuin muutaman päivän ja nämä pitäs käyttää kaikki huolella hyväksi. Hankiainen on niin hyvä, että siell voisi ajella vaikka mopolla ja yksi kavereista olikin ajellu 😀 Itte olen ajanu mopolla hankiaisella pienenä poikana. Piäskö käydä skootteriin hakemassa uusi akku ja lähteä kruisailemaan pitkin hankia Tarun skodella 😀 Jospa en kuitenkaan vaan sukset riitäs hyvin.
Aika kipee päivä oli mutta päivän kyllä pelasti Vesan soitto ja houkuttelu kalalle 🙂 Ilman soittoa olisin varmaan makoillu ja notkunu netissä koko päivän.
Hyvä kivulias päivä 😀

