Kategoria: Uncategorized

Ehtoota !!!

Pikkusen on parempaan menossa. Yö ei todellakaan ollu kyllä sitä. Sänkyyn kömmin vasta neljän jälkeen ja uni oli katkonaista.
Heräilin vähän väliä ja kun Sarilla soi kello viiden tienoolla olin jo valmis nousemaan ylös sängystä mutta onneksi vielä nukahtelin. Ne pienetkin unet oli tarpeen.

Aamulla olo oli kuin olis halolla kajautettu otsikkoon. Töihin minusta ei ollu lähtijäksi ei sitten millään. Päivä meni kahteen asti vaan kävellessä ja sohvalla puolimakuulla ollessa. Pienen lenkin tein kesänaapureiden kanssa ulkona.

Kahdelta tuli TELEKARELIAN myyntitykki tuomaan sopimuspaperin VALOKUIDUSTA 🙂 Jospa vihdoinkin saatas kuvat lähtemään sopivalla vauhdilla 🙂 Ensiviikolla pitäs jo kaivurin kaivaa ojaa kaapelille.

Neljän tienoola olin Pölösessä kattomassa kun Vesa korjaa meidän autoa. Huomenna on viimeinen päivä katsastaa saappi ja siihen piti tehä pieniä viilauksia ennen kuin se menis läpi. Nyt siihen on laitettu ne kuntoon mitä ne viimeksi käydessä vaativat.

Muuten on ollu toipumista edelleen mutta pikkusen parempaan ollaan menossa. Vielä ei kyyristellä kovin sipakasti ja aika varovaisesti on askellettava ettei kaadu.

Näin tänää ja huomisesta ei vielä tiedä.

Öitä.

Moro !!!

Päivä meni aika pitkälti vaan huilatessa ja lääkkeet piti huolen siitä ettei tarvinnu lähteä mihinkään kotoa. Tänään olis pitäny olla sovittamassa yhtä takkia mutta sekin jäi. Tänään olis pitäny olla korjaamassa saappia mutta sekin jäi vaikka ei sitä olis voinu muutenkaan korjata  kun osat tullee vasta huomenna.

Pystyin kuitenkin olemaan pikkusen ulkona ja kävin nostamassa maasta perunaa, porkkanaa, sipulia, varsisipulia, tilliä, kesäkurpitsaa ja herneitä mussutin suoraan penkistä 🙂
Nauriskin näytti todella hyvältä ja aika isoja näyttivät olevan 🙂 On se sitten talvella mukava laittaa noita uuniin 🙂
Taru tuli kotiin kun mummo toi ja reissu Tallinnaan oli ollu tosi mukava. Ainoostaan kolmet kengät vaan oli ostanu 😀
Aloin keittämään uusia perunoita ja porkkanoista tein raastetta. Sipulit paistoin ja niin myös kesäkurpitsan. Pitkään aikaan meillä ei olla syöty makkaraa mutta nyt tilasin sitä kun Sari tullee töistä. Kunnon makkarasoosia teki mieli ja sitä sain 😀 HK:n sininen siihen melekein meni ja voin kertoa teille, että hyvää oli 😀

Olo puolestaan ei ole edelleenkään mikään ruusuinen. Kipu selässä on pikkusen helpottanu mutta kävellessä alkaa tuntua. Hetken menee hyvin mutta samassa meinaa lähteä jalat alta.  Kipu on samankaltainen kun saisi sähköiskun jolloin kaikki lamaantuu hetkeksi. Jos ei ole mistä kiinni ottaa niin löytää ittensä maasta makaamasta. Askeleet on otettava tosi varovasi. Istuminen on ihan hirveetä. Pakko olla puolimakaavassa asennossa jossa voi hetke olla.

Noin kuuden aikaan Sari houkutteli ulos pienelle kävelylle ja käveltiinkin tontti ympäri. Oli mukava kävellä hissukseen pellon reunaa ja katella samalla mistä voisi alkaa harventamaan metikköä 🙂

Kävelyn päälle olikin mukava mennä ulkosaunaan jonka Sari taas lämmitti 😀 Ulkosauna ja sadevesi on sellanen yhdistelmä jota parempaa en oikein tiedä 🙂 Toki siihen vielä tervantuoksu kruunaa hetken !

Aamulla on mietinnän paikka voinko lähteä töihin. Voi olla, että minut näkee aamulla/päivällä terveyskeskuksessa piikeillä. Harmittaa vietävästi taas tämä tila 🙁 Mielessä aina pyörii, että miksi just minulla on nämä vaivat ? Miksen voisi olla normaalisti urheileva ja työssä käyvä mies ? No, näitähän tietysti voi miettiä mutta se vaan ei johda mihinkään. Parempi kun keskittyisi vaan tähän hetkeen ja tähän tilaan.
Surullista tämä kuitenkin välillä on 🙁 Välillä meinaa usko loppua parempaan mutta aina se vaan on jotenkin löytyny jostain. Suuri kiitos siitä varmasti kuuluu Sarille ja lapsille mutta kiitos kuuluu myös kavereille ja ystäville.  Työpaikalla ja sen ihmisillä on suuri merkitys kanssa jaksamiseen.
Ei sovi unohtaa myöskään nuoria urheilijoita jotka antaa paljon voimia ja uskoa tulevaan. Kiitos kaikille 🙂

Jospa tämä taas tästä muuttuisi parempaan ja kyllähän se muuttuu 🙂

Öitä.

Moi !!!

Vaikka onkin maanantai ei se nyt tuntunu siltä parhaalta päivältä viikosta. Selekä ja polvet on siinä kunnossa, että ei voi hirnua onnesta ja ilosta 🙁
Melkosta kääntyilyä oli yö vaikka nukuin ainakin parin tuntia hyvin.
Aamulla töihin mennessä menin suoraan terveyskeskukseen anomaan kipupiikkejä. En oo koskaan aikasemmin nähny niin paljon jonottajia TK:ssa kuin nyt ! Porukkaa oli kuin markkinoilla 🙂
Onneksi minun ei tarvii kuin ilmottatua paikalle niin saan piikit aika mutkitta 🙂 Ei sen puoleen ei näitä kipuja kestäskään siellä.
Sain piikit kankkuihin ja lähdin siitä töihin mutta nyt ei piikit vaikuttanu koko päivänä juuri mitenkään. 🙁 Normaalisti otan vielä lääkkeitä noiden piikkien lisäksi mutta nyt niitä ei ollu mukana ollenkaan eli siksi koski edelleen 🙁

Yhteen asti jaksoin olla toimistolla kunnes laitoin pillit pussiin ja lähdin kotiin. Kotona vaan lepoa mutta ei ollu kovin mukavaa levossakaan.

Illalla oli palaveri urheilutalolla jossa jaettiin vuorot ja vaikka pääsin sinne kuuntelemaan ja toivomaan omille likoille vuorot, ei ollu heleppoa. Kävely oli aika vaikeeta ja selekä kyyryssä joutu askelia ottamaan. Jokainen askel tuntui kuin olis puukkoa kääntäny selässä.  En tiedä ennää miten pitkään tätä paskaa jaksaa ennää 🙁

Ei tarvinnu alkaa ulkosaunaakaan lämmittämään illalla vaan täytyi tyytyä pelkkään suihkuun. Noin kymmenen aikoihin laitoin viestiä pomolle, että taitaa olla viisainta jäähä kotiin päiväksi jotta vois levätä rauhassa enkä tee mitään mikä aiheuttaa kipua. Etenkin istuminen on vaikeeta ja töissä ei oo nyt muuta kun istumista koneella.
Nyt siis huilataan tämä päivä ja uudet piikit haetaan jos on tarvis.