Kategoria: Uncategorized

Tervehdys !

Kaivattua unta on tullu jo kahtena yönä peräkkäin 😀 Kaks yötä on menny hyvin molemmissa ainakin 2h unta putkeen 😀 Heti sen huomaa kun on saanu nukuttua !!! 😀
Muuten edelleen on normaalit kivut ja säryt olemassa, ne ei mihinkään näytä katoavan.

Perjantaina oltiin Liperissä treenaamassa ja kotona olin vasta kymmenen jälkeen ja todella väsyneenä. Yllätys oli kun vaimo oli lämmittäny ulkosaunan ja ensin olin sitä mieltä, että en jaksa lähteä mutta hyvä, että jaksoin. Sauna teki todella hyvää kuupalle.

Eilinen aamu meni vaan ollessa ja jotain sentään tapahtui iltapäivällä ….. Lähdin Okun urkkatalolle kuvaamaan sählyä !!! En ole pitkään pitkään aikaan käyny missään ja varsinkaan kuvaamassa mitään. Oli aika outoa ottaa kamera käteen ja alkaa kuvaamaan !
Muutama sata kuvaa tuli ja mikä parasta Outokumpulainen OuPa voitti ottelun jatkoajalla 11-10 😀

Sunnuntai alko normaalisti mutta puoli 12 oli lähtö Leppävirralle naisten 2- sarjan peliin. Karviolla oli koko porukalla treffit josta sitten matkattiin yhdessä perille.
Paikalla oltiin juuri yhden aikaan ja pukkarin kautta lämppärit ja menoks.

Eka erä alko tosi surkeesti kun tuli suoria vast.otto virheitä muistaakseni neljä putkeen. Eikä siitä oikein toivuttu ollenkaan vaan Levi piti meitä pilkkanaan koko erän.
Eikä tahti muuttunu toisessa eikä vielä kolmannessakaan erässä. Levi jatkoi meidän selkäsaunaa edellisen pelin tapaan.
Pelissä itte sain kasi eriväristä korttia. Sain keltasen ja sitten sain vielä punasen kortin 😀 En ole ennen noita saanukkaan mutta kerta se on ensimmäinenkin 😀 Eka kortti tuli pelinviivyttäminen ja punanen tuli kun koitin vaihtaa jo vaihdettua pelaajaa uudestaan ! En yksinkertasesti muistanu, että olin vaihtanu hakkurin jo kertaalleen koska se tuli heti erän alussa ensimmäinen vaihto ! Oma moka 🙁

Kaikenlaisia tuomareita se leipä elättääkin. Monenlaista olen nähny mutta tämä oli ensimmäinen laatuaan. Jo paljon ennen peliä tämä herrasmies alkoi luetella sääntöjä alotuslipusta ja hänellä ajanotto päällä koska alotuslipuke on hänen kädessään !!!! 😀
Lisäksi upea luento miten toimitsioiden täytyy käyttäytyä pelin aikana. Loistavaa 😀 (Kotijoukkuekkin sano, että käy vähän kierroksilla sitten ) 😀
Pelin aikana linja oli kyllä hyvä eikä siitä ole muuta sanottavaa kuin kaksi käsittelyvirhettä olis voinu ottaa myös kotijoukkueelta. Peli ei todellakaan ratkennu noihin mutta kun meiltä otettiin heti virhe pois.

Lätinät sikseen…. turpaan tuli 3-0 eikä tässä auta muu kuin alkaa treeneemaan kovempaa edelleen. Harmia oli se kun Anni puuttui kokoonpanosta ja se on meille vaan inhottava tilanne.
Joukkue ei kuitenkaan saa kaatua yhden pelaajan puutteeseen vaan on pärjättävä niillä mitä on mutta nyt vaan ei olla pärjätty.
Joukkue on taitava ja vahva mutta jonkinlainen lukko painaa päälle nyt mutta ei hätää…. Tämä lukko aukee vielä ja sillon mennään kovaa 🙂

Nyt oli reissukin minulle parempi kun sain olla matkustajana ja sain kipulääkettä reissuun niin oli paljon helpompaa. Näin voisi olla useemmin ja tähän voisi jopa tottua.

Kovin on muuten ollu edelleen hankalaa näiden kipujen vuoksi ja kyllä tämä painaa jo mieltä paljon. Tämä rassaa jo kaikkia ympärillä olevia.
En muuta toivo kun helpottas tämä vaihe jo pikku hiljaa. En toivo muuta kuin normaalia elämää ja normaalia puuhastelua kotona. En halua tavotella kuuta taivaalta vaan haluan tehdä pienen maatilan hommia. En tiijä onko tämä ennää mahollista koskaan ?
Onko minun taival tällästä lopun elämää ?

Huomenta !

Nyt näin aamulla juttua kun on tätä aikaa. Mukavaa o se, että sain jopa nukutuksi parisen tuntia ja se antoi tai palautti voimia paljon 🙂
Nuo unet oli todella hyvä ja sillä mentiin eilisen illan treenitkin oikein hyvin. Vaikeeta kyllä oli lähtee kohti Ylämyllyä mutta kun sinne pääsi niin taas alkoi kaikki muu unohtua. 2h meni kuin siivillä ja tekeminen oli minusta taas oikein hyvää ja jos oltais aina tämmösessä tekemisen vauhdissa oltais tosi hyvässä kunnossa koko porukka.
Mutta se minua huolestuttaa edelleen kun tuo lähteminen alkaa olla vaikeempaa ja vaikeempaa. Syy tähän on tietenkin tämä väsymys. Voi pahus kun saisi nukuttua vaikka tuon 3h yössään.

Tämä yö oli todella pitkä ja varmaan tämän yön kipuihin syynä on se kun innostuin harkoissa lyömään palloa sivusta liberolle vitosepaikalle. Paukuttelin palloja välillä oikein huolella mutta noin puolessa välissä joukkueen kapteeni otti lyönnit haltuun ja minä siirryin sivuun. Nyt tästä riemusta sitten kärsitään mutta toivon mukaan ei tarvii kärsiä pitkään. Eikä se pitkään voi ollakkaa kun tänään illalla taas on harkat ja tällä kertaa Liperissä.

Mitä tullee tähän yöhön niin meinas hermo mennä. Menin sänkyyn toiveissa saada olla edes paikallaan peiton alla mutta se toive oli tuhoon tuomittu. Tunnin verran pyöriskelin sängyllä kunnes ei auttanu kun nousta ylös ja kömpiä olohuoneeseen. Pientä kävelyä ja syömistä ! Tuo yösyönti / surusyönti on se minkä haluisin jättää pois mutta kun yöllä yksin pakotuksineen ravaa kämppää ympäri , tulee haettua lohdutusta jääkaapista. Ei siis ihme , että poika ei hoikkene 🙁
Jostain syystä tämä yö oli tavallistakin pitempi ja telkkaristä ei todellakaan tullu kuin ÖÖ-luokan leffoja 🙁 Viiden maissa aloin keitellä Johan & Nyströmin kahvia koska Sari heräisi lähteäkseen töihin. Kahvi onnistu todella hyvin ja maistu erittäin hyvälle.
Mieli tekis alottaa kokeilemaan enemmänkin noiden suodatinkahvin makuja mutta ei ole espresson voittanutta vielä vastaan tullu 😀

Sari lähti töihin ja minä taas yksin odottamaan, että nukahtasin vähäksi aikaa tai, että olis jo ilta, että alkaa treenit.
Ajatukset yöllä oli aika paljon tulevassa tietokonekuvauksessa. Mitä löytyy selästä ja montako leikkausta vielä on edessä ? Olipa yksi tai useempi leikkaus edessä tulos on kuitenkin se, että pitkään taas mennee toipuessa 🙁
Ei tunnu hyvälle mutta jos kivut sillä helepottaa, nii antaa mennä vaan.

Nyt taas tosiaan ootellaan mitä päivällä keksis ja mitä pystyis tekemään.

Moro

Viime aikoina olen miettiny mitä kaikkea haluaisin tehä. Niin paljon joutuu luopumaan ja yleensä se luopuminen on juuri sitä mistä tykkäis. On se niin väärin.
Ajatukset on ollu kuntoilussa ja urheilemisessa aika paljon ja aika paljon minä varmaan urheilisinkin jos pystyisin. Hiihtäminen on ollu minulle rakas juttu ja tänä talvenakin se on ollu mielessä todella paljon. Ennen leikkausta (polven) olin siinä uskossa, että kun toivun niin alan hiihtämän ihan kunnolla. No ei ole tarvinnu hirveesti suksia voidella 🙁

Uinti ja lenkkeily olis kanssa se jota tekisin. Uinti on todella mukavaa ja siinä jos missä kunto kasvaa ihan niin kuin hiidossakin. Ikkään en oo ollu juoksia mutta lenkillä kävin kuitenkin aika säännöllisesti aikoinaan. Ei oo tarvinnu ostaa uikkareita sen takia, että ne olis kulunu käytössä eikä liiemmin lenkkikenkiäkään ole tarvinnu lenkkien takia hommata.

Tietenkin lentopallo kuuluis varmaan muutamana iltana viikossa kuvioihin. Valmentamisen ohella itte pelaaminenkin on huippua. Pelikenttää on todella kova ikävä ! Oon tosi ilonen, että kävin ennen leikkausta pallottelemassa Maljasalmella ja Varislahdella. Se miksi sillon kävin pelaamassa kipulääkkeiden avulla niin mielessä oli jos en ennää koskaan pääse kentälle niin pakkohan se on vielä pelata vaikka pikkusen koskiskin…… ja kyllähän se koski !!!
Siitä huolimatta oli tosi mukava, että kävin pallottelemassa 🙂
No, uudet pelikengät on hommattu jos vielä joskus pääsisinkin pelailemaan mutta nyt sekin tuntuu todella utopisteselta unelmalta.

Taitaa vaan olla niin, että minun kohdalla nämä asiat voi unohtaa kokonaan 🙁 Luopuminen on ollu ja on suurta tuskaa. Voi hitto sitä tunnetta kun huomaa, että ei pystykkään 🙁 🙁 🙁
Se epätoivo, masennus, turhautuminen…….

Ensisijainen tavote on pystyä kävelemään normaalisti ilman, että tarvii irvistää jokaisella askeleella. Kun pystyis kävelemään ilman, että vaappuu eikä kukaan huomaisi, että jalat on kipeenä, selästä puhumattakaan.

Lukemattomia kertoja oon mielessäni näitä vatvonu ja joskus käy mielessä, että kyllä minä pystyn mutta nykysin vähemmän ennää kun tämä todellisuus on raaempaa kuin mitä oon ymmärtänykkään. Nyt tämä alkaa aueta pikku hiljaa minullekkin.
Valmennuksessakin on alkanu olla mielessä huolia. Se, että en itte ennää pysty näyttämään miten joku asia tehdään koskee sieluun varmaan eniten. Aina on etittävä joku joka ossaa näyttää ja selittäessä mennee monesti aikaa enemmän ja se ei ole hyvä kun muutenkin aikaa on niin vähä yleensä saleissa.

Luopuminen on ollu iso juttu minulle. Vielä viisi kuukautta sitten olin aika optimistinen näidenkin asioiden kanssa mutta nyt on kai alettava ymmärtämään ja luovuttamaan.
Valmentamistakin on mietittävä tarkkaan kannattaako se ennää. Edelleen saan kyllä mielihyvääkin siitä mutta ainakaan yksin minusta ei taida ennää olla siihen.
Onko aika laittaa pillit pussiin ? Taitaa olla.

Neljäs yö on menossa todella vähillä unilla ja sekin alkaa rassaamaan oikein urakalla. Nukuttuja tunteja on todella vähän johtuen varmaan kun en ole käyny TK:ssa piikeillä vaan oon koittanu selvitä kotikonstein.

Tänään oli kyllä mukavaa kun pääsin käymään kylillä !!! 🙂 Motivaatiota lähteä kylille antoi se kun uudet kahvinpavut tuli postiin 😀 Italialaista espressopapuja tuli kilo ja puolikiloa tuli suodatinkahvia Brasiliasta 😀
Kyllä tuollanen jo laittaa liikkumaan vaikka vähän sattuskin 😀
Parisen tuntia ja monta kuppia kahvia meni kun istuin Leppäsen kahviossa turisemassa ihmisten kanssa. Kyllä huomasi, että en ole nähny juuri ihmisiä vähään aikaan.
Oikein mukava päivä sen suhteen 🙂

Kotona vielä espressot huiviin ja voi vaan todeta, että huippuhyvää kahvia sain taas 🙂

Nyt taas ootellaan aamua….