Mukavalta tuntuu vaikkakin väsymystä on havaittavissa aika paljon. On se mukavaa myös, että näistä minareista saa sellasta voimaa tekemiseen, että jaksaa ja jaksaa vaan tolskata heidän kanssaan lentopalloa vaikka kuinka paljon.
Tänään oli ohjelmassa olympialaiset ja siinä oli monta monituista osaa. Oli keihästä, kuulaa, aitajuoksua ja monta muuta osiota. Itte rakensin Jessen kanssa toimintaradan jossa oli TV:stä tuttuja juttuja 🙂
Hyvin meni ja tekeminen oli taas todella huippua 🙂
Iltapäivällä saatiin kuunnella sitten Crister Sundqistiä ravinnosta. Luento oli mielenkiintoinen ja Cristerillä on oman laisensa tapa kertoa juttua 🙂
Pari kirjaa ostin luettavaksi ravinnosta ja yksi kirja kertoo mistä meidän ruoka on tehty !!!
Luennon jälkeen saatiin katella miten 1-sarjan joukkue pelaa lupaavia B-tyttöjä vastaan. Pelin vei selkeesti Mikkeli mutta niin paljon oli Ajon pelissä hyvää, että B-tytöissä tämä joukkue tulee olemaan kova.
Illan treeneissä puolestaan meillä jatkui teemalla puolustus. Nyt 4- paikan puolustusta. Treenien ollessa lopuillaan alko minulla loppua paukut. En tiedä olisinko jaksanu ennää yhtään pitempään, sen verran poikki olin. Iltapalan jälkeen suoraan huoneeseen huilaamaan ja unikin olis varmaan tullu mutta edessä oli kierto majapaikoissa, että kaikki on hyvin.
Hyvin oli asiat ja voin hyvillä mielin palata takas huoneeseen huilaamaan. Vielä on ainakin yksi kierto ja sen jälkeen jos kaikki on hyvin voin levätä aamuun asti 🙂
Hieno päivä oli tämäkin päivä ja mikä parasta, minarit on ollu tosi hyvässä vedossa ja treenit on menny hyvin eteen päin ja kehitystä on tullu paljon 🙂
Vielä huomenna trenataan ja sitten kohti kotia ja arki palaa.
Niin vaan on, että kaikki hyvä päättyy aikanaan. Oikeestaan se on hyvä, sillä sen jälkeen joku uusi voi aina alkaa 🙂
Haikee aamu oli torstai kun tiedossa oli lähtö pois Nuttiolta kohti kotia. Ylös nousin kuuden jälkeen tepastelemaan ulos ja olihan tuolla tepastelemassa jo muutama muukin.
Aamupala lärviin ja hetki vielä jutustelua ihmisten kanssa ja sen jälkeen Hymer käyntiin ja nokka kohti Outokumpua.
Kello oli noin 12 kun keula kääntyi ja paluumatka alkoi.
Ajettiin Sodankylään jossa syötiin kunnolla ennen kuin lähdettiin paahtamaan. Ajatuksena oli, että ajettaisiin ihan hissukseen ja pysähdeltaisiin missä millonkin mutta eihän siinä ihan niin käyny. Pysähdeltiin mutta pysähdykset oli pieniä taukoja. Koiran tarpeiden verran. Kerran Iijoen varrella pysähdyttii keittämään kahvit. Muuten tormuutettiin putkeen.
Iijoen varrella kahviteltiin ainoan kerran paluumatkalla
Paluumatkalla sai vielä ihastella erittäin upeita maisemia oikeestaan koko matkan ajan. Aurinko paistoi kirkkaasti ja pikkusen oli ruskan merkkejä näkyvissä siellä täällä.
Mielessä on vielä edellisen päivän retki Sattasvaaralle. Sinne noustiin pinelä porukalla nauttimaan maisemista.
Itellä matka meinasi tyssätä puoleen väliin kun selekä alkoi olla siinä kunnossa, että ei oo järkee nousta.
Pieni lepo ja muiden kannustus autto kuitenkin sen verran, että askel askeleelta päälaki alkoi lähetä. Pääsin kun pääsinkin ihan ylös asti ja sekös tuntu oikein hyvältä. Kyllä oli taas maisemat upeita 🙂
Minä pääsin ylös ja fiilis sen mukainen 🙂Vuonna 2006 ja 2007 käytiin myös tämän vuoren päällä ja löyty vielä merkit siitä 😀
Ylhäällä on metsänvartijan mökki jossa on nykysin vieraskirja, pöytä, lämmitin ja peti jos väsyttää. Vieraskirjaa selatessa löyty meidän käynnin jäljet vuonna 2006 ja 2007.
Sillonkin tunsin olevani voittaja kun pääsin ylös 🙂
Ylhäällä oltiin sen verran, että saatiin noin 100 kuvaa napsittua ja päälle nuotiolla makkarat ja kahvit.
Nämä tauot oli koko reissun parhaimpia antimia. Hyviä juttuja saatiin aikaseksi kun alettiin ruotia asioita.
Paluua alas oli sitten jo toinen juttu 🙁
Ajattelin, että ylös nousu oli kova muttas eoli leikkiä alas tuloon verrattuna.
Nyt se usko vasta jatkamiseen olikin loppua mutta niin vain pääsin alaskin.
Tuskaa oli mutta mieli oli niin hyvä kuin se vain voi olla.
Tosi paljon kiitoksia porukalle ja etenkin Timpalle kaikesta avusta.
Ilta meni saunoessa ja pohtiessa perinteitä ja suhteita.
Paljon hyviä ajatuksia/ kokemuksia tuli esille ja taas voin sanoa, että paljon opin 🙂
Kotona oltiin noin klo 24 aikoihin ja paljon paljon rikkaampana saadaan olla nyt tämän reissun ansiosta. Todella hyvä porukka oli Nuttiolla ja isäni järjesti mieleen painuvan reissun.
Se on ainakin varmaa, että ensivuonna uudestaan 🙂
Tänään sitten lähdin jo uudelle reissulle. Meillä alkoi klo 15.00 Tanhuvaarassa minimaajoukkueleiri. 32 kappaletta nuoria urheilijoita oli risvissä oottamassa treenejä ja uusia temppuja.
Porukka kolmeen osaan ja pisteet käyntiin.
Minä hoidin puolustamisen ja aika hyvin se meni 🙂
Tanhuvaarakin on minun laihtumisen puolella kun oli sijottanu kaikki leiriläiset eripuolille Tanhuvaaraa joten minulla tullee matkaa ihan mukavasti kun teen yökierrokset !!!
Naillä mennään nyt ja koitetaan alkaa kokeilemaan nukkumista. Huomenna taas mennään vinhaa vauhtia nuorten kanssa ja luvassa on koko perheen olympialaiset 🙂
Tänään oli kanssa todella huippu päivä ja miten ollakkaa opin uusia asioita jälleen kerran. Kiivettiin Sattastunturin päälle ja nyt kyllä oli uskoa loppua perille pääsyyn mutta onneksi oli mukana tyyppejä jotka jaksovat kannustaa kiipeemään ylös asti. Kipu oli jo aika kova mutta niin vain könysin ylös kuvaamaan 🙂
saunaa, joessa uimista, syömistä jne…… Huippu päivä muuta en ossaa sanoa.
Tänään lyhyt juttu kun en jaksa nyt keskittyä kirottamaan.
