Kategoria: Uncategorized

Vihdoinkin alkaa elämä pikku hiljaa palaamaan tähänkin ruhoon. Tänään pääsin jo treeneihin, mutta miten ollakaan, en oikein kestäny kyydissä vaan välillä oli vedettävä happea.  En vain jaksanu/ pystyny tekemään sitä mitä olisin halunnu.
Pääasia, että pääsin kuitenkin paikan päälle 🙂

Mukavaa tänää oli sekin, että vihdoinkin tuli minulle uusi puhelin. Virallista infoa saapumisesta ei tullu, mutta menin vaan kyselemään, joko olis minun nimellä pakettia tullu. Ensiksi näytti ettei ole, mutta pian virkailija kiljaisi, että kyllä täällä yksi paketti sinun nimeltä löytyy 😀
Siitäkös suu meni huireaksi 😀

Niin nainen joka oli töissä postissa kantoi mukavan näkösen paketin tiskille ja vaati ensin allekirjoitusta ennen luovuttamista pakettia minun käsiin.
Avasin paketin siinä virkailijan ollessa vierellä, että kaikki on hyvin. Kaikki oli todellakin hyvin ja ilme kirkastu entistä enemmän. Paketissa olla möllötti iPhone 6 plus ja neljä eri objektiiviä mukana ikään kuin lisävarusteena 🙂  Siitä en ole varma, tarviinko noita objektiiviä sitten mihinkään. Kamera tässä on todelakin huippu.

Sopivasti puhelin tuli kun entisen siis tappoi virus 🙁 Sinne meni ihan ok puhelin joka palveli lähes 7 vuotta kunniakkaasti minua. Puhelin oli ensimmäinen iPhone 4 joka tuli markkinoille aikoinaan. Hyvin palveli nämä vuodet 🙂

Selkä on oll edelleen polvien ohella kipeenä ja usko meinaa loppu näiden suhteen. Kateellisena katsin kun erään ihmisen polvet leikattiin samalla kertaa ja asennettiin myös molempiin tekonivel ja nyt kirmaa lähes normaalisti. Minä en kirmaa 🙁

No joo. Hyvä, että jollain onnistuu nämä leikkaukset ja en min oikeesti ole kateellinen, vaan olen onnellinen hänen puolestaan, että hällä meni leikkaus hyvin ja nyt kohta onnistuu lenkkeily.

Tänään olin yhteyksissä journalistiliittoonkin kysyäkseni oikeuksistani tulevan rahan suhteen. Tai siis mitään tiliähän minä en ole saanut sitten syyskuun mistään. Nyt meinasin alkaa kysellä asiasta kun meinaa rahat loppua kesken kaiken. Ei näköjään pärjää jos ei ole tuloja ollenkaan. Outoa!

Toiveissa olis, että jo kuukauden päästä alkais virrata edes jonkinlaista tuloa taskuun.  Onneksi olen aikoinaan liittynyt liittoon ja sitä myöten rahaakin tulee pikkusen paremmin.
Eläkettä en meinaa nyt ihan heti alkaa hakemaan kun olen kerran niin nuori vielä.  Täytyy koettaa vanheta vielä pikkusen 😀

Näin. Tänään oli jo pikkusen aurinkoa näkyvissä muutenkin kuin vaan taivaalta. Pientä iloa ja virkistymistä siis oli havaittavissa ja kun vielä muistaa, että pääsen Italiaan heti toukokuussa ja sillä kertaa menee vikkko siellä. Pariksi päiväksi kotiin kun tytär valmistuu ammattiin ja heti perään siitä takaisin Italiaan jossa sitten meneekin yhteensä 2- viikkoa putkeen 😀 On jo melekeen heinäkuu kun tullaan takas suomeen eli lämmin jatkuu 😀

Hyvä kannattaa odottaa 😀 mutta olis jo kesäkuu 😀

Nyt tuli sellanen tauti ettei paremmasta väliä. Viikko sitten lauantaina lähdettiin joukkueen kanssa kohti Sotkamoa ja siellä A-tyttöjen SM- turnaus. Kirkkaammat sijoitukset ovat karanneet meiltä jo kauan sitten, mutta nyt on tarkoitus olla parempi kuin koskaan aikaisemmin.
Niin siinä kävi, että voitettiin kaikki kolme peliä ja voitettiin koko turnaus. Peli oli jo aika hyvää ja eteen päin ollaan menty paljon, mutta vielä on oppimistakin paljon ja hyvä niin.
Partio – Sotkamo  2-1
Partio- Espoo 2-0
Partio- Vammala 2-1
Illalla noin klo 22 oltiin kotona ja kauaa ei keretty lorvia, seuraavana aamuna kun oli lähdettävä jo seuraavaan tunaukseen ja nyt onneksi vain Joensuuhun 🙂

Joensuussa meillä oli maakunta eli 3-sarjan turnaus jossa meillä oli kaksi peliä.  Ensimmäinen oli Savonlinnaa vastaan joka voitettiin 2-1 ja toinen oli SM-välieriin valmistautuvaa Jujua vastaan. Molemmat joukkueet ovat olleet meille vaikeita voittaa ja helpolla ei päästy nytkään.
Erittäin hyvien ja tiukkojen vaiheiden jälkeen myös toinen peli voitettiin 2-1 ja näin sunnuntainkin saldo oli vai voittoja. 14 erää lentopalloo vajaaseen vuorokauteen oli aikamoinen rupeema ainakin minulle.

Sunnuntai oli jo aika hiton vaikee minulle niin selän, jalkojen kuin erittäin pahan olon takia. Tässä vaiheessa minulla oli jo tauti 100% päällä. En meninannu jaksaa pysysä edes pystyssä.
Likat kuitenkin halusi jäädä kattomaan vielä Riennon ottelun Ettaa vastaan ja minullehan se sopi vaikka olo ei todellakaan ollu hyvä.

Niin jäätiin peliin ja sinne mennessä mietin, että olikohan tämä minun osalta nyt ihan viisasta. Pelin aikana se tunne, että ei ollu viisasta vahvistui entisestään kun piti jo kumarassa kävellä. Kuume oli jo noussu varmasti kiitettäviin lukemiin koska paleli siihen malliin.
Peli päätty Riennon tappioksi 1-3 ja kaksi viimestä erää oli jo todellista tuskaa. Pakko oli ottaa kipulääkettä jotka onneksi oli mukana.

Matsi päättyi ja minun oli aivan turha edes yrittää ajaa autoa pois sieltä vaan sen hoisi Ella. En olis pystyny ajamaan tällä kertaa.
Hieno viikonloppu kuitenkin oli lentopallon kannalta ja tapasin Sotkamossa vanhoja minareita ja minareiden vanhempia. Todella mukavia ja ihania ihmisiä.

Kotona alkoikiin sitten alussa mainitsemani tauti jylläämään ihan aikuisten oikeesti. Ei todellakaan enää ollu paremmasta väliä. Kuume nousi aina yli 40 asteeseen ja voitte vaan kuvitella mitä se on aikuisella ihmisellä kun jo 37, 5 sellane, että meinaa kaatua!
39,5 oli sellanen normaali päivä ja illaksi sitten nousi. Tätä kökköä riitti kokonainen viikko. Vielä tänään minulla oli 37,2 lämpöä joka nyt ei oikeesti tuntunu juuri kuin vilun väristyksinä.

Olo on edelleen sellanen, että ei tarvii kuin nousta seisomaan sohvalta niin tuntuu kuin olis maratonin juossu ja hiki valuu!
Kahesti oon voinu käydä ulkona kääntymässä kun on ollu niin upeat ilmat, että on ihan pakko olla käydä haistelemassa kevään tuoksuja.
Tänään kävi niin, että en jaksanu kävellä kuin vanhalle navetalle ja takas kun voimat loppu. (n. 40m)

Saa nähdä miten toivun tästä perjantaihin kun olis tarjolla seitsemäs minari Tanhuvaarassa. Sinne on kuitenkin päästävä keinolla millä hyvänsä. Seuraava leiri onkin sitten Italiassa.

Italiasta puheen ollen, minä lähden sinne jo toukokuussa Joensuulaisten ysiläisten kanssa viikoksi. Pois tulen 28.5 ja jo 7.6 lähen sinne takas oman joukkueen kanssa ja mukavinta on se, että vaimo ja ehkä Satu lähtee mukaan 😀
Meidän joukkue ei lähe enää power cuppiin vaan me päätettiin lähteä vähän lämpimämpään 😀

Joukkue on viikon siellä ja minä sekä Sari jäädään vielä sinne toiseksi viikoksi kun minarit sitten tulee sinne.  Yhteensä olen Italiassa 3- viikkoa 😀 Muutamaksi päiväksi siis tulen pois sieltä kun on Satun valmistujaiset 4.6 ja siitä onkin sitten hyvä taas lähteä takas 😀

Nyt vaan ootellaan ilmojen lämpenemistä ja noita Italian reissuja.

Kaikkea hyvää teille ja olokeehan kunnolla 😀

ps. Sokeritonta on jäljellä vielä vajaa viikko ja hyvälle tuntuu sen puolesta. Painoa on lähteny taudin hyvällä avustuksella noin 6kg. 😀

Kevättä rinnassa. Varmaakin varmempi merkki keväästä on se kun meidän torpassa vedetään vesiletkut ulkosaunaan 😀
Olen parin päivän ajan ajanu traktorilla lumia pois talon viereltä. Katolta pudonneet lumet  oli lähes parin metriset kinokset taloa vasten. Yhdellä seinällä on vesipiste ja vesiletkut siinä. Nyt niitä ei näkyny ollenkaan kun olivat kasautuneen lumen peitossa.  Onneksi on traktori ja siinä etukuormaaja 🙂
Tunnin rehkimisen jälkeen vesiletku ja hana olivat näkyvissä 🙂
Eilen puolestaan ajoin aitan ja liitereiden sivustat tyhjiksi. Nyt saa alkaa aurinko paistamaan, olemme valmiit 🙂

Tänään oli aika upea päivä. Sain nuo lumet pois ja sen jälkeen oltiin todistamassa erittäin harvinaista tapahtumaa tuossa Kuusjärvellä, kotitien varrella. Siellä aukastiin ihan oikea ehta KYLÄKAUPPA !!! Voi, että on sitä odotettukin 🙂
vuonna 2008 ostettiin tämä pikkunen tila täältä ja silloin siinä oli kyläkauppa mutta vuonna 2009 se lopetettiin. Sekös harmitti todella paljon meitä.
Aina kun siitä ajaa ohitse , on mielessä, että siinä pitäs olla kauppa. No, nyt siinä on 😀 Se mikä siinä on vielä todella hyvää, niin sama firma tekee maailmassa toiseksi parasta jäätelöä. Parasta tehdään Italiassa 😀 Vuonoksen jäätelö on Italialaisesta reseptistä tehtyä  ja voin kertoa teille, että on muuten hyvää.

Kuvia tapahtumasta otin 22 kpl ja ne on nähtävillä facessa. En laittanu niitä omille sivuille vaan laitoin ilman vesileimaa  ne kaikkien nähtäväksi.  Voin vaan kuvitella miten kesällä siinä kokoontuu naapurit ja kesämökkiläiset vaihtamaan kuulumisia ja varmaan tutustuu taas uusiin ihmisiin 🙂

Illalla vaimon kanssa lämmitettiin tuo kuuluisa ulkosauna ja nautitiin letkusta tulevasta veden solinasta 😀 Kuumavesipata täyteen ja tulta perään ja tietenkin kylmävesipaljut täyteen myös. Nautittavaa 😀

Ilta huipentui sitten miellyttäviin löylyihin. Miten ollakkaan se maistui todella hyvälle ja lämpö hiveli ihoa aiheuttaen erittäin paljon mielihyvää.
Parasta oli kuitenkin kun sai ja pystyi lotraamaan vettä niin paljon kun huvitti 😀 Niin…. Huvit on pienet mutta sitäkin rakkaammat 😀

Toinen viikko on menossa SOKERITON MAALISKUUssakin. Se on myös niitä mukavia asioita jotka on hyvin lähteny käyntiin. Perustin tuon ryhmä ja miten ollakkaan, siinä on nyt 20 jäsentä ja kaikki haluaa olla ilman sokeria kuukauden ajan ja jos hyvin käy sokeriton jatkuu kuukaudenkin jälkeen 😀 Minulla on pudonnu paino 3,5 kg vajaassa kahdessa viikossa. 4kg putos ennen joulua kun olin 2 viikkoa sokerittomalla.  Nyt jos käy hyvin jatkan sokerintonta elämää niin kauan kun jaksan…… Katotaan tippuuko paino enemmän 😀 Parasta siinä on muiden ihmisten kommentit paremmasta olosta 🙂  Sokeritonmaaliskuu on aika hiton hyvä juttu.

Kaikki ei sitten meekkään niin hyvin kuin voisi olettaa. Nämä halavatun kivut on sitten taas olleet riesana jokaisena yönä. Päivän kun selvii ja huhkii pikkusen talon hommia, yöt menee sitten kipuillessa ja valvoessa. Kaikki nuo mukavat asiat mitä päivällä esim. tänäänkin oli meinaa kadota kipujen varjoon jonnekkin, mutta onneksi niistä saa voimaa myös jaksaa tätä paskaa.
Sitä vaan en tiedä kuinka kauan näin jaksaa oikeesti elää? Tunnin kaksi nukkumalla ei voi jaksaa kovinkaan montaa vuotta putkeen.
Jolloinkin tulee raja ettei jaksa. Nyt olen saanu viikossa nukuttu yhden ainoon kerran suht hyvin kun nukuin pikkusen yli 3h putkeen. Muuten ollaan menty parilla tunnilla per yö. Aamut menee sitten zompina sohvalla tai muuten hölmöillessä kotona. Iltapäivää kohti jotenkin vaan piristyy ja jalat, kädet alkaa liikkua.

Lääkettä on tietenkin tarjolla ja olenkin ottanu sitä mutta kun ei sitäkään voi ottaa ihan miten paljon vaan. Enkä tosiaankaan halua olla zompina sitten päiviä ja öitä.
Näillä kuitenkin mennään ja huomenna on taas lentopalloa eli treenit ja lauantaina olis lähtö Sotkamoon ja sunnuntaina Joensuuhun. A-likoilla SM- pelit lauantaina ja sunnuntaina 3-sarjaa + Riento pelaa Ettaa vastaan sunnuntaina.
Saa nähä pääsenkö noihin mihinkään mukaan, mutta taistellaan.