Kategoriat
Uncategorized

Matkailu avartaa

Moro moro !!!

Ny sitte ollaan Tampereella !!! Ennen sitä kuitenkin treenattiin aamulla Okussa ja päälle syötiin hyvin. Matkaan lähdettiin puoli yhden aikaan ja en ole ihan äsken näin liukkaalla kelill ajanu. Tie oli niin liukas, että jopa Fordi löi sutia vitosvaihteella kun painoi kaasua ronskimmin. Jyväskylän tienoolla alko vielä satamaan lunta ja kova tuuli oli.
Me selvittiin ilman kolhuja mutta matkan aikana oli tosi pahoja kolareja 🙁 Yhdessä kolarissa menehtyi nuori mies. Toisessaisossa kolarissa oli kolme autoa pitkin ja poikin. Kolmassa palomiehet leikkasi autoa palasiksi, että saavat  ihmisen pois romusta. Todella paha keli.

Onneksi me selvittiin hyvin matkasta ja onneksi myös perässä tulijat selvisi perille hyvin.

Minun kohdalla Tampereelle tuli alkoi melkoisella rytinällä kun respasta eräs mies koppasi minun kameralaukun käteensä ja lähti juoksemaan hirveetä kyytiä kohti ovea!!!!! Onneksi olen näin nopea 😀 ja kova ääninen, sillä kun lähdin kameroiteni perään huutaen, niin kaveri pudotti kameralaukun lattialle ja jatkoi juoksuaan. Hotellin virkailija lähti miehen perään ja minäkin menin ulos seuraamaan menoa ja aika hölömö tämä rosvo oli kun jäi siihen lähistölle piiloon 😀 Yllättäen kiinni jäi mutta ei voi mittää kun rikosta ei tapahtunu ?  Näinhän se on 🙁

Tuon jälkeen oli hyvä lähteä ruokailemaan ja ruoka oli niin hyvää, että rosvous yritys unohtui saman tien. Ruoka oli oikein hyvää ja sitä oli riittävästi. Syönnin päälle vielä espresso ja sitten pieni huili .

Vielä illalla lähdin hiukan kävelemään keskustaan ja miten ollakkaan päädyin aika mukavaan kahvilaan. Eikä aikaakaan kun huomasin istuvani tuplaespresso pöydällä 🙂 Espresson teki minulle Duplinin tupla mestari !!! Hieno paikka mutta olisin halunnu löytää Italialaisen kahvilan joka on keskustassa mutta kun sen osote löyty,niin se oli menny jo kiinni 🙁 Harmi, sillä olis ollu hienoa käydä sieläkahvilla. Seuraavan kerran sitten 🙂

Illalla meillä oli vielä palaveri joukkueen ja staffin kanssa huomisesta ja porukalla katottiin vielä junamatka. Toivon mukaan junamatka antoi taas ajateltavaa meille jokaiselle. Minulle se antaa ajateltava jokainen kerta kun katon sen uudelleen ja uudelleen.

Nyt likat on menny jo koisimaan ja niin koisii myös minun kämppikset Aku ja Hannu. Minä vielä oottelen, että alkaa pakotus hellittämään. Onneksi on kuskeja paikala eikä minun tarvii ajaa huomenna pätkääkään 🙂 Paluumatkat on ollu yleensä pahempia kuin tulomatkat joten on upeeta, että kuskeja on nyt kolome 🙂

Aamulla seiskalta ylös ja saunan kautta aamupalalle. Puoli kymmenen on lähtö Kangasalalle. Saa nähdä onko edelleen niin, että Scandikissa on hotellien parhaat aamiaiset !!! ? Näin väitetään ja aamulla siihen saadaan varmistus kun päästään mässäämään sinne urakalla 🙂

Hyvät yöt.

 

Kategoriat
Uncategorized

Töitä, kokousta ja uusia kahveja

Terve !!!

Keskiviikko meni niin kuin meni hiukan matalapaineessa mutta suhteellisen hyvin. Illan kruunasi ja pelasti treenit likkojen kanssa.
Tänään töissä oli oikein mukavaa ja hifistelin juttua editissä joka alkaa olla pian valmis. Naurulta ja politiikalta ei vältytty tänäänkään ja sehän tiesi hyviä juttuja 🙂

Kahden maissa lähdin kotia kohti ja jo neljän aikaan lähdin kohti Joensuuta. Ensin menin KuvanMaailmaan katsomaan sitä kameraa joka on ollu varauksessa minulle. Mark 1 3 tai Mark 1 4 on vaan oikeita kameroita. Harmi vaan kun noissa on tuo hinta sellanen, että heikompaa pyörryttäs. 1 X maksaa 6800€ mutta onneksi minun ei tarvitse edes miettiä moista vempainta. 🙁
Kolomone on olis takuulla hyvä kamera ja nelonen vieläkin parempi mutta noidenkin ero on suuri hinnassa. Nelonen maksaa tonnin enemmän 🙁
Sinne jäi vielä kamera hyllyyn odottamaan parempia aikoja.
Kuvan Maailmasta kahvikauppaan ja tämä käynti oli myös tosi huikea. Harmi vaan kun aikaa ei ollu jäädä tutustumaan kahveihin enemmän. Sen verran aikaa kuitenkin oli, että sain maistettua tuoretta suodatinkahvia. Mielenkiintoista oli se, että suodatinkahvi keitetiin ihan tavallisella MokkaMasterilla yksi kuppi kerrallaan. Ensin kahvi tuntui tosi laihalta mutta pikkusen myöhemmin se alkoi maistua pehmeältä ja tosi hyvän makuselta.

Ei auttanu kun ostaa paria eri kahvia kotiin. Pussi Brasialaista ja pussi Guatamalaistakahvia lähti mukaan ja kun kotona päräytin espresson niin voi hyvänen aika, että kahvi voi maistua hyvältä !!! Suu virneessä maistelin kahvit ja olin onnellinen 🙂

Kahvikaupasta oli kiire jo Liiga-Riennon hallituksen kokoukseen joka pidettiin urkkatalolla. Kokous meni hyvin ja mikä parasta hyviä uutisia on tulossa mutta ihan vielä niistä ei tohdi puhua 🙂 Ei mene kauaa kun niistä puhutaan 😀

Vielä ennen kotiin lahtöä seurasin treenit enkä nyt voi sanoa, että huonolta näytti. Nyt näin ensimmäistä kertaa Carlosin tekemässä töitä ja voi vain todeta, että oikea mies on passaamassa. Passit lähti kevyen näkösesti sormista tosi tarkasti siihen mihin pitikin 🙂 Hieno passari.

Kotona oli yhdeksän aikoihin. Iltapalaa kitusiin ja nyt pitäs alkaa pakkaamaan huomista varten. A-tyttöjen kanssa lähdetään aamupäivällä kohti Tamperetta. Ensin on kuitenkn klo 10.00 treenit salissa ja vasta sen jälkeen lähdetään ajelemaan kohti Tamperetta.

Lauantaina on turnaus Kangasalalla ja vastassa meillä on siellä vanha tuttu Ajo! Huikea reissu siis tiedossa ja toivottavasti noustaan A-pooliin 🙂

Nyt kuitenkin ei muuta kuin hyvät yöt.

Kategoriat
Uncategorized

Minna R.I.P 11.12.98

Tämä päivä on muistelun päivä. Muistelua teen rakkaasta pikkusiskosta Minnasta. Minna, tuo maailman isoimman sydämmen omistava tyttö joka ei halunnu ihmisille kuin pelkkää hyvää ja oli aina auttamassa kun tarvetta oli. Minna teki työtä ihmisten hyvin voinnin eteen.
Minulla ja Minnalla oli erikoisen lämmin suhde.  Minna oli tärkein ihminen minun elämässä.
Niin paljon jäi sanomatta ja tekemättä. Onneksi hän kerkesi näkemään minun lapseni ja Minnasta tulikin nuorimmaisen lapsen sylikummi 🙂 Lapset oli Minnalle todella tärkeitä ja se näkyi myös lapsissa. Lapset tykkäsi Minnasta  tosi paljon.

En tiedä yhtään niin positiivista ihmistä kuin mitä Minna oli. Tapahtuipa mitä vaan, Minna löysi aina jotain positiivista ja hyvää asiasta.
Minna sairasti tosi vaikeaa sairautta mutta niin vain neiti selätti sen taudin. Sairaudessa oli todella pienet mahdollisuudet selvitä.

Selviytyessään tästä taudista Minna jatkoi opintojaan ja kävi töissä siinä sivussa. Minnasta tuli sairaanhoitaja ja halu oli vielä opiskella terveydenhoitajaksi ja työskennellä nuorten kanssa.
Tuona kohtalokkaana iltana 11.12.98 Minna oli Moision Sairaalan osastolla iltavuorossa hoitamassa nuoria kun tämä karmea tapahtuma tapahtui.
Nuori potilas hyökkäsi raukkamaisesti takaa veitsen kanssa kimppuun ja vahingoitti todella pahasti Minnaa. Minna joutui Sairaalaan tehohoitoon mutta ennusteet oli huonot.
Me lähdettiin kohti Mikkeliä ja Minnan luokse. Minna oli laitettu koneeseen joka piti elimistöä liikkeessä mutta Minna ei itse enää tuntenut mitään.
Muistan ikuisesti kun keskustelujen jälkeen lääkärit ja henkilökunta tuli kertomaan, että Minna ei tule enää koskaan ymmärtämään mitään kun aivot ovat tuhoutuneet ja ettei ne toimisi enää.

Päätös ottaa kone pois päältä tapahtui siinä ja sain pitää Minnan päästä kun kone sammutettiin. Se oli tuskainen hetki.

Ei sitä voinut ymmärtää eikä sitä voinut pitää todellisena ! Minun rakas pikkusisko oli kuollut !

Meni monta kuukautta ennen kuin aloin ymmärtää mitä oli tapahtunut. Ikävä oli ja on edeleen niin isoa ettei sille löydy sanoja.
Hienoa on kuitenkin kaikki ne muistot ja se positiivisyys joka huokui Minnasta kun hän tuli paikalle. Minna kun tuli paikalle, tapahtui jotain sellaista mitä ei voi sanoin kuvailla. Rauha ja lämmin henki oli se päällimmäinen asia mikä tuli esille ensimmäiseksi kun hän tuli huoneeseen.

Siskoseni,et tiedä kuin kaipaan sinua.Olit minulle niin rakas.
En voinut uskoa että se tulee sinun kohdallesi. 
Muistan meidän lapsuuden leikit, ne risumajat ja hiekkavellit, joista yhdessä nautittiin.
Yhdessä me vartuimme isommiksi, ajat vaikeat yhdessä juteltiin ja korjattiin.
Ymmärtää tätä en ensin voinut,mutta tiedän, että sinun on nyt hyvä olla. Mutta rakas Siskoni, me näemme taas,kun oma aikani koittanut on.

Ikävä