Kategoria: Uncategorized

Moro moro !

Melkoista eloa on taas ollu.  Olen koittanu huilia nyt niin paljon kuin se vaan on ollu mahdollista. Mitään ylimäärästä en ole alkanu tehdä ja koipi on ollu koholla sohvala. Kipu ei juurikaan ole hellittäny levosta huolimatta. Pieniä askareita on ollu pakko tehdä esim. traktorin nivelakseli oli laitettava kuntoon. Linkosin pihamaata kunnes lingon lukitustappi irtosi ja linko pääsi irti toiselta puolelta ja jostain kumman syystä nivelakseli pääsi myös irti ja vahingoittu niin pahasti, että sitä ei voinu ennää käyttää.
Leppäseen vaan uutta kattomaan mutta voi halavattu miten kalliita olivat ! Tyydyin ostamaan muotoiltua putkea ja kotona sitten isoa moskaa entiselle. EIpä kaikki käykkään niin kuin saduissa ja ei auttanu kun ottaa puhelin käteen ja soittaa naapuriin Anssille !
Kohta olinkin Anssin luona ja siellä ei menny tuntiakaan kun putki oli niveleen vaihdettu 😀 Äkkiä kotiin ja nivel paikalleen 😀

Niin lähti 20 cm lunta liikkeelle pihamaasta 😀 Oli taas ilo putsata pihaa linkoomalla 😀 Iloa ei kyllä kovin pitkään riittäny kun huomasin traktorin tiputtavan ÖLJYÄ !!!! Ei oo ikinä ennen tiputtanu.  Pikainen tutkimus kerto, että huohotinputkesta se tippuu, jollojn helpotus oli suuri kun tiedossa ei ole kovinkaan isoa remppaa ?
Onneksi kerkesin lingota kaikki paikat kun huomasin vuodon.

Puhelu yllättäen Anssille ja tuumailua 🙂 Netistä myös tietoa ja kokemuksia samanlaisista sattumista. Hirveesti ei löytyny mutta kun laitoin asian ilmi faceen niin alkoi tapahtua. Minulle tuli viesti jossa oli puhelinnumero ja viesti kerto, että voi löytyä ratkaisu ongelmaan 😀
Soitin heti ja niin aamulla kokeillaan neuvoja ja katotaan miten käy 😀 Traktoria rasitetaan niin paljon kun vaan on mahdollista. Pakoputki niin kuumaksi, että hehkuu punasena 😀 Jos se siihen hajoo niin sitten se on voi voi 🙁 mutta monien kokemuksien nojaten uskotaan, että se toimii hyvin ja kun on karstat palanu niin toimii vieläkin paremmin  🙂

Traktorilla oli tosiaan mukava ajella pitkästä aikaa mutta huolena on kytkin. Tai ei kytkin itessään vaan tämä jalka jolla kytkintä poljetaan.
En meinaa millään pystyä polkemaan sitä ja kun pystyn niin kipu on todella ikävää 🙁 Jos meinais ajella pitempään, niin kävisi niin, että kytkintä ei poljettais ja ajot loppus aika lyhyeen. (Viimeksi kun linkosin, niin traktorihan meinas osua seinään kun ei voinu polke kytkintä).

Ihan sama on autonkin kanssa. Ei juuri huvita ajella just tuon kytkimen takia. Edelleen pitäs saaha automaatti niin liikkuminen olis helepompaa.

Perjantaina oli monien asioiden vuoksi vaikea lähteä treeneihin mutta kun sinne pääsi niin homma hoitui tosi mukavasti ja tekeminen oli vakuuttavaa. Ihan parhaassa vireessä ei joukkue ole vielä  mutta treeniä treeniä paljon niin uskon lopusssa kiitoksen seisovan 🙂
2h painettiin hommia pallon perässä ja mikä parasta pitkästä aikaa niin oma tyttö Taru alotti taas palloilun. Ensi hän kävi Okussa C/B:n treeneissä ja sitten lähti vielä mukaan Liperiin. Täytyy sanoa, että mukavalta näytti tytön pelaaminen vaikka taukoa oli yli vuosi 🙂

Tämän päivän kohokohta oli varmasti tuo kun pysty linkoomaan taas ja ihan ehdoton ykkönen on kun lämmitettiin ulkosauna. En tiijä mikä siinä on mutta tuo ulkosauna on vaan sellanen paikka jossa mieli rauhottuu ja tulee olo paremmaksi. Saunassa pikkunen miinus tulee kun joutuu leikatun polven päällä pitämään kylmää ettei polvi turpoo jalkapallon kokoseksi.

En tiedä parempaa paikkaa kun meidän entisen navetan päädyssä oleva ulkosauna 🙂 Ensikesänä jos on voimia ja kuntoa niin koitan saada sen tehtyä siistiksi eli pinnat uusiksi ja haluaisin sinne uudett lauteet. Ne tullee jos on tullakseen 🙂

Näin illalla oon vielä miettiny kun minulle sanottiin, että minun pitäisi miettiä lentopallon ja kaiken muunkin fyysisen tekeminen ! Mitä minulle jäisi jos lopettasin esim valmentamisen ? Ei minusta ole kotona istujaksi 24/7. Lentopallo ja velmentaminen on ollu minulle se juttu ja se on ollu sellanen kipulääke, että parempaa saa ettiä. Toki myönnän, että kyllä se ottaa välillä koville mutta kovemmalle ottas jos sitä ei olisi.
Se mitä kaipaan niin kuskia näille matkoille. Ajaminen on kaikkein tuskaisinta koko tässä valmennuksessa. Ajaminen joka oli minulle ennen nautintoa ja nyt se on tuskaisinta.

En ole lopettamassa lentopalloa vaikka niin terveysviranomaiset niin suosittelikin 😀

Kun vielä pohdin tätä leikattua jalkaa niin minulla on sellanen tunne, että tämä päättyy vielä uuteen leikkaukseen. Jalka on sen verran kipee ja normaalista kävelystä ei ole tietoakaan vaikka jalka leikattiin syyskuun viimenen päivä ! Koipi taipuu kyllä ihan hyvin mutta kävely ja pienikin liike sivulle aiheuttaa sellasen kivun, että meinaa tajua lähteä 🙁
Tuo ei voi olla normaalia kuntoutumista. Eikä sekään ole normaalia, että olen ravannu kuntoutuksessa jo yli 3kk ja muut käy vain 2-3 kertaa ! Minä en edes tiedä kuinka kauan tämä jatkuu …… eikä sitä taida tietää kukaan.

Nyt tämä alkaa jo oikeesti riittämään. En kauaa ennää jaksa näitä kipuja. Tai sitten jaksan vaan mutta kyllä se alkaa rasittamaan ja nämä hyvät asiat alkaa pikku hiljaa unohtumaan 🙁

Huomenna sunnuntaina on kuitenkin yksi todella hyvä asia, sillä huomenna on PELI. N2 ylemmän jatkosarjan ensimmäinen peli alkaa Liperissä Klo 15.00.  Sinullahan ei ole juuri tuolloin muuta tekemistä kuin suunnistaa Liperiin kannustamaan meitä 😀
Vastaan sadaan vanha tuttu ja hyvä vastustaja Savonlinnan Ajo. Siinä pelaa monta hyvää tyyppiä ja valkkuna on itse Gröhnin Anssi 🙂 Anssia sopii kiittää siitä, että minä yleensä olen valmentajana 🙂 (Meidän traktori on muuten Anssilta hommattu ). (Sekin vielä) 😀

Tiedossa on huippuhyvä naisten lentopallopeli ja minusta sitä kannattaa tulla kattomaan kauempaakin 🙂

Näillä rytkeillä mennään siis huomiseen ja kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että saan nukutuksi ensiyönä ettei tarviis olla väsyneenä kentän reunalla.

Koittakeehan nukkuu hyvin……Öitä.

Terve !

En sitten päässy ollenkaan omaan uuteen hienoon ja parhaaseen sänkyyn viime yönä vaan köllötelin sohvalla koko yön. Vasta päivällä menin sänkyyn ja koitin nukkua edes pikkusen ja se onnistu hyvin 🙂

Yöllä sattu kyllä niin paljon taas etten ihan heti halua tuollasta oloa. Kipu oli sellanen, että jos ei liikkunu milliäkään niin olo oli siedettävä mutta jos liikuin sen millin !!!!!!  Siksi en myöskään lähteny liikkumaan sänkyyn vaan jäin sohvalle paikalleen ja koettelin olla liikkumatta.

Itse unta ei juuri tullu ollenkaan vaan nautinto oli olla  paikallaan. Mieli teki kyllä mennä sänkyyn mutta se olis ollu niin kivulias toimenpide, että katsoin parhaimmaksi olla vaan paikallaan.

Yö oli halavatun pitkä ja koitin seurata telkkarista ohjelmia mutta sekään ei oikein iskeny. Kanavalta loppu ohjelma ja siitä alko tulla vaan taustamusiikkia joka ei todellakaan ollu minun mielimusiikkia. En vaan kyenny sammuttamaan tai vaihtamaan kanavaa kivun pelossa. Niimpä se soi siinä niin kauan kun Boxi sammuttaa ittensä kun siihen ei kosketa.

Aamulla Taru lähti kouluun ja sillon mietin siirtymistä sänkyyn mutta nyt en vaan jaksanu liikkua joten jatkoin vaan sohvalla olemista.
Yheksän maissa Sarikin kampesi makkkarista olkkariin ja alko keitellä kahvia. Nyt minäkin aloin kokeilemaan liikkuuko raajat ja jos liikkuu, koskeeko se miten paljon. Raajat liikku ja kipua oli mutta pääsin sentään liikkeelle pienen pienillä askeleilla kohti vessaa.
Vähitelleen veri alko virtaamaan ja pääsn jo paremmin kävelemään. Väsytti todella paljon ja tuntu, ettei tästä mitenkään voi tulla hyvää päivää.

Koko päivänä en tehny mitään vaan loikoilin ja oottelin iltaa jolloin treenit alkaisi. Lääkettä en tietenkään voinu ottaa kun illalla oli autolla ajamista.
Päivä meni yllättävän nopeesti ja sen pelasti hyvät päikkärit. Kömmin sänkyyn ja vedin viltin päälle mielessä pienet unet  🙂 Niin vain kävi, että sain nukutuksi ainakin tunnin tuon pehmeän viltin alla 🙂

Sari oli jo lähteny iltavuoroon töihin kun nousin ylös kavia keittämään. Kauaa ei nokka tuhissu kun lähdin hakemaan Tarua kotiin koululta. Ei oo mukavaa ennää ajaa autolla kun tuo kytkin meinaa olla hankala polkea 🙁 Joka kerta kun painaa sitä, niin sattuu polveen. Kotiin kuitenkin tultiin ja koitin vielä vaan pelkästään huilia jotta illan treenit jaksaisin sitten hyvin. Nukkumistakin koitin mutta siitä ei kyllä tullu yhtään mitään vaikka kuinka olisin halunnu.

Kuuden maissa lähdin kylille koska siellä odotti kaksi palloilijaa jotka halusivat treeneihin 🙂 Likat kyytiin ja nokka kohti Ylämyllyä.

Treeneihin raahautui 10 loistavaa urheilijaa 🙂 Tiedossa oli siis mukavat treenit kun on porukkaa sopivasti 🙂
Treenit olin suunnitellu jo muutama päivä sitten ja ne oli mukava vetää. Todella hieno juttu, että jaksoin lähteä harkkoihin 😀
Tekeminen oli minusta taas oikein hyvää ja kukaan ei lusmuille missään vaiheessa, toki siihen ei ollu aikaakaan 🙂
2h  mentiin aika nopeella temmolla ja hyppyjä tuli keskareille nyt noin 150 ja yleispelaajille/hakkurille noin 100. Passarit oli oikein hyvin työllistetty koko treenien ajan eikä liikettäkään puuttunu 😀
Joukkueen hakkuri/yleispelaaja Anni täytti vielä vuosia tänään mutta tämä minun vanha pääni ei sitä siellä muistanu 🙁 Ohjelmassa oli laulaa lurauttaa onnittelubiisi mutta niin vain se jäi laulamatta ! Ehkä hyvä niin 😀

Nyt ilta on  menny taas kuunnellessa noita särkyjä. Pakko oli ottaa kipulääke mutta sekään ei ole purassu niin paljon, että voisi mennä nukkumaan. Se olis ihan turhaa. Ootellaa josko helepottas vielä vähäsen niin kömpisin sitten vaimon viereen.

Vielä on taas pakko kehua tuota meidän uutta sänkyä. On se vaan tajuttoman hyvä. En olis voinu kuvitellakkaan miten paljon se voi vaikuttaa siinä makoiluun. Nyt pystyn oikeesti olemaan ylin tunninkin pitempään siinä mitä entisessä sängyssä. Nukkuminen ei edelleenkään ole lisääntyny mutta jo se, että pystyn siinä vaan makoilemaan on huippua 😀
Vaikka sänky makso paljon, jo nyt se on sen arvoinen. Yksi kanssa mikä on hienoa niin vaimoni Sari, ei heräile ennää yöllä kun pitää kääntyä ja hänellä ei ole enää herättyä puutuneita käsiä tai jalkoja. Eli tämä toimii myös vaimolla hyvin 🙂
Samalla pitää kehua myös tuota sohvaa jolla makasin viime yön. Se on kanssa huomattavasti parempi kuin mitä entinen. Nyt tässä mahtuu makoilemaan oikeestaan miten päin vaan haluaa 😀 Isot irtotyynyt mahdollistaa vaikka minkälaisen asennon kölliä 😀 Ja jos meinaa tila loppua niin sen kun levittää niin johan taas soppii 😀

Nyt saa riittää kehuminen ja retostelu. Nyt otan vielä yhden lääkkeen ja sen jälkeen koitan kömpiä sänkyyn ja kädet kyynärpäitä myöten ristiin, että saisin nukutuksi vaikka pikkusen.
Huomenna on edessä zafiraan toisen puolen jarrujen laitto ja sellanen yleinen huolto. Onneksi on ystävä sellanen joka ossaa nämä hommat. Ittellä ei tulis laitettua eikä kyllä ole sellasta paikkaakaan jossa voisin puuhastella. Autotalli olis kyllä mukava juttu 🙂

Aurinko ei ihan paistanu tänään vaikka kuvannoillisesti se pikkusen pilkisteli. Kivut hellitti aavistuksen tai oikeestaan todella paljon eileseen pahimpaan verrattuna, eli aurinko pilkisteli 😀
Paistaakohan se huomenna urakalla ? Se jää nähtäväksi ja on oikein hyvä ettei me vielä sitä tiedetä 🙂

Hyvää yötä.

Moro !

Pari päivää taas meniniin ettei päivitystä tullut mutta sekään ei haittaa mittää.  Paljon tässä on kuitenkin kerenny tapahtua mutta mitään mullistavaa ei edelleenkään ole kerrottavana. Aika samanlaista paskaa taas sataa eli kipuja kipuja ja kipuja.

Eilen Loppiaisena oltiin joukkueen kanssa Pieksämäellä turnauksessa jossa saatiin sulatella kinkusta viimesetkin palaset pois.
Ihan koko miehistöllä ei päästy matkaan mutta tarpeeksi saatiin kuitenkin, että kannatti lähteä. Ja kyllä oikeesti kannatti lähteä koska taukoa on ollu sen verran pitkkään, että tämä turnaus palveli meitä oikein hyvin.

Liberona meillä oli Tolppasen Jenni kun Hanna ei päässy matkaan ollenkaan mukaan ja pois oli myös Anni ja Suvi. Sanni joutui raatamaan kaikki pelit ja mikä ikävää niin Sannin selekä oli jo valmiiksi kippeenä. Ei muuta kuin kinesioo selekään ja menoksi. Yhden erän alun Jenni passasi mutta muuten passit hoiti Sanni ja hyvin hoitikin 🙂

Eka peli meillä oli ViRiä vastaan ja ensimmäinen erä me vietiin hyvin se ja hallittiin peliä. Toisen erän puolestaan vei ViRi ja näin peli päättyi 1-1.
Toinen peli oli jotain mitä en muista mutta siinä tuli pataan 2-0. Kolmas peli oli Pieksämäkeläisiä nuoria vastaan ja se me voitettiin 2-0. Se pitää kyllä sanoa, että nämä nuoret tullee vielä olemaan korkeella. Sen verran hyvin junnut pelas, että takuulla vielä kuullaan heistä 🙂

Neljäs peli oli sitten ZZ- Toivalaa vastaan ja tässä oli jo mehut pois ja kunnollista peliä ei saatu aikaseksi missään vaiheessa. Oli jopa välillä surkuhupaisaa seurata peliä ja mieli teki lopettaa ja sanoa, että te voititte, lähetään syömään 😀 No peli pelattiin loppuun ja toisessa erässä oli jopa lentopallon näköstä tekemistä mutta vain parin hetken verran ja nyt tarkotan molempia joukkueita 😀 Kumpikaan ei todellakaan osannu pelata ollenkaan sitä lajia mitä harrastetaan 😀

Kuitenkin niin kuin jo sanoin oli hienoa, että lähettiin tähän turnaukseen. Nyt on saatu kilpahenkistä pallotuntumaa ja on paljon helepompi lähteä treenaamaan sunnuntain koitosta varten.

Aamulla kun lähdettiin minä ajoin bussin Pieksämäelle mutta päivä salissa jaloilla ei ytehny kovin hyvää ja niin kävi, että Emmi joutui ajamaan auton pois kun minä en voinu polkea kytkintä ilman irvistystä.
Shelliltä ajoin oman auton pois ja sekin teki höpöö polovelle.

Voi pahus sentään miten kipuja on taas ollu ihan riittämiin 🙁 Tämä keskiviikko on menny tosissaan kärvistellessä. Kahdelta minulla oli kuntoutus ja se oli kyllä melko kivulias käynti. Lattialle selälleen ja jalkaa koitettiin suoristaa ja nilkkaa väänneltiin kipujen sallimissa rajoissa. KYLLÄ KOSKI !!!

Kyllä koski ja koskee edelleen. Pilleritkään ei meinaa auttaa nyt yhtään vaan särky on kovaa. Ikään kuin kiitokseksi vielä päähänkin vihloo silleen aikuisten oikeesti. Välillä vihloo kovasti ja sitten helepottaa ja taas uudestaan……

Olkapäät on taas niin kipeet, että ei meinaa saaha käsiä liikenteeseen ja sitten vielä tenniskyynärpää vaivaa ettei voi puristaa yhtään kun sattuu. Polvi on kpeempi kuin koskaan aikasemmin ja selekään vihloo niin, että se säteilee kipeeseen poloveen. Vasen jalkapohja on kuin tulessa. Muuten ei ole mittää valittamista !

On tämä kyllä aikamoista elämää 🙁 Yli 3 kk on menty näin ja helepotusta ei tunnu olevan tulossakaan, päin vastoin..
Kivut on lisääntyny ja tämä kipu ainakin polvessa on niin pirullista ettei paremmasta väliä. Jos jollain on tekonivel onnistunu ja tuonu helpotusta elämään, niin onneksi olkoon. Minulla tämä ei ole vielä jelppinkiä tuonu.

Tänään kuntoutuksessa oli ehdotus josta kuulemma minä en tulis pitämään ja niin minä en siitä pitänytkään. Ehdotus oli, että pitäs lopettaa valmentaminen nyt kokonaan !!!! MITÄ ????? Ettäkö lopettasin valmentamisen ? EI menny ihan heti läpi eikä kyllä taida mennä myöhemminkään. Mitä minulla olis jos ei olis lentistä ? Minähän tulisin hulluks tai vieläkin hullummaksi kuin mitä nyt olen.

Ymmärrän, että pitää huilata ja lepuuttaa jalakaa mutta niinhän minä teenkin. Lepään aina kun pystyn. Ei auta kun ottaa taas kepit käyttöön ja köpötellä niiden avulla jotta tuo koipi ei rasitu liikaa. Ja pakko noita keppejä on käyttääkkin kun jalat lähtee alta. Sillon kun jalka lähtee alta niin sillon ei askelleta yhtään ja jos sillon ei ole keppejä niin siihen jääähään.
Onneks on ollu apuja sillon kun jalat pettää. Aina olen saanu apua ja nopeesti myös kepit, että pääsen liikenteeseen.

Muistan ajan jolloin ei koskenu kuin levossa ja istuessa ja liikenteess mutta nyt koskee KOKO AJAN !!! 24/7 vaan koskee ja pakottaa 🙁
Jotenkin tuntuu, että leikkauksen jälkeen ollaan menty alas päin ja roimasti.Hermovika on toki se suuri vaikuttaja näihin jalkoihinkin. Hermovika estää kuntoutusta ja siksi tämä on niin vaikeaa. Fyssäri oli sitä mietä, että jalaka on hyvässä kuntoutuksessa mutta just tuo hermovika on suurin syy ja jarru paranemiselle.

Autolla ajaminen on nykysin aika hankalaa kun en voi polkea kytkin kuin irvistyksen kanssa. Se voi alkaa olla jo turvallisuusriski jos en saa poljettua kytkintä sillon kun sitä tarvitaan. Ei taida auttaa kuin alkaa etsimään automaattia. Sillä varmaan voisi hyvin ajella ilman ongelmia.
Jos sinulla on ylimääräinen automaatti auto niin voit sen mieluusti tuoda sen minulle tänne Maljasalmelle 😀

Näillä fiiliksillä tänään ja nyt.  Kovin mukavaa ei nyt ole ja elo tuntuu hyvin vaikeelta. Kivut on kovat ja jotekin tuntuu, ettei nämä ole helepottamaan sillä jos olisi niin se olis jo pikkusen ainakin helepottanu.
Kuinka kauan ihminen kestää yhtäjaksosesti näin kovia kipuja ? Luojan kiitos, että minulla on tämä perhe ja luojan kiitos, että minulla on myös tämä lentopalloperhe ja valmentaminen. En siis aijo lopettaa valmentamista. 😀

Toivottavasti huomenna paistaa aurinko 🙂