Kategoria: Uncategorized

Moikka !

Muutama päivä taas pyörähti tässä ihan vaan kärvistellessä. Tapahtumiakin toki piisasi ja yksi missä olin mukana niin A-tyttöjen pelit Liperissä. Omat lähtökohdat ei ollu taaskaan parahaassa mahdollisessa kuosissa mutta joukkueen kohdalla ne oli oikeinkin hyvät. Joukkueeseen tuli kaksi uutta pelaajaa ja mikä mukavinta molemmat oli tuttuja ennestään 😀
Ellu tuli Savonlinnasta ja Tiia on myös lähtösin sieltä päin Enonkoskelta 🙂
Mukavaa oli sekin, että Jenni pääsi Kuortaneelta mukaan turnaukseen eli ekaa kertaa kaikki oli kassassa 😀
Eka peli oli Luowoa vastaan ja tätä ennen oltiin kohdattu kahdesti ja khdesti me ollaan voitettu 2-1. Nyt oli luvut samat mutta toisin päin !!! Luowo voitti meidät tällä kertaa 2-1. Ekaa erää me vietiin miten haluttiin ja toisen vei luowo ja kolmatta se vasta veikin.

Toinen peli oli myös tuttuja vastaa kun vastaan tuli Kajaani. Kajaani voitettiin viimeksi aika helposti 2-0 mutta nyt oli tytöt kehittyneet älyttömän paljon ja heidän peli näytti oikein hyvältä. 2-0 päätty tämäkin peli meille mutta enemmän jouduttiin tekemään hommia voiton eteen. Mukava oli kuitenkin se näky kuinka he pelas hyvin 🙂

Lauantaina olis ollu myös Nicen peli ja perään Riennon peli mutta kun tämä meidän turnaus jouduttiin siirtämään tähän niin jäi sitten näkemättä nuo toiset pelit 🙁 Olis vaan ollu mukava nähä Kankaanpään Tonia ja Hannia Joensuussa. Ei voi mittää mutta kerrankin olisin päässy paikalle kun kivut ei ollu niin hirveen kovana.

No jos ei päivällä ollu kipuja niin illalla kotona taas niitä riitti. Olkapäät, kyynärpää, selekä ja polvet !!!! Siinä oivallinen paketti illalksi. Nukkue ei ole tarvinnu juuri ollenkaan sitten kolmeen vuorokauteen ja eikä kyllä vieläkään kipu anna nukkkua.

Sunnuntaina pystyin nipin napin traktorilla linkoomaan pihamaan mutta kuten arvata voi, ei se hyvää tehny kropalle.  Pakko oli kuitenkin lingota kun lunta oli jo niin paljon.
Joensuussa olis ollu taas Nicen peli mutta eipä ollu järkee lähtee mihinkään ja olis pitäny ettiä kuski ja se taa on minulle jotenkin hankala juttu. Muutenkaan en oikein osaa pyytää mittää keltää.

Niinhän siinä kävi, että menin sänkyyn vasta aamulla puoli seitsemän ja hereillä olin kahdeksan maissa. Ylös sängystä nousin ysin maissa kun en voinu enempää makoilla.
Päivä on menny taas vaan loikoillessa ja etsiessä sitä  hyvää asentoa missä voisi olla. Ulkonakin kävin pienen tovin pyörähtämässä, että sain raitista ilmaa.  Työntimellä työnsin noin viis minuuttia lunta autotallin edestä a portaiden edestä. Olihan tuota ihan hirveesti 😀 Noin 2cm 🙂 mutta silä nyyt ei ollu merkitystä vaan sillä, että olin yeensäkkin ulkona.

Tänään tuli paljon katottua töllötintä. Pari ööö-luokan leffaa ja siinä tärkeimmät. Tämän illan treenit jouduttiin perumaan kun paikalle olis tulle vain kolme urheilijaa 🙁 Toisaalta se oli hyvä, että peruuntu sillä ittelläkin olis ollu aika hankalaa olla siellä. Polvi on niin hiton kipee, että käveleminen sattuu pirusti. Ehkä tämä päivä ja ilta oli levossa paikallaan. Mutta näitä lepoja alkaa taas olla niin paljon, että alka akoko leposana ärsyttää.

Toivon mukaan huomenna on parempi päivä ja ilta. Huomiseksi on koko porukka tulossa paikalle liberoa lukuunottamatta 🙂

Kaikki minun energia taitaa olla tulevissa kuvauksissa sairaalassa. Jännittää, masentaa, ketuttaa ja mietityttää mitä kaikkea on taas edessä vaikkei pitäs miettiä liikaa tulevaa mutta kukapa ei tässä tilanteessa miettis.
Onhan se ikävää jos taas joutus kuntoutumaan puolikin vuotta 🙁 On tässä jo tätä kuntoutusta ollu ihan riittävästi 🙁

Ai nin…. Yksi mikä ilahduttu kovasti paljon niin lauantaina käynti Okun urheilutalolla ! 🙂 Siellä oli C-tyttöjen turnaus käynnissä ja seurasin muutaman pelin Partion ottamuksia ja ei ollenkaan näyttäny huonolta vaan päin vastoin 🙂
Peli oli todellakin lentopallon näköstä peliä ja välillä oli jopa huikeita palloja ja mikä parasta, Partioa voitti kaikki pelinsä 😀 😀 😀 Onnittelut sataffille ja ennen kaikkea pelaajille 🙂

Vielä on kerrottava uudestaan miten hyvälle on untunu kun on tullu kyselyjä vieläkin miten voin ja onko kaikki hyvin kun en ole hirveemmin päivitelly mihinkään ennää tuntojani.
Kiitos teille kaikille todella paljon <3

Uutta viikkoa siis taas painetaan ja ainakin minun toiveeni edelleen on , että sais elää kivuttomampaa elämää ja halauaisn takas sen innon ja riemun kaikelle tekemiselle………

Hyvää viikkoa…. 🙂

Moi !

Yö menikin suhteellisen nopeesti vaikka unta ei juuri tuntia enempää tullu jos nyt sitäkään. Tuntuu etten olis nukkunu ollenkaan koko yönä. Viiden maissa nousin ylös kahvia keittämään. Ylös olisin noussu kuudelta joka tapauksessa kun piti lähteä Joensuuhun sairaalaan.
Onneks katoin vielä illalla moneltako piti sairaalalla olla…… Se oli tiedossa, että 8.30 on ortopedille aika mutta oliko sitä ennen jotain ? No kyllä oli !!!! Röntgen oli jo klo 7.40 joten lähtö aikaistu kunnolla ja siitä ei ilon kiljahduksia kuulunu eräältä joka lähti mukaan 😀 Taru nimittäin lähti mukaan koska meillä Okussa EI OLE ENNÄÄ NORDEAA !!!!
Lähin pankki meillä on Joensuussa !!!

No eipä auttanu kun soittaa aamulla aikaseen yläkertaan ja herättää neiti matkaan. Aamupala kitusiin ja matkaan. Perillä oltiin 3 minuuttia myöhässä mutta se ei haitannu mittää. Ilmottatumisen yhteydessä kun aloin vähentää stimulaattorista sähköä ja ihmettelin kun mitään ei tapahdu ? Pienen tutkinnan jälkeen syy selvis…. Kaukosäätimestä oli loppunut patterit !!!! No voihan halavattu !!! 🙁
Kysyin infosta olisko heillä vaikka lainata patteria jotta saisin vähennettyä virtaa….. No ei kuulemma ole sellasta palvelua heillä 🙁

Pikkusen huolestuneena kävelin eteen päin ja vastaan tuli hoitaja joka pellaa lentopalloa  ja kysyin häneltä olisko jossain pattereita vaikka lainaksi ? Saman tien hän kerto, että oota pikkusen ja niin sain uudet patterit kaukosäätimeen 😀 😀 😀  KIITOS 😀

”Jos stimulaattorista ei saa vähennettyä virtaa kun mennee selälleen, se tuntuu mahottoman ilkeeltä. Selkäydin venyy ja se lisää huomattavasti sähkön iskua ytimessä.  Nyt se onnistu kun sain patterit” 

Kuvat polvesta otettiin ja tasan puoli yhdeksän olin lekurin huoneessa. Kenkää pois, housuu pois ja pöydälle selälleen. Sen jäkeen alkoikin sitten sellanen meno, että en taida haluta sitä ennää ikkää. Voi halavattu kun ortopedi nosti jalan ylös !!! Sillon vihlas niin kovaa, että pääsi sellanen huuto, että luulin järjestysmiesten tulevan kahtomaan mitä täällä tapahtuu. Tätä jatku jonkun tovin kunnes lekuri lopetti. Hän totes, että tekonivel on hyvin paikallaan ja siinä ei ole juuri vikaa.
Yllätys oli kun tehtiin tutkimuksia jalan tunnosta ! Se yllätys oli kun jalassa ei ollu monessakaan kohtaa juuri tuntoa !!! Tiesin, että ulkosyrjallä pohkeen kohdalla ei ole tuntoa eikä siinä ole ollu 16 vuoteen mutta nyt tunnottomuutta oli myös sisäsyrjällä ja jalkapohjan tietämillä. Tunnottomuus oli levinny huomattavasti.
Välillä en ees tienny, että lekuri veteli jollain jalkaa pitkin.

Tuomioksi tuli, että selkee pullistuma ja siitä aiheutivia hermokipuja jotka vaikeuttavat polven parantumista.
Nyt sitten kahden viikon päästä viipalekuviin ja sen jälkeen toimenpiteisiin. Toimen piteen on melkovarmasti uusia leikkauksia 🙁 En voi kuin toivoa, että jokin muu ratkaisu löytys kun leikkaus. En tiijä jaksanko ennää näitä leikkauksia taas jos niitä tullee.

Kovin juhlallisella fiiliksellä ei lähetty sairaalasta pois Tarun kanssa. Onneksi Taru oli mukana kun se lörpötteli muutosta niin paljon etten kerenny murehtia tulevia. Mentiin keskustaan ja mentiin CaffeHouceen nauttimaan Cappucinot ja Taru otti älyttömän ison kermavaahdolla ja karkilla varustetun kaakaon 😀
Tunnin verran istuin nauttimassa kahvia lueskelin lehdet Tarun menessä käyskenteemään pitkin kauppoja. Minä kun en ole missään hyvässä soppailukunnossa.

Nordeaan oli aika vasta puoli yksi päivällä ja sinne olis vielä aikaa pari tuntia. Päätettiin mennä pankkiin jo nyt ja kysyttäs päästäänkö aikasemmin kyseisen virkailijan luokse ja miten ollakkaan….. PÄÄSTIIN 😀

Puolisen tuntia meni ja oltiin matkalla kotiin 😀 Paluu matkalla käytiin hakemassa pölynimuri huollosta jossa se oli viikon. Imuri oli jo toisen kerran huollossa ja lasku oli 100€ !!!!  Nyt tuo ei kannata ennää hajota muutamaan vuoteen.

Kotona oltiin ja ei auttanu kun alkaa linkoomaan pihamaata kun lunta oli taas satanu sen verran. Linkoomisen jälkeen koitin siirtää trukinlavoja traktorilla ja koitin saaha ne nostettua kauhakuormaajaan ja sainkin 3  lavaa mutta siihen sai jäädä.
Ajoin traktorin muiden lavojen luokse ja nostin kuormaajan sille korkeudelle josta olis hyvä siirtää ne pinon päälle. Helpommin sanottu kuin tehty !!!
Jousin nousemaan traktorin konepellille josta koitin siirtää lavat mutta siitä ei tullu yhtään mittää ja sinne ne jäi miten sattuu. Lavat kun oli pois niin sen jälkeen alko ongelmat. JAlka ja selkä oli niin kipeet, että pois pääsy konepelliltä osottautui todella vaikeeksi.
15 minuuttia ainakin meni ennen kuin pääsin alas konepellin päältä 🙁 Voi hitto, että teki kipeetä mutta onneksi pääsin pois. Sen jälkeen traktori parkkiin ja hommat sai jäähä siihen. Sammutin traktorin ja siitä alko uusi taistelu…. Miten pääsen hytistä alas ? Jalka ei antanu astua yhtään eikä selekäkään taipunu. Siinä sitten taas oli puuhaa, että pääsin pois.
Sisälle päästyäni lääkekaapille ja buranaa vaan naamaan kun piti vielä ajaa autolla illalla treeneihin. Ei auttanu kun mennä sängylle pitkälleen ja toipumaan.
Tunnin verran sain oltua sängyllä kunnes Taru tuli kertomaan, että on pakannu jo niin paljon, että voidaan lähteä viemään kamoja uuteen kämppään. Samalla reissulla käytiin hakemassa kanihäkki Simballe. Häkki oli todella hyvä 🙂
Mentiin Tarun kämpän läheisyyteen jossa Onni ja Taru kanto kamoja jo valmiiksi oven eteen kunnes omistaja tuo avaimet.

Niin muutti kolmaskin lapsi pois kotoa !!!! Miten se ottaakin niin paljon sydämmestä !!!! Nyt sitten ollaan Sarin kanssa kahdestaan kotona !!!
Näin on kuitenkin parempi. Nyt ei tarvii miettiä koulukyytejä ja harkkakyytejä jne….. Asiat hoituu helpommin eikä minun tarvii olla ottamatta lääkettä jos tarvii ottaa. Nyt en voinu monesti ottaa kun piti ajaa autoa. Helpompaa se nyt on vaikka haikeelta tuntuukin.

Muutokuorman jäkeen olikin aika lähteä likkojen kanssa treeneihin. Alku oli hankalaa kunoon niin kipee ja vähän alamaissa sairaalan jälkeen.
Perillä treeneissä oli mukava kun uusi pelaaja oli paikalla ja hyvin näytti sopeutuvan kuvioihin. En tiijä mistä se johtuu mutta kun treenit pääsi vauhtiin, en muistanu koko huolia juuri ollenkaan vaan nautin olemisesta 🙂
Harkat meni minusta oikein mukavasti ja tunnelma oli hyvä vaikka tehtiin kovasti töitä 🙂
On  kyllä sanottava, että illan treenit pelasti tämän päivä totaalisesti. Nyt kyllä kivut rankasee kunnolla mutta mieli on kuitenkin hyvä ja on nyt tärkeintä 🙂

Paljon oli asiaa tänään ja yksi suurimmista asioista oli, että nuorimmainen muutti pois kotoa tänään ja jatkaa nyt omillaan omassa vuokrakämpässä ! Onneksi matkaa ei ole kuin tuo 12km joten tarkkailun alaisena pysyy vielä 😀

Ollaan ilosia ja onnellisia siitä mitä meillä on 🙂

Ciao !

Van lepoa se todellakin pitää paikkansa. EI ole muuhun juuri pystynykkään. Flunssakin iski uudestaan ja päässä humisee normaaliakin enemmän.
Hittolainen, että nyt saisi jo pikkusen helepottaa nämä asiat.  Huomenna onneksi on sairaalaan meno jo aamusta ja en voi muuta kuin toivoa, että löytyy syys näille kivuille.
Tuli sitten leikkaus tai ei mutta pääasia, että olo helpottuu. Yöt on on edelleen paskimmat mitä vaan voi olla 🙁 Unta ei tule kovinkaan paljoa kun mennee vaan etsiessä hyvää ja helpottavaa asentoa.

Eilen illalla mentiin kuitenkin harkkoihin likkojen kanssa ja siellä pelailtiin maakuntajoukkuetta vastaan. Nyt kyllä olis pitäny treenata kunnolla eikä pelailla. Meni oikeestaan treenit hukkaan meidän kehittymisen kannalta mutta onneksi tämä palveli maakuntajoukkuetta hyvin 🙂

Muuten olen ollu peiton alla 1,5 vuorokautta välillä kävellen ja välillä syöden. Todella tylsää!!! Minua ei olla luotu olemaan paikallaan 😀
Miten paljon mieli tekiskin tehä kaikkee talon hommia (taas) ja mieli tekis mennä kuvaamaankin jotain tuonne talviseen maisemaan mutta eipä juuri kärsi hangessa tarpoa.
Nyt olis upeet ilmat hiihdellä pitkin peltoja ja suolla olis mukava käydä mutta suksillellekkaan en ole uskaltatunu. Pieni sivuliike polveen ja se olis siinä.

Vielä kuitenkin meinaan hiihtään kun polvi ja selkä pikkusen tästä kohenee. Finlandiahiihtoon en tänäkään vuonna pääse mutta vielä minä senkin lykin menemään 🙂

Tänä aamuna oli kyllä mukava kun vein ensin Tarun kylille ja sen jälkeen aloin traktorilla linkoomaan pihamaata ja pihateitä. Taas linkosin ”vahingossa” naapurin 200 metriä pitkän tien 😀
Sain myös lingottua metsätiet jossa lenkitetään koiria ja itteämme. Se mikä tästä tekee mukavaa nii mikkää ei särkyny tällä reissulla 😀 😀 😀

Viime aikoina on taas ollu paljon mielessä lähteminen lämpimään jonnekkin etelään. Kokemusten mukaan kun sinne on päässy, helepottaa kivut ja säryt huomattavasti. Se, että onko se mahdollista niin tietenkin on 🙂 Asiat vaan täytyisi järjestää niin, että se on mahdollista.
Talvi on kyllä myös hienoa aikaa ja tykkään kovasti tästä mutta nämä sään muutokset ei ole hyvästä. Pakkasesta lauhaan saa säryt voimaan hyvin. Jos pysysikin pakkasella ja ilma kuivana ei hättää tai sitten tosi lämmintä pitempi jakso niin olo helpottuu. Eli ei siis olis hullumpi idea lähteä lämpimään maahan majailemaan.
Muutama kaveri on muuttanu Espaniaan ja ovat todella tyytyväisiä siellä. EIvät kuulemma tule mistään hinnasta takas !
Yhdellä kaverilla on myös kipuja ja hän on siellä pärjänny tosi hyvin ja kipulääkkeet ovat puolittuneet !!!!

No, minä vielä kuitenkin jatkan tätä suunnittelua vielä enkä nyt ole ihan seuraavaan viikkoon lähdössä mihinkään 😀

Tänään jos vielä kokeilis käydä uimahallissa vedessä lotraamassa jos suinkin vaan jaksan. Olis mukava käydä kokeilemassa uintia kun se kerran onnistu ”ihan” hyvin. Veden polkeminen paikallaa on kyllä melkosen hölömöä hommaa ja siinä jos missä aika käy pitkäksi. Pystys ees kävelee kunnolla nii aikakin menis paremmin kun liikkuu.
Kerran kokeilin uintia ja se oli oikeesti mukavaa pitkäs pitkästä aikaa. Kiertoliike tekee höpöö selälle mutta sillon  meni pieni matka oikein lepposasti 😀 Yhden jalan potkulla edettiin eikä vauhti päätä huimannu mutta sillä nyt ei ole mitään väliä vaan sillä tunteella jonka siitä sain 😀

Kokeillaan jaksaa taas näilly rytkeillä 🙂