Nyt tämäkin on sitten tapahtunut, eli ruisleipä on syntynyt 😀 4 hiivatonta leipää tuli ja yhden otin maisteltavaksi jo 10minuutin odottelun jälkeen kun se olis pitäny olla ensin 2 h foliossa ja sen jälkeen vielä liinan alla muutama tunti 😀
Kyllä maistu hyvälle! Itseasiassa erittäin hyvälle 🙂
Aamulla pienen ulkoilun jälkeen vaan puuta uuniin ja tulet perään. Lämmitin uunin noin 260 asteeseen kun nämä leivät tarvitsee alkuun 250 asteen lämmön ja aikaa noin reipas tunti. Nämä oli 1h 10min.
Sillä välin kun ruisleivät oli uunissa, tein vaaleen leivän juuresta taikinaa ja valmistin sen jääkaappikuntoon. Huomenna tai 16 h jälkeen nämä leivät viillellään hienoillakuvivioilla ja siitä suoraan kylmänä uuniin. Ja takaan, että nekin leivät ovat aivan mielettömän hyviä 🙂
Ruisleipien kohotessa oli aikaa tehdä vihermehua 🙂
Uunissa ollaan
ja ei kun folioon. Näin kuoresta ei tule liian kovaa.10 minuutin odottelun jälkeen 😀
Minimaajoukkueleiri Tanhuvaarassa oli todella huippu!
Lunta on tullu nyt sen verran, että en muista koskaan aikasemmin olevan näin paljon. Omenapuiden ympärillä meillä on sellaset verkot joiden korkeus on 120cm ja niistä näkyy vain pari hassua senttiä.
Traktori on käyny kuumana kun on saanu lingota pihamaata välillä oikeen urakalla. Penkat on niin korkeet, että hyvä kun autosta näkee kauemmaksi.
Penkat on auton korkuiset!
Hurjinta on työntää lunta traktorilla tuonne isomman penkan päälle. Jos ajaa reunalle ja lipsahtaa niin Intikka putoo sen seittemän metriä alas päin ja vasta kesällä lumien lähettyä voi olla mahollista saaha Intikka takas tasaselle.
Pari kertaa on pitäny naapurin Anssin käydä hinaamassa pois kun takarengas putosi reunalta.
Hyvin tuli pois kun toisella traktorilla veti.
Nyt hirvittää jo ihan oikeesti työntää lunta sinne mutta jonnekkin ne on vaan työnnettävä sillon kun linko ei puhalla lunta metiköön.
Ei kyllä vanhatkaan ihmiset muista koska olis ollu näin paljon lunta?
Itä-Suomessa on vissiin eniten mitä koko maassa tällä hetkellä on. Ilomantsi tais olla eniten vai oliko se Lieksa.
Leipää on tullu tehty kiitettävästi ja teinkin oikeen kunnollisen taikinan jolla sain yhdeksän leipää tehtyä. Nyt pistää jo miettimään, että tuleeko tehty liikaa tai etenkin syötyä liikaa tuuota herkullista leipää. Leipä on niin hyvää ettei oikeesti sanotuksi saa. Voin edelleen sanoa, etten ole koskaan aikasemmin maistellu näin hyvä leipää. Vielä on paljon oppimista mutta mihinkäs tässä on kiire 😀
Taikinaa enemmän kerralla!
Yhdeksän leipää näistä tuli yhteensä.
kolme isoa ja kolme pientä leipää kerralla uuniin.
Hiivaton juureen tehty mahtavan makuinen leipä <3Valmiit tuotokset 🙂 Sari leipoi päälle pullaa 🙂Huuto kuului MINARIT!
Leivässä ollaan siis pysytty oikein hyvin ja se taitaa jo pikkusen näkyä myös puntariin astuessa! No ei tosissaan mutta paljon leipää tullee mussutettua kun se on vaan niin hyvää.
Tässä välissä meillä oli perinteinen pääsiäisen minimaajoukkueleirikin Tanhuvaarassa. 29-31.3 vietettiin leiriä ja kyllä oli mukavaa. Paikalla oli nyt sairastumisien vuoksi vaan 20 nuorta paikalla mutta se ei juuri tahtia haitannu. Jokainen teki erittäin hyvää työtä koko leirin ajan.
Ylpeä voi olla näistä(kin) nuorista.
Minimaajoukkueleiri Tanhuvaarassa oli todella huippu!
Se on jännä miten paljon saan virtaa omaan eloon kun näkee näiden nuorten tekemistä ja urheilemista. Paras kuitenkin on se kuinka nämä nuoret osaa ottaa toiset ihmiset huomioon. Ketään ei jätetä yksin ja jos joku meinaa eristäytyä, niin ei mene kauaakaan kun ollaan hakemassa yhdessä puuhaan mukaan. Osataan kiittää, osataan ottaa hattu pois päästä sisällä, osataan sanoa huomenta, päivää jne….
On suuri etuoikeus olla mukana valmentaja minareilla.
Minarin jälkeen alkoi kotona jälleen lumityöt. Lunta putosi noin 20cm illan aikana ja päätin lähteä linkoomaan ettei sitten aamulla olis niin paljon hommia. Lunta siis tule edelleen tosi sakeesti maahan.
Niin lähdin linkoomaan ja linkosin vain päätiet ja oihamaan. Olin vetämässä isoa kasaa metikköön kun linko osui koivun kantoon ja siihen päättyi linkoominen!
Lingosta katkesi paksu tappi joka pitää lingon kiinni vetovarressa. Olihan melekonen työ päästä pihamaalle.
Linko oli maata vastan siltä puolelta mistä tappi katkes ja olin pehmeessä lumessa traktorilla ja miettikääpä miten heleposti pääse pois kun linko ei nouse niin paljon, että olis ilmassa!
Tunnin verran tolskasin ennen kuin pääsin pois pihamaalle japarkkiin. Oli niin pimeä ja kello tikitti jo yhdeksää, joten sai jäähä parkkiin enkä tehny sille mitään.
Sain kun sainkin ketjulla lingon pysymään kiinni niin, että linko nousi ylös maasta ja pääsin ajamaan pihamaalle.
Minullahan ei ole enää hitsikonetta kun se vuosi sitten jä juurin tämän lingon alle kun se kaatui hitsatessa ja tasan just hitsikoneen päälle!!! Kone oli uusi!
Soitin ensin Anssille missä vuorossa on, illallsa oli ja se jäi sitten siihen. Soitin Veskulle, Vesku oli sairaalassa! Soitin Jarille, että voisko lainata Kemppiä jotta voin itte hitsata.
Sehän sopi Jarille ja minä ajoin hakemaan Kempin. Samalla sain vielä kahvit päälle 😀 Hieno mies!
Siitä lähettiin….
ja erittäin hyvä tuli lopputuloksesta ja mikä parasta se kesti 😀
Tuo Kemppi 150 on kyllä erittäin hyvä hitsikone. Se mikä minulla oli , niin ei voida puhua samana päivänäkään eroista. Kemppi vie 100-0.
Vielä joskus jos ja kun tarviin hankkia niin se on Kemppi 150.
Tämän päivän puuhan jälkeen selkä on niin pirun kipee ja olo on aika tuskainen. Lääkettä olen vetäny aika paljon taas ja sähköt on kovalla mutta ei oikein meinaa helepottaa 🙁
Ikävää se kun yrittää tehä jotain niin se kyllä kostautuu mitä kovemmin perään. Olis aika mukava olla jos pystyi tekemään ja harrastamaan mitä haluaisi ilman, että joutuu kärsimään.
Se ei vaan taida olla mahdollista minun kohallani. Ei auta kuin tyytyä kohtaloonsa.
Nyt ollaan kuntoutussuunnitelmassa mukana ja katotaan mihin se johtaa vai johtaako mihinkään. Tässä kuussa on lääkäri ja psykologi ja joku sosialineuvoja oli jo.
Lääkäri sitten päättää tai kaikki nämä yhdessä päättää meikäläisen kohtalosta. Herran haltuun siis : D
Näillä mennään taas ja koitetaan porskutella parhaamme mukaan.
Lenkkipolku on paremmassa kunnossa kuin moni syrjäkylän tie :D
Niin vain kävi, että tehdyt leivät kesti vain 2vrk kunnes hävisivät. Nyt on o uusi juuri hautumassa uunissa jossa on vain vain lämmityksenä.
Juuri joka jäi jäljelle tuosta ensimmäisestä satsista, ei jostain kumman syystä ollu ihan parhaimmillaan vaikka kun tein nuo leivät sillä, se oli parhaassa mahollisessa tilassa.
No yksi vuorokausi tuli lisää aikaa, että pääsee taas teemään leipää.
Täytyy vieläkin sanoa, että leivät jotka syntyi niin oli oikeesti parasta leipää mitä olen ikkään syöny. Eipä juuri leivänpäällisiä kaivannu muuta kuin voita päälle. Vielä kun tuo ruisleipä alkaa sujua niin hyvä on. Juuri odottaa jääkaapissa tekijäänsä.
Täytyy vielä lukea sen tekemistä ennen kuin alan tekemään.
Eilen perjantaina kävin kylillä eli salilla naputtelemassa pikkusen sulkapalloa. On huippua, että pääsen pallottelemaan sitä. Tärkeintä sulkapallossa on se, että kaveri jonka kanssa pallottelee, ymmärtää sen, minä en liiku ihan samalla tavalla kuin terveet.
Tämä tekonivel on aika ikävä kun se jää ikään kuin lukkoon, enkä pääse oikein hyvin liikenteeseen. Moni pallo (sulka) jää ottamatta sen vuoksi.
Mutta. Parasta on kuitenkin se, että pääsen liikkumaan ees vähän. On ihan mielettömän mukavaa kun pystyy tekemään jotain kropallaan.
Toki lääkettä mennee ennen ja jälkeen mutta sillä ei ole väliä. Väliä on vaa, että pääsee 🙂
Mukavaa on miettiä myös tulevaa pikkusen 🙂
Olen lupautunu Outokummun teatterin hallitukseen mukaan ja se tekee kerran vuodessa sellasen isomman esityksen jota kuinkin näihin aikoihin. Teatteri vaatii myös aikamoista sitoutumista ja se taas on jostakin pois eli urheilusta. Valokuvaaminen on myös taas nostanut päätään ja sekin kiinnostaa ihan eri tavalla kuin mitä muutamina kuukausina taakse päin.
Mukavaa kun elämässä on muutakin kuin urheilua.
Saa nähdä mihin tämä kaikki vielä johtaa 😀 mutta ei ainakkaan huonompaan suuntaan 😀
Todella upea aamupäivä perjantaina.
Lenkki ollaan koitettu käydä jokaisena aamuna ja kohtuu hyvin se onkin onnistunu.
Aina on niitäkin aamuja ettei vaan pysty kipujen vuoksi, mutta sille ei voi mittää.
Nyt olen lingonnu koko lenkin ja on tosi hyvä kävellä sitä nyt tai vaikka luistelusuksilla hiihtää 🙂
Lenkkipolku on paremmassa kunnossa kuin moni syrjäkylän tie 😀
Pikkusen tarttu Hilmaan lumipaakkuja : D
Näillä taas mennään ja ihan just tulee kyyti hakemaan C-junnujen turnaukseen Okun urkkatalolle. Siellä on kovat pöhinät ja pöhinöiden 2 – parasta lähtee finaaliin.
Uskon, että Partion likat pääsee heittämällä finaaleihin.
Huomenna aikaseen eli klo 5:30 olis lähtö Rovaniemelle Karpaasien peliin mutta jos selekä on tämmösessä kunnossa niin Marko jää kotiin.
