Kategoria: Uncategorized

Hello !
Yöstä en jaksa sanoa mittää muuta kun, että ihan paska se oli !
Aamu meni vaan huilailessa ja miettiessä, että ompa vaikeeta olla 🙁 Vaikeuden koitin nujertaa lähtemällä pienelle kävelylenkille Sarin ja koirien kanssa. Ilma oli oikeesti kuin morsian. Aurinko paistoi ihan kuin keväällä ja auringon lämpö oikein tuntu poskilla.
Ekaks kierrettiin oman tontin lingottu metsäpolku ja sen päälle vielä käytiin taivaltamassa naapurin tontilla. Takas tullessa oli jo sellanen olo, että ei jaksais/pystyis ennää kävelemään ja sanoinkin Sarille, että käy hakee auto ja tuu sitte hakee täältä pois.
Pienen huilin jäkeen kuitenkin pystyin etenemään. Koville otti mutta siitä viis, sillä ilma oli niin upea ja oli hienoa olla ulkona pitkästä aikaa.  Matkaa kerty yhteensä lähes kilometri ja aikaa meni tuohon lähes tunti eli hirveesti ei laukattu mutta eteneehän se etanakin.

Kotona sisällä alko sitten palkinto lenkistä. Pakotus kasvo ja olo muuttu kiukkusemmaksi sen myötä. Lääkettä en tietenkään voinu ottaa kun illalla oli treenit edessä. Ei auttanu kun kärvistellä.

Onneksi olo pikkusen helepottu ennen kuin lähdin ajamaan kohti Ylämyllyä.  Ylämyllyllä oli ainoastaan kuus pelaajaa paikalla kun oli porukoilla niin paljon menoja. Yksi tosi mukava ylläri oli kun treeneihin tuli myös Jatta 🙂 Jatta ei kylläkään pelannu kun oli kipeenä mutta tuli viettämään aikaanssa sinne 🙂 Oli Jatasta apuakin kun syötteli palloa yypereille ja minä perään neppipallon. Iso apu oli hänestä illan treeneistä 🙂

Sen verran minäkin riehuin siellä, että nyt taas ollaan sitten niin kipeenä ettei paremmasta väliä 🙁 Molemmat kädet on ihan tohjona ja polvi huutaa hoosiannaa eikä selkäkään oireeton ole. Taas oon niin kippeenää ettei sanat riitä sitä kertomaan.
Nyt ei auta morfiinikään näihin kipuihin. Olkapäät, jalka, selkä. Kaikkia näitä koskee kovaa ja edessä on varmasti ikävä yö 🙁

Tänään oli varmasti liikaan tekemistä. Lenkki tai treenit olis pitäny jättää väliin. Se tässä on hauskaa kun molemmat on tosi mukavia juttuja ja etenkin nuo harkat.

Nyt on mielessä taas, että ei tästä hitto vie tuu yhtään mittää ! Koskee aina vaan 🙁 Leikkausten jälkeen elämä on menny niin paljon alaspäin kuin vaan voi mennä. Torstaina otetaan uusia kuvia selästä mutta kun se on tietokonekuvaus niin se ei näytä hermovikoja ja miten ollakkaan taas arvuutellaan.  Mietin jo, että leikkauttasko tuon stimulaattorin pois hetkeksi, että saisi otettua mangneettikuvat. Se taas olis aika rankka toimenpiden mutta saispahan kunnolliset kuvat nähtäväksi eikä tarviis arvuutella.
On tämä yhtä helevettiä !!!

Onneksi meillä on keskiviikko ja torstai vapaata niin voin vaa olla ja lääkitä oireita. Voi olla, että vapaat tullee parempaan aikaan kuin koskaan ennen.

Sunnuntaina meillä kylläkin on peli Savonlinnassa Ajoa vastaan ja sinne pitää olla tosi hyvässä kunnossa mieli pärjätä.
Tiedän, että siellä treenataan kovaa ja siellä halutaan voittaa peli hirmusella tahdolla. No,sinne on vielä aikaa ja sinne mennää voittamaan ja laitetaan parasta osaamista esiin. Pelistä on poissa neljä pelaajaa penkkareiden ja niiden juhlien vuoksi. Se sallittakoon kaikille lukiolaisille 😀

Nyt ei auta kuin ottaa lissää lääkettä ja ooteltava, että se auttas tähän oloon ja jos ei auta niin huomenna aamulla sitten piikeille terveyskeskukseen.

Yllättäen näillä fiiliksillä taas mennään mutta minkäs tälle voi. Koitan nauttia näistä pienistä asioista mitä on 🙂

ps. Hyviä vinkkejä otetaan vastaan hitonmoisen tenniskyynärpään hoitoon !!

Hello !

Nyt kävi niin, että noin kymmenen aikaan alko väsyttämään ihan tolokuttoman paljon ja ei auttanu kun kömpiä sänkyyn ja koitettava jos vaikka saisi nukutuksi.
Aika hyvin sainkin unta se 1,5 h ja sen jälkeen oli noustava ylös.

Edellinen yö ei menny taaskaan oikeen putkeen vaan makoilin sohvalla illasta aamuun. Torkahtelin kyllä mutta unta en saanu .
Aamukin meni vaan syödessä ja huiliessa. En kyllä jaksanu yhtään mittään muuta kuin vaan olla.
Päivällä oli upeeta kun sohvalla alko väsyttää tosi paljon ja kun asettelin tyynyn pään alle hyvin, olin jo unessa 😀 Sain nukutuksi ainakin tunnin tosi hyvin !!! 😀
Taas jaksaa mennä ja tolskata 🙂

Neljän maissa lähdin kohti keskustaa jossa vein toisen koiran Tarulle kylään treenien ajaksi. Siitä sitten kolmen tytön kanssa kohti Ylämyllyä ja treenejä.
Kaikki ei päässy tänään paikalle mutta kahdeksan ilosta loikkijaa ilmesty sinne ja saatiin kohtuullisen hyvät treenit aikaseksi.

Takas Okuun ja koira taas kyytiin ja kohti kotia. Ruokaa naamaan ja miten ollakkaan töllötintä hetki kunnes alko väsyttää taas todella paljon.
Nyt onkin aika outoa tuo väsymys. Se kun tullee niin se on totaalista eikää sillo pysty muuta kun heittätymään selälleen, muuten nukahtaa pystyyn. Ikävä kyllä sitä nukkumista ei kest pitkään 🙁 Oliskii hyvä jos sitä piisaisi useamman tunnin putkeen mutta kun ei pysty niin ei pysty 🙁
Pääasia kuitenkin on, että ees vähän pystyy 🙂

Kello paukuttaa taas jo lähes kahta yöllä ja edessä taitaa olla pitkä yö. Väsyttää kyllä paljon mutta nyt ei auta kuin ootella, että noiden lääkkeiden vaikutus puris sen verran, että voisi mennä takas sänkyyn.

Huomenne eli tänään taas koitetaan keksiä jotain tekemistä ennen kuin illalla on taas treenit myllyllä.

Hyvää tiistaita vaan kaikille 🙂

Tervehdys !

Kaivattua unta on tullu jo kahtena yönä peräkkäin 😀 Kaks yötä on menny hyvin molemmissa ainakin 2h unta putkeen 😀 Heti sen huomaa kun on saanu nukuttua !!! 😀
Muuten edelleen on normaalit kivut ja säryt olemassa, ne ei mihinkään näytä katoavan.

Perjantaina oltiin Liperissä treenaamassa ja kotona olin vasta kymmenen jälkeen ja todella väsyneenä. Yllätys oli kun vaimo oli lämmittäny ulkosaunan ja ensin olin sitä mieltä, että en jaksa lähteä mutta hyvä, että jaksoin. Sauna teki todella hyvää kuupalle.

Eilinen aamu meni vaan ollessa ja jotain sentään tapahtui iltapäivällä ….. Lähdin Okun urkkatalolle kuvaamaan sählyä !!! En ole pitkään pitkään aikaan käyny missään ja varsinkaan kuvaamassa mitään. Oli aika outoa ottaa kamera käteen ja alkaa kuvaamaan !
Muutama sata kuvaa tuli ja mikä parasta Outokumpulainen OuPa voitti ottelun jatkoajalla 11-10 😀

Sunnuntai alko normaalisti mutta puoli 12 oli lähtö Leppävirralle naisten 2- sarjan peliin. Karviolla oli koko porukalla treffit josta sitten matkattiin yhdessä perille.
Paikalla oltiin juuri yhden aikaan ja pukkarin kautta lämppärit ja menoks.

Eka erä alko tosi surkeesti kun tuli suoria vast.otto virheitä muistaakseni neljä putkeen. Eikä siitä oikein toivuttu ollenkaan vaan Levi piti meitä pilkkanaan koko erän.
Eikä tahti muuttunu toisessa eikä vielä kolmannessakaan erässä. Levi jatkoi meidän selkäsaunaa edellisen pelin tapaan.
Pelissä itte sain kasi eriväristä korttia. Sain keltasen ja sitten sain vielä punasen kortin 😀 En ole ennen noita saanukkaan mutta kerta se on ensimmäinenkin 😀 Eka kortti tuli pelinviivyttäminen ja punanen tuli kun koitin vaihtaa jo vaihdettua pelaajaa uudestaan ! En yksinkertasesti muistanu, että olin vaihtanu hakkurin jo kertaalleen koska se tuli heti erän alussa ensimmäinen vaihto ! Oma moka 🙁

Kaikenlaisia tuomareita se leipä elättääkin. Monenlaista olen nähny mutta tämä oli ensimmäinen laatuaan. Jo paljon ennen peliä tämä herrasmies alkoi luetella sääntöjä alotuslipusta ja hänellä ajanotto päällä koska alotuslipuke on hänen kädessään !!!! 😀
Lisäksi upea luento miten toimitsioiden täytyy käyttäytyä pelin aikana. Loistavaa 😀 (Kotijoukkuekkin sano, että käy vähän kierroksilla sitten ) 😀
Pelin aikana linja oli kyllä hyvä eikä siitä ole muuta sanottavaa kuin kaksi käsittelyvirhettä olis voinu ottaa myös kotijoukkueelta. Peli ei todellakaan ratkennu noihin mutta kun meiltä otettiin heti virhe pois.

Lätinät sikseen…. turpaan tuli 3-0 eikä tässä auta muu kuin alkaa treeneemaan kovempaa edelleen. Harmia oli se kun Anni puuttui kokoonpanosta ja se on meille vaan inhottava tilanne.
Joukkue ei kuitenkaan saa kaatua yhden pelaajan puutteeseen vaan on pärjättävä niillä mitä on mutta nyt vaan ei olla pärjätty.
Joukkue on taitava ja vahva mutta jonkinlainen lukko painaa päälle nyt mutta ei hätää…. Tämä lukko aukee vielä ja sillon mennään kovaa 🙂

Nyt oli reissukin minulle parempi kun sain olla matkustajana ja sain kipulääkettä reissuun niin oli paljon helpompaa. Näin voisi olla useemmin ja tähän voisi jopa tottua.

Kovin on muuten ollu edelleen hankalaa näiden kipujen vuoksi ja kyllä tämä painaa jo mieltä paljon. Tämä rassaa jo kaikkia ympärillä olevia.
En muuta toivo kun helpottas tämä vaihe jo pikku hiljaa. En toivo muuta kuin normaalia elämää ja normaalia puuhastelua kotona. En halua tavotella kuuta taivaalta vaan haluan tehdä pienen maatilan hommia. En tiijä onko tämä ennää mahollista koskaan ?
Onko minun taival tällästä lopun elämää ?