Kategoria: Uncategorized

Ainakin on saanu istua olla autossa tänä viikonloppuna oikein kunnolla.  Lauantaina aamulla kohti Tamperetta tai paremminkin Sääksrveä eli Lempäälää.
Nukkua ei tarvinnu ennen lähtöä sekuntiakaan vaan yö meni valvoessa kokonaan. Ihme ja kumma kun ei juurikaan väsyttäny ollenkaan vaan olin suhteellisen pirteä.

Bussi tuli sovitusti 04.54  Shellin pihaan jossa me ooteltiin lähtöä. Alkuun päätin ajaa sen minkä pystysin ja niin teinkin. Pystyin ajamaan Varkaudesta pikkusen eteen päin kunnes oli luovuttava ajohommista ja siirryttävä pelkääjän paikalle.
Selkä meni niin kipeeksi ja jalkaan alkoi säteillä ettei ollu mitään mahollisuutta ajaa enempää. Emmi rattiin ja Emmi saikin ajaa sitten koko loppumatkan Lempäälän saakka.

Pelipaikalla oltiin ensimmäisenä ja aika vaikee oli löytää sisäänpääsy halliin mutta sekin onneksi löytyi pienellä etsimisellä ja kyselemällä 🙂

Se, että lupasin infoa jopa niin se kyllä floppasi oikein kunnolla kun en vielä eilenkään saanu sanakaan kirjotetuksi.
Vähitellen paikalle tuli myös muut joukkueet ja aika vähäiseltä joukkueet näytti ! ? Kolmella joukkueella oli vain kuusi pelaajaa ja neljännellä joukkueella oli sentään seitsemän pelaajaa ? Taudit, loukkaantumiset ja osalla jopa juhlinta oli estäny pääsyn peleihin.
Alupalaverissa sovittiin, että voidaan pelata viidellä jos joku loukkaantuu mutta se erä jossa loukkaantuu niin se hävitään mutta seuraava erä voidaan pelata viidellä.

En olis uskonu, että juuri meidän joukkue joutuu tätä sääntöä käyttämään.

Ensimmäinen peli oli vanhaa tuttua LuoWoa vastaan. Me ollaan kohdattu kolmesti aikasemmin jo ja meille voitot oli ennen tätä 2-1 ja jokaine peli oli myös päätttyny 2-1 eli todella tiukkaa on ollu 🙂

Nyt lähettiin pelaamaan molemmat niin ettei tarvinnu miettiä vaihtoja kun niitä ei ole. Molemmilla kuusi pelaajaa 😀
Tiedossa tietenkin oli äärimmäisen tiukka peli ja sitä se oli. Eka erä päättyi meille 31-29. Vuorotellen oli eräpalloja molemmilla mutta onneksi me saatiin voitto 🙂

Toinen erä oli samalaista tiukkaa vääntöä ja nyt on sanottava, että Pennasen Ellu oli se pelaaja joka onnistui todella hyvin paikasta kun paikasta ja puolustus oli mahtavaa 😀
Pelin ollessa lopuillaan ja meiltä oli syöttämässä Ella. Ellalla on tunnetusti kova ja vaikea syöttö ja niin se lähtevä pallo oli nytkin mutta heti syötön jälkeen Ella kaatui maahan huutaen kivusta !!!!!!!
Kädet oli nilkassa kiinni ja tuska oli kova !!! Kenkä pois ja puristus nilkasta joka pyöröhti. Saman tien tuli kylmäpussi ja se laitettiin elmukelmulla kiinni.
Sen jälkeen alkoikin aika mielenkiintoinen hetki pelillisesti ! Me voitettiin se pallo minkä Ella syötti mutta tuomari määräsi pallon Luowolle ja pinna myös Luowollw ?
Pyysin aikaa tuomarilta kun Ella kerto tulevansa kentälle ettei menetetä erää ja pinnaa !!!! Sain aikaa ja teippasin nilkan nopeesti ja kenkä jalkaa ja jatkamaan syöttöjä !!!! Arvatkaa tuliko hyppyleija ? No ei tulle ei vaan tukevasti ”jalatmaassa” lähti syöttö toiselle puolelle.

Meillä oli muistaakseni tuolloin 22 pisetttä ja vaststajalla muistaakseni 19. Ella hääri kentällä pomppien yhdellä jalalla ja koitti väistellä muita pelaajia parhaansa mukaan mutta ei aina onnistunu siinä vaan pieniä törmäilyjä tuli 😀

Aivan huippua oli muiden pelaajien asenne ja tekeminen siinä tilanteessa ja erä saatiin vietyä 25-23 ja koko peli suoraan 2-0 !!!!! MAHTAVAA,UPEETA !!!!

Toinen peli oli Mestoa vastaan ja siihenkin Ella halusi tulla vaikka seisomaan nurkkaan. Eka erä meni todella murskaavasti Mestolle ja toiseen erään sitten käytettiin sopimus pelata viidellä pelaajalla.
Mestoa vastaan on kyllä ihan turhaa koittaa pelata viidellä pellaajalla ja nin tuli pataan suoraan 2-0.

Kolmas ja viimeinen peli oli myös tuttua  joukkuetta vastaan sillä vastaan tuli Varkaus ! VArkautta vastaan ollaan pelattu myös lukuisia kertoja ja tässä tapauksessa voitot on Varkaudelle.

Peli oli sellanen, että sillä ei ollu mitään merkitystä mihinkään vaan kumpikin päästiin jatkoon koska Luowo oli hävinny meille , mestolle ja varkaudelle puhtaasi ja kolem parasta pääsi jatkoon.
Peli oli just sitä kun ei ole ennää panosta minkäänlaista !
Varkaus halusi enemmän voittaa pelin ja kun me pelattiin edelleen viidellä ei ollu epäselvää kumpi voittaa. Meille tärkeintä oli, että kukaan ei loukkaannu ennää.
2-0 pataan ja ei muuta kun kättelyn kautta suihkuun ja kohti Orivettä jossa saatiin RUOKAA !!!!
 Kuvia ei ole editoitu ollenkaan 😀

Mielenkiintoista on se, että jo toisen kerran peräkkäin kolme Itä-Suomalaista joukkuetta matkustaa toiselle puolelle suomea. En tiedä ennää mistä tässä on kyse kun näin käy ? En kyllä edes ennää halluu tietää mutta sen sanon, että jokin tässä mättää ja pahasti.

Kotimatka alkois siis syömällä Orivedellä ja sinne kyllä tuli myös Varkaus ja siellä pikkusen pohdittiin tätä Ita-Suomi ajelua.
Karkkia kaupasta evääksi vielä ja etteepäi. Kuski näytti pikkusen väsyneeltä ja vaikka olin jo aika kipee jalasta niin sanoin, että voisin ajaa ainakin tunnin jolloin Emmi saisi pikkusen levättyä enne pimeen tuloa.
Toisin kävi. En voinu ajaa kuin noin 20km kun piti ajaa pysäkille ja vaihtaa kuskia. EN vaan pystyny ajamaan ennää yhtään metriä. Niin Emmi taas rattiin ja matkaan. On kyllä sanottava sekin, että Emmi on loistava huippu kuski eikä mikää nynnerö tiellä 😀 Jos tarviin kusia koskaan millonkaan otan Emmin ajajaksi 😀

Sonja jäin Jyväskylään ja Ellu Varkauteen ja me oltiin Okun Shellillä noin yhdeksän aikaan. Emmi ja Viki jatko matkaa kohti Joensuuta.

Tuntu oudolta olla kotona jo noin aikaseen ja jotenkin oli tunne, että jossain pitäs vielä olla 😀 Onneksi ei tarvinnu ollaa missään muualla kuin kotona 😀

Turnauksesta saatiin juuri se mitä sinne lähettiin hakemaan eli jatkopaikka välieriin. Välieräpaikka tuli ja tuumattiin, että nyt voitas jopa treenata yhden kerran ennen seuraavaa turnausta joka on muuten 14.3 jossain päin Suomea mutta se voi olla jopa Joensuussa.

Yö oli kyllä taas sellanen, että kehumaan en pääse. Kipu valtasi miehen ja paikallaan olo oli aika vaikeeta. Särky oli sellanen, että kuin olis pieniä neuloja ollu jokapaikassa ja tulipallo olis ajellu niiden luona ympäriinsä. Nuku siinä sitten 😀
Aamuyöstä sain onneksi nukutta sen parin tuntia putkee, Herösin kyllä kun Sari tuli kotiin yövuorosta mutta en jaksanu edes päätä kääntää tervehdyksen merkeissä vaan möykkäsin sen kääntämättä päätäni.
Vielä sen jälkeen sain pikkusen nukuttua ja se oli todella huippua.

Noustessani ylös edelleen nukutti niin paljon, että hyvä kun jaksoin vessaan kävellä mutta sen jälkeen olo alkoi piristyä ja sain itteni suoraksi.
Pienen tuumailun jälkeen soittin Penttiselle, että lähetäänkö Pieksämäelle kattomaan meijän Ellin peliä. Vampulalla oli peli Pieksämäkeä vastaan ja se kun on meidän lähin liigapaikka naisten ohella.
Niin kävi, että sinne lähettiin ja matkalla vielä soitettiin naapurin Anssi mukaan matkaan 😀

Hienoa oli, että itte ei tarvinnu ajaa ollenkaan vaan sain otettua kipulääkkeet jotta pysyin kunnolla pystyssä 🙂
Pieksämäelle mentiin ja siellähän se Elli lämmitteli tulevaa peliä varten.
Iso halaus lämmittelyjen välissä siinä ja olikyllä huippua nähä neiti pitkästä aikaa. Samoin oli huippua nähdä paljon paljon muitakin ihmisiä joita en ollu nähny  pitkään aikaan mm Sami Nikka oli todella mukava tavata.

Niin paljon oli tuttuja ystäviä, että meinas mennä peli ohi kun meni jutellessa monienihmisten kanssa 😀 Mahtavaa oli jutella myös Hakalan Juhanin kanssa jota en ollu nähny pitkään aikaan. Viimeksi sillon kun pelasi Riennossa 🙂

Itse ottelu ei kyllä ihmeitä tuntemuksia herättäny. Plei oli alusta loppuun aika köyhää ja ei todellakaan ollu liigakelpoista peliä kummaltakaan joukkueelta. Pieksämäkin teki vähemmän virheitä ja syöttö toimi paremmin kuin Vampulalla. Mieleen painu yksi todellin pelaaja ja se oli Pieksämäen numero 5 eli Essi Helminen. Voi mahoton, että siinä on hyvä pelaaja. Harmi, että on jääny niinsanotuksi ”teletapiksi” sillä pituutta on suunnilleen 170-173cm. Todellinen taistelia hän kyllä on ja syöttö on tosi hyvä.

Reissun parasta antia oli siis keskustelut ihmisten kanssa ja etenkin Ellin, Samin ja Juhanin kanssa. Tärkeitä oli myös ne muut joiden kanssa kerkesin jutella. Hienoa, että pääsin käymään pelissä.

Nyt sitten onnellisesti kotona ja yksin koska Sari lähti toiseen yövuoroon. On tämä aika hiljanen mökki kun on vaan koirien ja kissojen kanssa.
Hyvää tässä on se, että voin vaan olla ja valittaa ilman, että kukaan kuulee mutta olis kyllä mukava jos eukko olis tuossa kainalossa 🙂

Huomena taas arki palaa ja tällä viikolla treenataan sitten kunnolla ja kovaa. Yksi pelikin mahtuu viikkoon ja tietenkin ensiviikonloppuna on peli Partiota vastaan Liperissä.
Mukava lentopalloviikko tulossa kun vaan kunto kestäis tämän rumban ja tietenkin se kestä 🙂

Mukavaa alkavaa viikkoa teille kaikille….

Eipä tullu lähettyä mihinkään kotoa tai kyllä sen verran kuitenkin, että kävin paistamassa makkaraa mettässä ja ryystämässä Italialaista kahvia 🙂

Aamu meni ihan vaan ollessa ja levätessä. Nettiä, telkkaria ja asioiden pohtimista. Siinä aamupäivän askareet.
Paljon ajatuksia oli tulevaisuudesta ja miten tulen pärjäämään ja miten perhe pärjää tai lähinnä Sari miten pärjää.
Tosi kuitenkin on, että minä en ennää maratoonille taida päästä. Eikä minusta taida olla tämän tilankaan hoitajaksi !

Näitä kun miettii muutaman tunnin niin alkaa päänupissa tuntua pientä epätoivon kirskuntaa.
Monena päivänä oon jo miettiny, että olis mukava päästä tuonne metikköön ”kuusenpersiiseen” tekemään tulet ja krillaamaan makkaraa. Kahvia tietenkään unohtamatta.
Nyt päätin loihtia retkikamat päälle ja makkara reppuun ja menoksi.
Liiteristä pikkusen kuivaa sytykettä mukaan ja pian metiköstä nousisi harmaata savua ja vielä makkaran tuoksuisena 😀
Reppu selkään, sauvat käteen, kamera kaulalle ja kohti lähimetsää. Kävelin noin 70-90 metriä metikköä kohti kun menin ison kuusen juurelle tuumailemaan sopivaa nuoti paikkaa. Sitä ei tarvinnu montaa sekuntia tuumata kun nuotiosta jo liekit loimusi.

Pari tuntia meni mukavasti tuossa metikössä miettiessä ja arvatkaa vaan tekikö tuo hyvää päänupille.
Se on ihan totta, että jo 20 min. metikössä aijeuttaa sen, että verenpaine laskee huomattavasti.
Jotenkin se rauha ja hiljaisuus on niin hyvää ja rentouttavaa.

Mieli tekis lähteä tuonne suolle joka on 400 metrin päässä mutta siellä tarpominen on liian rankkaa niin lumikengillä kuin suksillakin minulle vielä.

Olis makeeta mennä kuvaamaan taas sinne. Oon toki paljo kuvannu jo siellä mutta joka kerta siellä vaan on uutta kuvattavaa.

Tuossa vierellä ja alla kuva syksyllä otetusta ajasta. Tuonne on päästävä vielä keinolla millä hyvänsä. Jos tuossa lähimetikössä mieli rauhottuu ja saa virtaa niin tuolla suolla sitä vasta mieli suorastaan herää henkiin 🙂

Aamulla aikaseen jo klo 04.55 on oltava paikallisella Shellillä odottamassa kunnes pikkubussi saapuu Joensuusta puolitäynnä nuoria naisurheilijoita jotka ovat menossa kohti Tamperetta.
Meillä on A-tyttöjen turnaus siellä. Pitkän harkinnan jälkeen päädyttiin, että lähetään vasta näin aamulla liikenteeseen. Normaalisti näihin mennään jo edellisenä päivänä mutta nyt on poikkeus.
Yksi pelaajista tulee kyytiin Varkaudesta ja yksi peluri tulee vielä Jyväskylästä.  Harmi on kun meidän libero jenni ei pääse mukaan kun Kuortaneella on myös peli ja se mennee nyt ohitse.
Seitsemällä pelaajalla mennään siis turnaukseen mutta eipä tuo mittää haittaa. Meillä on hyvä kokoonpano kentälle laittaa ja jokainen ossaa nostaasekä puolustaa. Toivottavasti ollaan kolmen sakissa jotta jatkopelit on mahdollista.  Uskon ja luotan kyllä, että näillä mennään jatkoon. Jos ei mennä, niin maailma ei kaadu 🙂

Sunnuntaina (jos henki vielä kulkee ja pystyn liikkumaan) on Pieksämäellä Ellin peli jota olen suunnitellu, että menisin paikan päälle kattomaan. Olishan se mukava kun pääsis näkemään Ellin pelin livenä !
Sinne on kuitenkin vielä aikaa ja mutta mukava olis jos pääsisin kattomaan. Onhan sieltä luvattu jo kahvit pullan kera jos ilmaannun ja jo sen takia kannattaa ehdottomasti olla paikalla 😀

Juoksumatolle ei ollu tänään asiaa vaikka kuinka olisin halunnu kävellä siinä. Polvi on sen verran kipee, että oli parempi jättää väliin.
Selkä myös oirehti kun kävelin ulkona tuonne metikköön. Alaselkään alko pistämään ja saman tien jalkapohjaan 🙁
Oli siis hyvä etten alkanu kiusaamaan niin on parempi aamulla lähteä kohti Tamperetta.

Koitan saada tehtyä reissusta kuvien ja kirjotusten muodossa juttua tänne ja olishan se mukava tehä raporttia peleistä. Itse en kylläkään varmaan kerkee kirjottamaan mutta jos joku vaikka jelppais kirjottamisessa tai sitten skriivaan itte sen minkä kerkeen 😀

Nyt on alettava kattelemaan mitä laittaa päällensä sillä 4h:n päästä on lähtö 😀

Aika longisti on päivä menny tai ainakin aamu meni niin. Puolenpäivän jälkeen lähdin kipuryhmään ja enne sinne menoa kävin hakemassa yhden kipuilijan mukaan kotoaan.
Puoli yksi alko ryhmä ja se tiesi kahvia ja hyvää pullaa 😀 1,5 h siinä meni kuin siivillä ja ainakin minulle jäi jälleen kerran hyvä mieli istunnosta.
Seuraavan kerran ollaankin eräkeskuksessa päivä pilkkien ja makkaraa paistaen 😀 Toivottavasti viikon päästä paistaa aurinko ja lämmintä on +10 astetta 😀

Vielä ryhmän jälkeen piti käydä leppäsen kahviossa ryystämässä kahvit ja vasta sen jälkeen kotia kohti. Tarkotus oli lähteä illan treeneihin vielä mutta kun pelaajia ei olis tullu kuin muutama paikalle en halunnu lähteä ajamaan lähes 100km vaan tilalle tuli omaehtoinen treeni. Kuka tekee mitäkin ja kuka ei tee mittää.

Itte käytin tämän ajan itteni kiusaamiseen sillä otin esille juoksumaton ja aloin kävellä siinä. 2km/h oli vauhti ja se kyllä oli ihan riittävä tälle kunnolle ja kivulle.
Alku oli aika ok mutta kun 5 min oli menny alko polvi oirehtia ja meno muuttu ikävämmäksi. Rutistin vielä 5 min lissää ja pienen tauon jälkeen vielä yhden 5 minuuttisen. Se jälkeen ei tarvinnu ennää alottaa uutta viisminuuttista !

Elastisen ”Katse eteen….”  päälle aika kovaa anto paukkuja tässä suuressa urheilullisessa tapahtumassa ! Jotenkin tuo kipale sopii minun eloon nyt hyvin.

Nyt sitten toivutaan tuosta ja toivotaan, että ei tarvii montaa vuorokautta kärsiä  tuon takia. Olis aika PROOTA jos vois jo huomenna kävellä uudestaan.  Toki voin kyllä kävellä ulkonakin ja ehkä se on siellä mukavempi 😀

Valokuvia koitin alkaa editoimaan mutta jo yhden kuvan jälkeen oli lopetettava kun ei vaan voinu keskittyä. Jatketaan sitten kun pystyy.

Eiköhän tämä vielä tästä

Katse eteen ja suupielet ylös päin….. teen vastoinkäymisistä voimaa………..
Katse eteen ja suupielet ylös päin….antaa tulla kestän kyllä periks en tuu antamaan…..
-Elastinen