Kategoriat
Uncategorized

Lentopalloa…. ihan ite

Nyt se sitten tapahtui oikeen kunnolla. Pelasin kaksi kokonaista ja yhden vajaan erän lentistä  likkojen kanssa! Voi hittolainen sitä fiilistä ja tunnetta kun sai pelata. Pääsin jopa pariin kertaan lataamaan passista palloa toiselle puolelle 🙂
Se, että oliko lyönnit kovia ja laadukkaita voidaan olla montaa mieltä, mutta pääasia, että pääsin kokemaan jälleen sen 😀
Mukavinta tässä on se, että olen edelleen hengissä yönkin jälkeen 😀

Tämän viikon aikana on tarkotus vielä päästä kokeilemaan hiihtoa ja minulla on kyllä sellanen fiilis, että hiihto onnistuu hyvin. Olishan se tosi huippua jos pystyis hiihtämään ja pelailla sillon tällön lentistä kavereiden kanssa 🙂

Empä olis uskonu vielä kolme kuukautta sitten, että minä, pelaisin tai suunnitteleisin jotain urheilua ittelleni?

Pakko vielä hehkuttaa tuota joululahjaani.  On se vaan ihan huippu ja kyllä kuvaaminen on saanu taas ihan uuden innon päälle.
Ulkona kuvatut on kyllä sellasia kuvia, että voi veljet ja siskot. Vielä kun pääsen linssin kanssa sinuksi, niin alkaa sisäkuvatkin olemaan sellasia kuin ne pitääkin olla. Kuvat on todella tarkkoja ja kun kroppaakin niin terävyys säilyy todella hyvänä.

Vaimokin pääsi testaamaan sitä lenkillä käydessämme ja otti minusta lärvikuvan jossa pullistelen naama  virneessä 😀

Vaimon kuvaamana 🙂

Tällä kävelylenkillä saatiin paljon upeita kuvia kun aurinko paistoi kirkkaasti puiden välistä. Aika jännä fiilis kun metässä muuten on niin pimeetä, mutta aurinko paistaa puiden raosta luoden aika jännän tunnelman.

Valoa

 

 

 

 

 

Nyt voisi alkaa tehdä ihmisille suksien voitelua. Tein yhdet sikset ihan vaan muistaakseni miten suksia voidellaan ja tuntuman hakemisen takia. Ihan putkeen voitelu ei menny kun voitelurauta on hävinny ja kävin vanhan silitysraudan avukseni. No kauaa en silitysraudalla pystyny tekemään kun se putos ja samalla hävis sähköt koko talosta kun pudotessaan poksautti sulakkeet.

Suksien huoltoa pitkästä aikaa.
Voi soittaa ja kysyä.

No ei muuta kuin uusi silitysrauta kehiin ja tämä olikin sitten ”langatonmalli” 😀  Muuten ihan hyvä mutta jäähtyy ihan liian nopeesti kylmässä ilmassa.
Ei auta kun hommata uusi kunnollinen voiteurauta.

Aikoinaan puuhastelin suksien kanssa aika paljonkin mutta pitkään meni etten juuri koskenukkaan moisiin kapistuksiin.

Vuosi sitten alotin taas tolskaamaan näiden kanssa ja sollon oli sellane heikkokuntoisten ja liikunrajoitteiden hiihtoretket kova sana. Tarkotus on alkaa taas puuhaamaan samanlaista retkeilyä. Siihen kuuluu ilmainen voitelu suksille.

Otin ja otan voitelupöydän mukaan ja puuhaan kaikille halukkaille sukset kuntiin maksutta. Pääasia, että ihmiset hiihtää 😀
Paljon sain hyvää palautetta tuosta ja sekös anto virtaa tekemiseen. Ensiviikolla tämä taas alkaa. Mikäs sen parempi kuin hiihdellä turvallisesti ryhmässä kuin, että ei hiihtäisi ollenkaan. VUosi sitten oli jopa moottorikelkka varattuna jos joku ei pääse pois retkeltä. Onneksi sitä ei tarvittu koko aikana kertaakaan. Kokoonnuttiin lähes 10 kertaa 🙂

Tänään taas näyttää hyvältä vaikka kipuja onkin. Tästä puolilitraa vihermehua naamariin ja taas jaksaa huomattavasti  peremmin 😀

Kategoriat
Uncategorized

Urheilua, kulttuuria, kipuja, muistelua….

Aika monta tapahtumaa ja tunnetilaan mahtuu taas jäälleen kerran ihan niin kuin pitääkin kuulua.  Joulu on alkanu minulla tai joululahjat on minun kohallani ohitse, sillä sain sen mitä olen vuosia vuosia halunnut ja nyt se on minulla 😀 Kiitos vaimolle yhteistyöymmärryksestä <3
Lahjani on ei enempää eikä vähempää kuin 70-200 2,8 IS USM II <3

Maailman paras linssi
Canon 70-200 2,8 IS USM II

Muuta minä en nyt tarviikkaan….. ainakaan vähään aikaan 😀

Tuolla kuvaaminen on kyllä mahtavaa ja kuvat tulee niin terävinä ettei sanoja löydy. Opettelua kuitenkin tämä vielä vaatii.

Oon nyt kuvannu tällä noin 1000 kuvaa ja jotkut on oikeinkin hyviä, mutta sekaan mahtuu vielä söhläilyä kun ei älyä tämän linssin hienouksia, mutta 10 000 kuvan jälkeen varmaan jo alkaa oppia. (Toivottavasti).

Lentopallo on se joka yllättäen on vienyt suurimman osan ajasta ja elämästä taas kerran. Riennon kokouksia on ollut tiuhaan tahtiin ja tämän päälle tietenkin vielä oman joukkueen puuhastelut eli treenit ja niiden suunnittelua ja tekoja.
Riennossa on tapahtunut pieniä muutoksia jotka toivottavasti tuovat uutta virtaa tekemiseen.
A-tytöissä on pientä flunssaa ollu liikenteessä, joten ihan täysillä ei olla päästy treenaamaan, mutta toivon mukaan ensi lauantaina kaikki on kunnossa Kuopion turnausta varten.

Keskiviikkona minun on tarkoitus lähteä Riennon matkassa Sastamalaan liigan peliin.  Bussissa saa siis taas istua mahansa täyteen. Onneksi bussi on iso ja pystyy liikkumaan kun on tarvis.

Perjantaina oli myös kulttuuria tarjolla jonne lähdin kamerani ja uuden linssin kanssa opettelemaan kuvaamista. Yllätykseni ensimmäinen esitys olikin aika pienessä tilassa ja 70-200 oli ihan liian iso kapistus siihen tilaan. Laajista vaan Markin keulalle 🙂

Ensimmäinen esitys oli yllätys tilan suhteen 🙂

Ensimmäinen esitys oli aika tunteellinen ja mukava pläjäys nykytanssin askelin saatettu tarina.
Kolmen esiintyjän voimin saatiin oikein hyvä tunnelma aikaiseksi pienessä tilassa. 🙂

Toinen esitys oli sitten Maestro Herny Räsäsen.  Esitys oli kyllä todella mielenkiintoinen.
Siinä  Henry esitti hyvin huolella valittuja runoja Johan Ludvig Runebergistä Eino Leinoon ja monen monen muun tunnetun tekijän tuotantoa.

Näissä runoissa pääsi hienoilla mielikuvamatkoille moneen kertaan ja kun vielä päälle tulee Henryn loistava kyky esiintyä, niin nautinto oli todella upea.

Henry Räsänen

Kolmantena ja viimeisenä esiintyi pari nuorta naista taas pienessä tilassa.
Kahden hengen 15 minuutin näytelmä oli jopa jännittävä kun toinen näyttelijöistä otti kirveen käteen!
Onneksi kirveen kohteena oli hunajameloni eikä mikään muu.
Lyhyt ytimekäs näytelmä oli juuri sellainen kun sen pitääkin olla. Katsoja ei kyllästy hetkeksikään vaan on koko ajan kartalla ja varuillaan mitä tapahtuu 🙂
Oikein hyvä esitys.

Kulttuurin ansiosta meinasi vaimon haku unohtua tyystin. Herätys tähän maailmaan tapahtui kun Sarilta tuli viesti, että saa tulla jo hakemaan töistä.
Ja niskakarvat nousi pystyyn kun tajusin, että viesti oli lähetetty jo lähes puolituntia sitten !!! Ulkona järettömän kylmä kun tuulee kovaa ja pakkasta oli noin -15 astetta.

Hmm…. Jännät oli mietteet kun ajoin ylinopeutta Sarin työpaikalle 😀 No, siitä selevisin parilla tuimalla katseella 😀

Lauantaina oli taas menoa ja meininkiä , mutta oli myös surua. Lauantai 11.12 on meidän perheessämme surunpäivä. Se on Minnan kuolinpäivä.
Pikkusisko on se jota muistelen hyvin hyvin usein ja joka ikinen kerta tunnen suurtakin suurempaa vääryyttä. Ajatuksena edelleenkin se, että kuinka niin hyvä ihminen otetaan pois tästä maallisesta elämästä? Sille tuskin löytyy vastausta koskaan. Ikävä on edelleen niin kova, että kirpasee 🙁

Minun onni ja ilo on se, että Karpaaseita Hiltusen Jari kävi hakemassa minut mukaan Savonlinnaan seuraamaan lentopallo ja samalla kuvaamaan peliä. Hyvä niin, sillä sain ajatuksia muualle kuin suruun.
Kyllähän siellä silmät kastu siitä huolimatta moneen kertaan.
Onneksi peli kääntyi meidän voittoon vaikean alun jälkeen. Oltiin jo 2-0 tappiolla kunnes kolmannessa erässä alkoi tapahtua. Tai alkoi tapahtua jo toisen erän lopussa joka jatkuin heti kolmannen alussa.

Seuraavat kolme erää tuli meille todella vahvalla ja hyvällä pelillä ja näin loistava voitto 3-2 sarjakärjestä.

Outokummun Partion KARPAASIT VOITTAA

Aivan mahtavaa oli myös tavata mukavia Savonlinnalaisia kavereita pitkästä aikaa 🙂 ja mikä parasta MINAREITA oli liikenteessä 🙂

 

Ihania ihmisiä 🙂
Joku näistä kolmesta on synttärisankari 🙂

Kipujen suhteen ollaan menty parempaan paljon, mutta ilman ei kuiteskaan olla voitu olla. Yöt edelleen ovat ne jotka vaivaa paljon, mutta päivät menee hyvin kun on jotain pientä tolskattavaa.
Muutamana päivänä peräkkäin olen joutunut ottamaan lääkettä pikkusen enemmän kuin muutamana viikkona.  En taaskaan tiijä johtuuko se näistä ilmoista kun olen nyt enemmän kipeenä.

Ootan innolla sitä hetkeä kun pääsen kokeilemaan hiihtämistä. Sukset on vielä ylisillä oottamassa lähtöä liikenteeseen ja toivon enemmän kuin paljon, että pystyisin hiihtelemään.
Tarkotus  on taas alakaa pitämään heikkokuntoisten  hiihtoretkiä pian. Yksin kun ei oikeen uskalla lähteä lykkimään, niin pyydetään porukkaa mukaan 🙂

Kiitos paljon kaikille myötäeläville palautteista ja tuesta/ turvasta. On ollu ilo <3

Jatketaan harrastuksia 🙂

 

 

 

 

Kategoriat
Uncategorized

Joulukuu ja viimeinen kuukausi tätä vuotta

Hellurei ja parasta mahdollista joulukuuta sinulle ja läheisillesi 🙂

Joulu on sellanen asia mikä saa minun ajatukset lähes aina mollivoittoiseksi. En ole juuri koskaan ollu mikään ”jouluihminen” eikä minusta taida sellasta tullakkaan. Jo aikoinaan kun oli hoito-alalla töissä, koitin saada ittelleni jouluksi niin paljon töitä kuin mahdollista ja mieluummin yövuoroja pari viikkoa putkeen 🙂

Minun jouluun ja joulukuuhun kuuluu myös hyvin paljon surua ja murhetta. Pikku siskoni murhattiin joulukuun alussa ja se on yksi pahimmista asioista mitä ihminen voi kokea.  Minulla on tuolla postatuksissa kirjoitus siitä ja kun tulee se päivä postaan sen uudestaan esille.

Hyvin monessa paikassa joulusta on tullut suuri kulutusjuhla josta on joulun rauha kaukana. Turhan krääsän ostamista jne…. Myös niitä pettymyksiä kun ei ollutkaan sitä mitä halusi. Tiedän nämä pettymykset kun muutaman vuoden olin joulupukkina monessa talossa. Surullista 🙁

Niinä viitenä vuotena jolloin olin vielä joulupukkina vastaan tuli tasan ysi talo, missä oli tunnelma ja joulun ajatus kohillaan. Siellä oli todella mukava käydä useana vuonna ja aina tunnelma oli todella lämmin ja hyvä. Isovanhemmat ja lapset sekä nuoret aikuiset olivat saaneet sellaisen tunnelman aikaiseksi, että joulupukin oli vaikea lähteä sieltä pois toisille taloille.

Joulupukin hommat lopetin kun en enää jaksanu katella juuri tuota kulutusjuhlan aiheuttamia pettymyksiä. Oli aika ikävää seurattavaa kun lapsi aukaisi paketin hirmusella innolla ja kun sai paketin auki, niin pääsi itku pettymyksestä 🙁 Siinä on joulumieli kaukana. Oli tietenkin myös paljon niitä hyviä ja iloisia hetkiä 🙂 Onneksi oli 🙂

Kaikista huolimatta tämä on vain ja ainoastaan minun jouluani ja tiedän kuinka paljon on ihmisiä jotka lähes elää joulua varten 😀
Jo tammikuussa aletaan suunnitella seuraavaa joulua 😀 😀 😀

Tämä joulukuu alkoi hyvin sillä lunta on maassa mukavasti ja sitä myöten myös valoa enemmän. Toiveessa olis päästä kokeilemaan hiihtämistä piakkoin ja tänään aijonkin käydä sukset ylisiltä esille ja tehdä niille huollon, että kokeilu olis mahdollisimman hyvä suksien ja voitelun puolesta.

Tänä talvena ei tule voiteet loppumaan niin pito kuin luistopuolelta kun ostin urheilukaupan huutokaupasta melko ison satsin voiteita jokaiselle kelille. Voi olla, että nyt voiteita piisaa loppuelämäksi 😀
Paljon voiteita meneekin sillä lupasin voidella koulun sukset, jotta lapsilla olis mukavempi hiihdellä 🙂
Se urakka olis hyvä alottaa aika piakkoin. Suksiparia on noin 30 kappaletta, eli hommia piisaa 😀

Hyvää joulukuuta kaikille ja koittakaa vältää kulutusjuhlaa ja keskittyä perheeseen ja läheisiin parhaalla mahdollisella tavalla <3