Hellurei !!!
Eilen menin hyvissä ajoin nukkumaan ja upeinta oli siinä se, että sain nukutuksikin suhteellisen hyvin taas 🙂 Nukuin varmasti yli kolme tuntia ja siihen päälle vielä hetkittäiset unet !!! 🙂 Olokin oli aamulla oikein hyvin aina siihen asti kunnes aloin nousta sängystä ylös. Polviin koski ja selästä puhumattakaan. Liikkeelle lähtö tuotti vaikeuksia mutta kun pääsin taas liikkeelle kipu hellitti vähän. Kahvit tulille ja eilen ei lämmitetty uunia joten nyt lämmitettävä jotta vaimo herätessään voi olla mukavan lämpimässä tuvassa 🙂
Töihin lähdin hyvillä mielellä, sillä viimeksi olin siellä viimeviikon keskiviikkona. Tunnin verran olin yksinään kun muut tulivat myöhemmin kun lähtivät Joensuuhun Rätinkilehden kokoukseen. Sain editoitua paljon ValoaYössä juttua ja opin taas uusia juttujakin ediuksesta 🙂 Mitä enemmän tuota ediusta käyttää, sen paremmalta se alkaa tuntua 🙂
Töistä lähdin ennen kahta ja kotona syönnin jälkeen aloin hitsaamaan taas traktorin kauhaa. Sain sen parsittua kuntoon ja hitsaaminenkin alkaa jo luonnistua. Sauma ei ole enää, niin hirveen paakkuista 😀
Kauha kiinni ja kokeilemaan toimiiko se, ja kyllä toimi hyvin 🙂 Sen jälkeen ajattelin, että pitää aurata tie puupinoille jotka ovat alapihalla metsän reunalla. Se ei ollut hyvä idea !!! Pinoille on hyvä alamäki ja olin varma, että kyllä Intikka sinne vie kevyesti mutta ylläri oli kun linko ei heittänytkään lunta vaan pakkautui lingon sisään ja se matkan teko tyssäsi siihen 🙁 Sen jälkeen alkoikin melkoinen taistelu pois pääsystä. Sentti kerrallaan nykyttäen eteen/taakse sain traktoria liikutettua sen verran, että pääsi pikkusen eteen päin. Kolmesti piti tyhjentää linko lapiolla tyhjäksi jotta traktori jaksoi mennä eteen päin. Olin varma, että tämä Intikka ei tule pois tuolta ennen kuin lumet sulaa mutta, niin vain sain sen sieltä ylös 🙂
Voi pässipallit, että nyt koskee sitten joka paikaan siihen malliin, että piti ottaa Tramali kipuun ja sähköt lähes täysille. Melkoinen urakka oli saada traktori pois tuolta mäestä. Rankaksi sen tekee se, että siinä EI OLE OHJAUSTEHOSTAJAA!!!! Eipähän tarvii lähteä punttisalille hauvista tekemään 😀
Edellä mainitun tapahtuman johdosta jäi sitten avannossakin käymättä vaikka sinne oli suunnitelmat lähteä 🙁 Nyt olis avanto tehnyt varmasti hyvää kropalle. Viimeksi kävin avannossa torstaina Tanhuvaarassa mutta se ei ole läheskään, niin hyvä paikka kuin meidän avanto Kolmikannassa. Porukkakin meidän avannolla on todella huippua 🙂 Ihan ikävää pukkaa päälle kun viime kerrasta on ihan liian pitkä aika 🙁 Nyt olis avantoon aika mennäkkin, sillä kovin pitkään ei voi nauttia uintia jäiden seassa. Torstaina on taas uusi mahdollisuus lähteä sinne.
Lentopalloa sen verran vielä, että Itä-Suomi Cup olisi 12.5 ja leiritykset pitäisi aloittaa piakkoin. Joukkueet olisi valittava kaksi C-joukkuetta ja kaksi D- joukkuetta. Siinä sitä hommaa taas piisaakin mutta minä haluaisin olla hiukan sivussa hommasta ja voisin olla leireillä mukana avustamassa mutta mielellään en päävalkkuna.
Kisat ovat kuitenkin jo ensikuussaa ja leirit on pidettävä ja joukkueet on valittava, joten toivottavasti saadaan paljon porukkaa tekemään hommia sen eteen.
Nyt on aika poikki olo kun rehkin tuon traktorin kanssa ja olihan minulla työpäiväkin 🙂 Paljon on tunteja mahtunut aamusta tähän hetkeen ja ei ole ihme, että ukko on ryytynyt. Jännityksellä odotan minkälainen yö on tuleva yö kun pakotukset on jo nyt ihan kohtuulliset. Aamulla on odotettavissa kipuja kun lähtee likkenteeseen ja se on johon haluaisin jotain helpotusta. Mikä se sitten on , en tiedä, mutta se kipu, joka silloin on jotain mitä en pysty sanoin kuvaamaan. Naama virneessä, tippa linssissä sitä vaan yrittää ottaa askeleita. Jalkaa on siirrettävä vaikka se sattuu miten kovaa ja vasen jalka ei mainaa kantaa ja pakko ottaa kiinni ikkunakarmista jotta pysyy pystyssä. Ensimmäiset n. 20 askelta on ne tuskaisimmat (makuuhuoneesta vessan) ja sen jälkeen alkaa turtua kipuun. Toisinaan kun selkä on tosi kipeä, on sändystä noustava siten, että pudotan ensin jalat lattialle ja kääntyen mahalleen ja siitä käsi ikkunankarmiin ja sitä kautta ylös, muuten ei pääse. Se miksi nyt näistä aamuista kerron, kerron sen vuoksi, että eräs sivujen lukija toivoi sitä. (Hänellä itsellään on myös kipuja). Lukija toivoi, että kertoisin tarkemmin minkälaista kipu on ja siitä kerron myöhemmin ja teen sen ihan ajan kanssa.
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin se, että en ole yksin näitten kipujen kanssa. Sari, rakas vaimoni, lapset, sukulaiset, valmentaminen, nuoret, ja nyt tämä erittäin tärkeä osa minulle, työ ! 🙂 On hienoa edelleen, että on paikka minne mennä päivisin 🙂
Kivuissakin on omat hyvä puolensa…… silloin kun ei koske, sen huomaa muutkin, ei vain itse 😀
Hyvää yötä
