Kategoria: Uncategorized

Holahola !!!

Nyt se sitten tapahtui täällä ollessa nimitäin nukuin yli 3h putkeen 🙂 Voi veljet ja siskot, että teki taas hyvä nukkua ! 2 vrk lähes meni valvoessa joten aika tarpeeseen uni tuli. Lappi rentouttaa ja rauhottaa 🙂
Kai se on lähdettävä aina Lappiin kun tuntuu, että on liikaa kiirettä.
Täällä on kiire ja tressi unohtunu kokonaan ja tilalle on tullu rauhallinen ja levollinen mieli.

Aamulla lähdettiin vallottamaan Kaarestunturia 6 miehen ja yhden naisen voimin. Huippua tässä oli se , että Timppa ja kumppanit teki taustatyötä sen eteen, että minäkin pääsin mukaan 🙂
Melkoista kärripolkua ajettiin, että päästiin lähes tunturin juurelle josta oli lyhyt matka huipulle.
Me no oli aika helpohkoa mutta alas tulo oli aika vaikeeta. Selekä ja polovet ei tykänny alas tulosta ollenkaan ja kivut oli sen mukaiset. Loppumatka autolle oli jo taistelua kipua vastaan.

Reissu oli kuitenkin sellanen joka kannatti tehdä. Juttelut matkatessa ja juttelut makkaranpaiston lomassa oli jotain sellaista mikä sai minut miettimään asioita paljon, eikä ne asiat ole missään tapauksessa negatiivisiä vaan päin vastoin.

Takas tullessa eräkämpälle painelin suoraan jokeen kaulaa myöten seisimaan jotta kylmä tekee tehtävänsä.  Jokivesi auttioi paljon ja lääkkeet päälle. Alkuilta oli tosi tuskaista mutta loppuiltaa kohti helpotti huomattavasti. Kiitos siitä joelle ja lääketeollisuudelle ja tietenkin Lapille 🙂

Illalla saunomisen jälkeen oli juttutuokia jossa taas opin uusia asioita. Nämä keskustelut ihmisten kanssa on ollu tämän reissun parhainta antia 🙂 Tietenkin luonto ympärilä on huippua mutta keskustelut on ollu mielenkiintoisia ja niistä ole ammentanut paljon.

Jos vaan huomenna paikat kestää lähen nyt vuorostaan Sattasvaaran vallotukseen mukaan. Sattasvaara on sitten pienin näistä ja sinne kiipeeminen on aika heleppoa jos kipu ei oo liian suuri. Toivon mukaan pääsen mukaan.
Tässä pari otosta Kaarestunturilla ja sen välittömästä läheisyydestä:

Tuhannet kiitokset mukana olleille ja tämän reissun mahdollistaneille tahoille !

Kuvien myötä oikein hyvää yötä 🙂

Tervehdys !!!

Nukkuminen on vanhanaikasta eikä sitä tarvita ! Näin ainakin minun osalta tämä on. Viimeyönä unta ei tullu juuri ollenkaan kun pakotti oikein hulella ja lisäksi oli vielä kylmä.

Pikkusen yli 6 nousin ylös ja lähdin kohti laituria ja siellä kohti kanoottia kamera kaulalla. Melkoinen haaste oli mennä yksin kipeellä selällä ja vielä koira ja kamera mukana. Olihan se aika riskiä lähteä, ei ois ollu mikään ihme jos kanootti olis kaatunu. Koira nyt olis varmasti selvinny ja minääkin kin oli pelastusliivit päällä mutta kamera ja putket olis saattanu suuttua uimisesta.

Onneksi kaikki kuitenkin meni hyvin ja pääsin jopa takaisinkin. Takas tullessa sopivasti Sari oli tullu laiturille joka sitten auttoi minut, koitan ja kameran kuiville. Reissu oli huikeen mukava ja näkymät oli todella upeita.

Huomenna aamulla on lähtö Kaarestunturiin ja sieltä on odotettavissa kuvia paljon 🙂 Ystävälliset immeiset täällä kävi ottamassa selvää mistä tälläinen vammapesä pääsee myös käymään vuorella 🙂 Huomenna sinne siis 😀

Toiveessa olis nyt kuitenkin saada unta jotta jaksaa huomisen.

Hyvät yöt.

Therve !!!

Eilen oltiin perillä noin puoli kakstoista ja kun käännyttiin Nuttion tuvalle oli vastassa porukkaa lamppuineen ja heijastinliiveineen 😀 Hienoa kun vastaanottokomitea oli ohjaamassa ja toivottamassa tervetulleeksi paikalle 🙂
Siinä meni lähes yhteen saakka ennen kun päästiin autoon nukkumaan.

No, sitten taas tuttua juttua 🙁 Unta ei juuri kertyny mitä nyt ihan alussa. Sen jälkeen pyörimistä ja asennon etsimistä mutta hyvää kivutonta asentoa ei vaan löytyny. Kuuden jälkeen nousin ylös tai laskeuduin ylös 😀
Seittemältä Sarin nousi aamupalalle.

Aamupalan jälkeen hiukan toipumista. Tarkotus oli lähteä tänään Sodankylään mutta selekä ei oikein tykänny asiasta ja niin päätettiin vietää päivä levon parissa.
Pikkusen käytiin kävelemässä kairalla koiran ja kameran kanssa mutta ihan vaan tässä lähellä.
Jo tämä pieni kävely aiheutti kipuja joten oli hyvä ettei lähetty Sodankylään ja vielä parempi ettei lähetty tunturiin kiipeemään. Osa porukasta lähti.

Kävin heittelemässä hiukan perhoa mutta saaliina oli vaan yksi karkuutus. Harjus oli muutaman sekunnin kiinni mutta se irtos parin hypyn jälkeen ja minä jäin nuolemaan näppejäni.
Tänään saatiin Sarin kanssa syödäksemme niin hyvää harjusta, että tuski lohi ennää maistuu tämän jälkeen miltään !
Tuo syönti innoitti perhotelemaan 😀
Ei antanut Ahti harjuksia minulle iekä mitään muutakaan mutta silti oli mukava heitellä pitkästä aikaa. Selekä kyllä ei tykänny tästäkään pätkän vertaa mutta mieli suorastaan rakasti 🙂

Perhostelusta suoraan saunomaan ja uimaan jokeen.  Sauna on tosi iso ja kiuas on sen kokoinen, että löyly ei lopu ihan heti. Lähes saman kokoinen kuin meidän avannolla.
Kolmesti kävin joessa uimassa ja nyt voi todeta sen että vesion sen verran viileetä, että se alkaa piristää 🙂

Illan katveessa juteltiin monenlaisista asioista ja kyllä se on niin, että olen hyvin onellinen just nyt. Paljon on asioita joista saan olla kiiitollinen.

Komiaa on ollut ja uskon, että komiaa on jatkossakin. Tähän voisi tottua helposti 🙂

Koitan laittaa kuvia tulemaan kun kerkiän mutta täällä ei juuri tee mieli olla paikallaa pitkää aikaa kun on nin paljon mukavaa. Katotaan jos huomenna jo saan parit mallikuvat näytille.
Nyt ei muuta kuin hyvät yöt.