Pikku hiljaa alkaa olla toivuttu Savonlinna reissusta ja elämä alkoi palautua normaaliksi. Upeita muisteluita on ollu tuon reissun aikana ja sen jälkeen. Oon kyllä todella kiitollinen jokaisesta hetkestä ihmisten parissa ympäri Suomea 💖
Eilen maanantaina otin esille pitkään mielessä olleen polkupyörän. Helkama XE10 pääsi siis tulille pitkän ja kylmän talven jälkeen. Tosi fillari on ollu lämpimässä koko talven. Ai miksi? No siksi, että esim kaverilla oli s-pyörä ulkona talven ja niin siitä hajosi moottori!
Noin klo. 11 lähin polkemaan kylille ja tarkotus oli parin tunnin jälkeen polkea takas kotiin ilman mitään ylimääräistä. Matkaa näin oli tullu 12 km suuntaansa eli 24km.
Pienen kurssin jälkeen missä kävin niin lähdin polkemaan kohti kotia mutta niin vain huomasin olevani pitemmällä reitillä 😱
Lähtiessä en tajunnu, että en todellakaan ole viime kesän kunnossa ja edessä oli ongelmia.
Särkiselän uimarannalla oli jo pakko pysähtyä kun happi meinas loppua ja persus nii kippee, että sattu jo ihan oikeesti.
Noin 15min siinä keimailin ja otin esim. tuon kuvan.
Jos meinaan selvitä kotiin ennen pimeää, niin ei auta kun lähteä polkemaan.
Persus oli entistä hellempi ja piti kaikki maholliset laskut seisoa polkimilla.
Kuminvaaran tiellä oli pakko pysähdellä myös koska ei vaan jaksanu ja energiatkin alkoi olla vähissä koska vaan 6 kananmunaa olin syöny ennen lähtöä.
Matka jatkui hitaasti mutta ”varmasti” eteen päin. Tovin päästä polkiessa muistelin, että repussa saattais olla energiageeliä!
Ei muuta kun fillari parkkiin tien reunaan ja penkomaan repun sisältöä.
Niin vain sieltä löytyi yksi pussi geeliä!
Pienen pussin sisältö naamaan ja juomaa päälle reilusti. Hetken lepo ja taas mennään.
Energiageeli auttoi todella paljon ja matka sujui kohtuullisen hyvin mitä nyt polvissa ja persuksissa tuntui pahalta.
Oikeen jalan polvituki on ihan paso ja se laskeutui aina pohkeen ympärille kun pitäs polvea tukea. Vasemmassa on hyvä tuki.
Loppumatka sujui tyylillä, väkisin eteen päin meiningillä. Mielessä kävi monen monta kertaa tilata kyyti hakemaan pois. Mietin ketkä olis vapaalla ja tarpeeksi iso auto johon helkama mahtuis kyytiin.
Ikään kuin palkintona oli vielä tuo Maljasalmentien montut ja osin jäisen loskainen tie osuus kotia.
Hetken ajattelin, että työnnän fillari ojaan ja kävelen kotiin 🤣
Luojan kiitos vihdoin koitti kotitien risteys! En oo ihan äsken ollu niin onnellinen kuin nyt olin nähdessäni postilaatikot ja pihatien 🤣
Vielä viimeinen pieni ylämäki ennen kotia ja se olis siinä!
Vielä fillarin pesu ja SYÖMÄÄN!
33km ekalla kerralla kun pyörän toin ulos! Ei ollu oikeesti ihan viisas päätös mutta tehty mikä tehty!
Nämä digitaaliset kapineet sanoo, että levossa olis oltava nyt 44h 🤣 eli aika koville ukkeli joutu tällä retkellä.
Ehkä seuraavalla fillaroinnilla retki on maltillisempi.
Kyllä rasituksen huomasi yölläkin aika hyvin. Jatkuvaa heräilyä, hikoilua, pakotuksia jaloissa molemmissa ja selässä. Mukavaa oli se, että isoja kramppeja ei ollu kuin yksi.
Jospa tämä päivä nyt huilataan niin kuin nuo kapineet suosittelee 🙏
Nyt odottelemaan seuraavaa retkeä ja edessä on puun kaatoa ja klapien tekoa ❤️
Parasta mahdollista tiistaita ☀️