Moikka !
Niin kuin päätin etten ala kirjottelemaan kivusta tai mitä se aiheuttaa mutta niin vaan taitaa käydä, että jutut siihen vaan mennee mutta haitannoonko tuo.
Olot ja tuntemukset on tietenkin minun ja sen mukaan mennään. 🙂
En ole ollu kunnossa ollenkaan muutamaan päivään ja kivut on hallinnu eloa oikeestaan täysin. Polvet on todella huonossa kunnossa ja paikallaan olo on vaikeeta. Selkä on myös taas alkanu oirehtia kovaa ja kun polviin ja selkään koskee yhtä aikaa ja siihen kun vielä päälle oikeen käden kyynärpään tulehdus niin riemua piisaa !
Voisi tämä oikeesti olla helepompaakin. Tiistaina sentään kävin treeneissä Ylämyllyllä mutta Hannu sai ohjata treenit alusta loppuun ja minä vaan istuin ja välillä käveleksin seuratessani harkkoja. Hyvin meni harkat ja tekeminen oli ajoittain oikeinkin hyvää mutta parantamista vielä on paljon.
Tämä päivä (keskiviikko) on ollu vaikee mutta silti olen saanu aikaseksikin jotain hyödyllistä. Naapurin kanssa laitettiin postilaatikot uuteen paikkaan kun posti niin halusi. Eero toki teki työt ja minä vaan Makitalla laitoin ruuvit paikalleen 🙂 No, traktorilla siirsin pari kiveä pois edestä.
Illalla vielä laitettiin Sarin kanssa uusiin kaappeihin vetimet paikalleen. Niissä olikin hommaa kun piti mittailla ja aika pahalta tuntu rikko kiiltävä pinta laatikoista ! Niin vain vetimet löysi paikkansa ja ovat hyvän näkösiä.
Yö on taas edessä ja jo valmiiksi mietityttää miten se mennee. Viime yö meni aika hyvin kun sain nukutuksikin vähän mutta edellinen oli todella tuskainen. Toivotaan, että tämä yö menee hyvin sillä valvotut yöt kipujen kanssa on todella inhottavia.
Tuleva leikkaus mietityttää myös paljon. Jokapäivä se mielessä pyörii ajoittain. Sille ei vaan voi yksinkertaisesti mitään. Mielessä pyörii nuo edellisten leikkausten vaikeudet ja hoitovirheet puhumattakaan hoitovirheet joita oli neljä kappaletta. Sairaalabakteeri oli näistä kaikkein epämukavin. Bakteeri vei elämästäni noin puolivuotta. Näitä kun välillä pohtii niin hyvä tullee 🙂 Toki minä uskon vakaasti tulevan leikkauksen onnistumiseen ja uskon myös vakaasti, että minun elämäni paranee entisestäänkin kun uusi polvi on paikallaan.
Kaksi ensimmäistä viikkoa on kuulemma todella vaikeita mutta siihen olen valmis kun tietää, että se ei kestä kuin tuon ajan. Vaikeinta varmaan tullee olemaan saada jalka suoraksikun se ei ole ollu kokonaan suorana moneen vuoteen. Tulee olemaan kova työ kuntoutuksen osalta mutta siitä me selevitään ja sen jälkeen suksi luistaa ja fillarit saa kyytiä 🙂
Rullaluistelemaan on tehny mieli jo pitkään mutta eiköhän se ensi kesänä jo onnistu 🙂
Onneksi aurinko on paistanu ja väliin on satanu virkistävästi. On tämä elo kaikesta huolimatta oikein mukavaa ja mukavemmaksi se muuttuu 😀
Näillä eväillä taas mennään ja huomenna taas uudet kujeet. Toivon mukaan pääsen aamulla muitten mukan mustikkaa tuohon lähimetsään.
Nyt ei muuta kuin hyvät yöt.