Joella kerran ….

Tervehdys !!!

Nukkuminen on vanhanaikasta eikä sitä tarvita ! Näin ainakin minun osalta tämä on. Viimeyönä unta ei tullu juuri ollenkaan kun pakotti oikein hulella ja lisäksi oli vielä kylmä.

Pikkusen yli 6 nousin ylös ja lähdin kohti laituria ja siellä kohti kanoottia kamera kaulalla. Melkoinen haaste oli mennä yksin kipeellä selällä ja vielä koira ja kamera mukana. Olihan se aika riskiä lähteä, ei ois ollu mikään ihme jos kanootti olis kaatunu. Koira nyt olis varmasti selvinny ja minääkin kin oli pelastusliivit päällä mutta kamera ja putket olis saattanu suuttua uimisesta.

Onneksi kaikki kuitenkin meni hyvin ja pääsin jopa takaisinkin. Takas tullessa sopivasti Sari oli tullu laiturille joka sitten auttoi minut, koitan ja kameran kuiville. Reissu oli huikeen mukava ja näkymät oli todella upeita.

Huomenna aamulla on lähtö Kaarestunturiin ja sieltä on odotettavissa kuvia paljon 🙂 Ystävälliset immeiset täällä kävi ottamassa selvää mistä tälläinen vammapesä pääsee myös käymään vuorella 🙂 Huomenna sinne siis 😀

Toiveessa olis nyt kuitenkin saada unta jotta jaksaa huomisen.

Hyvät yöt.