Joujou!!
Niin kuin otsikko kertoo pakkolepo oli edessä ja puun ajo oli vain unelmana jossain. Eilinen oli liikaa selälle ja etenkin se illan lentis oli liikaa. Salilla lopussa meinas silmissä mustua kun otti yhtä-äkkiä, niin kovasti selästä. Onneksi oli seinä vieressä jos sain kiinni etten kaatunut lattialle. Kipipiikki tuli ihan normaalissa kävelyssä ei siis missään hypyssä tai juoksussa. Tuo on vaan , niin pirullista kun kipu tulee se lamauttaa kyllä koko ukon kerralla ja olo on kuin viiltävä salama iskisi kroppaan. Mikään ei toimi silloin. Se on todella kivuliasta ja toivois, että taju lähtis kun sitä ei kestäisi sekuntiakaan enempää.
Pääsin kuitenkin hyvin kotiin ja lääkettä naamaan. Sari oli lämmittäny ulkosaunan joten kävin sielläkin rauhottumassa. Yö taas meni miten meni mutta onneksi sentään sain vähän nukutuksi. Nyt väsyttää tosi paljon ja toiveissa onkin saada unta ja siihen avuksi täytyy ottaa parit napit jotta unta tulee.
No mutta tämän päivän juttuihin niihin arkisiin asioihin. Toinen automme PÖSÖ viettää meillä nyt viimeisiä päiviä sillä se on myyty ja toinen auto tulee tilalle huomenna. Mukava kun nyt on kaksi sellaista autoa joilla kummalla tahansa voi lähteä mihin vaan. Pösöllä en uskaltanut lähteä 20 km pitemmälle 😀 Kaksi autoa on pakko olla jotta liikenne sujuisi porukoilla. Itse kun olen lentopallon parissa ympäri Suomea on muun porukan päästävä liikenteesen. Nyt kaikki on sen osalta oikein hyvin. Pösöstä piti irrotella opetuspolkimet irti kun ne oli jääny siihen Jussin jäljiltä. Siinä olikin hommaa kipeellä selällä enkä yksin niitä saanutkaan pois vaan Sari tuli avuksi jotta se saatiin irti. Yksi mutteri oli kyllä niin tiukasti kiinni, että piti rälläköidä se poikki enne kuin irtosi.
Viideltä olikin treenit jossa käsiteltiin ensimmäistä kertaa takapassarirotaatioita ja siinä apuna oli Jenna joka ohjasi loistavasti likkoja 🙂 Mikään ei ole, niin mukava kun tulee passari neuvomaan tulevia passareita 😀 ja Jennalta se homma sujuu, sitä oli ilo seurata 🙂 ja likat oppikin asiat hienosti. 🙂 Jokohan seuraava turnaus pelataan yhdellä passarilla ?
Treenien jälkeen käytiin Jussin kanssa vielä hakemassa trukinlavoja tulevien puupinojen alle. Lavat ovat parhaita pinojen alle. Muuten ilta on mennyt levätessä kotona ja kyllä huomaa, että alkaa pikkuhiljaa tulla kiukkua ja ärtymystä unen puutteen takia. Välillä sitä huomaa jäävänsä vaan töllöttämään yhteen paikaan näkemättä/kuulematta yhtään mitään. En voi kuin toivoa, että tämä menee ohi nopeesti sillä on jo ikävä kivuttomia hetkiä.
Tämä päivä oli vähän niin kuin itse aiheutettua mutta ei minusta ole paikallaan olijaksikaan. Harmittaa vaan kun nuo puut pitäs siirtää vielä paikoilleen ja uutta puuta pitäs kaataakkin jotta olis sitten 3 vuoden päästäkin kuivia klabeja. Onneksi ei nyt ole hirveen paha tilanne mutta talven aikana on joka tapauksessa tehtävä nuo hommat.
Siinäpä tämän päivän tolskaamiset eli ei mitään ihmeellistä mutta iloa aiheutti treenit jossa oli jälleen kerran tekemisen meininkiä. 🙂 Nyt lääkettä huppuun ja kokeillaan nukkumista, hyvät yöt.