Kategoriat
Uncategorized

entisellä työpaikalla

Hello !!!

Niin. Kävin entisellä työpaikalla tekemässä passikuvia ja aikani kun siellä leikkasin kuvia passikokoon alkoi tuntua kuin olisin töissä 🙂 Heh….. Jotenkin tuli hyvä mieli siitä mutta todellisuus tietenkin tuli eteen pian tuon ajatuksen jälkeen.
Olishan se mukava vieläkin kun olis se paikka jonne lähtee aamuisin. Se mitä tässä on tapahtunu kun en ole menny aamusin sinne niin helepottanu on se, että on voinu olla vaan jos on valvonu paljon. Toiseksi oon voinu ottaa kipulääkettä tarpeeksi kun ei ole tarvinnu ajaa autoa.
Se on varmasti lievittäny kipuja ja olo on sen vuoksi pikkusen helepompi. Kumpiko näistä sitten on parempi ? No, mieli tekee ehdottomasti kovasti töihin mutta se stressi ja väsymys on se jota en kaipaa. Näin on osittain hyvä mutta kaipaan myös kovasti työkavereita ja sitä tunnelmaa mikä meidän porukassa oli ja on vieläkin kun siellä käy 🙂

Nyt mennään näillä eväillä ja koitetaan ottaa noita passikuvia mutta ei niitä nyt niin paljon ole, että sillä saisi leivän pöytään mutta mukava harrastus 🙂

Tänään lupasin tehdä kahdelle ihmiselle kunto-ohjelman ja samalla se tehdään 6kk:n päähän ulottuvaksi projektiksi.
6kk seuraan ja opetan lihastasapainoa, koordinaatiota, juoksua ja fysiikkaa oman kehon vastuksella 🙂 Rohkeita ja päättäväisiä ihmisiä.  Puolen vuoden päästä pitäs olla pari oikein hyvää kuntoilijaa edessä 🙂

Illalla oli totuttuun tapaan treenit salilla ja nyt paikalla oli 11 urheilijaa joista kaksi oli poikia. Oli mukavaa kun porukkaa oli sen verran, että saatiin minusta ainakin hyvät treenit aikaseksi.
Syöttö alkaa olla jo siinä pisteessä, että voi luottaa siihen täysin. Virheitähän tulee mutta uskon, että ne vähenee huomattavasti 🙂 Mukavat treenit 🙂

Vielä ennen kotiin lähtöä kävin C-likkojen treeneissä olemassa 20min. Käynti oli mukava ja siellä uhkuu sellanen mukava tekeminen ja vielä näistäkin tytöistä saadaan olla ylpeitä.
Maanantaina minulla on kunnia pitää heille koko treenit salilla ja sekös on mukavaa 😀 Tuskin maltan oottaa…. 🙂

Sitten mielessäni pyörii ajatuksia ihmisten jaksamisesta. Miten paljon onkaan ihmisiä jotka tekevät hirmusesti töitä ja päälle vielä vapaaehtoistyöt ihan vaan sen takia, että halu tehdä hyvää on suuri.
Päivästä toiseen ja illasta toiseen painetaan siihen malliin, että ihan hirvittää.  Näin kun mennään kauan itse ei huomaa omaa väsymystä ollenkaan vaan se kostautuu jollain tavalla.
Silloin on todelliset ystävät isossa osassa.  Todellinen ystävä huomaa tahdin ja huomaa myös toisen ihmisen väsymyksen. Se on varmaa, että jossain kohti se väsymys iskee ja silloin on vaara joutua lopettaamaan ja karsimaan rakkaita tekemisiään.
Silloin kun väsymystä alkaa tulla on aika laittaa kaikki tekemiset uuteen uskoon ja vaikka lopettaa hetkeksi kokonaan ja on annettava aikaa itselle. On hellittävä itseään kaikella mahdollisella tavalla ja etenkin niillä asioilla mistä itse tykkää kovasti 🙂
Ittensä hoivaaminen ja rennosta olemisesta nauttiminen on parasta mahdollista. Sitten kun on huilinu ja levänny, virkistyny eli akut latautunu voi alottaa pikkuhiljaa taa tekemisen mutta huomattavasti pienemmällä teholla ettei sama toistu uuddestaan.

Ittellä on kanssa ollu tuntemuksia , että ei jaksa ennää tolskata mitään kenenkään kanssa mutta pienellä levolla ja ittensä palkitsemisella se on vielä ainakin hoitunu hyvin.
Arvoisa lukijani. Jos sinä huomaat, että ystäväsi on väsynee ja apean oloinen, kysy ihmeessä häneltä, onko kaikki ok. Pieni asia on kysyä mitä kuuluu. Sillä pienellä asialle voi saada isoa aikaan.

Huolehtikaamme toisistamme.

Öitä.

Kategoriat
Uncategorized

Kuvia ja kipuryhmää

Moi !!!

Viime yö ei menny ihan niin hyvin kuin pari edellistä mutta sain kyllä nukutuksikin. Aamulla väsytti niin paljon, että makoilin vaan sängyssä ja kääntyilin vaan tarpeen mukaan.
Nousin ylös vasta yhdeksän jälkeen ja olo oli edelleen aika väsyny mutta mielei oli hyvä kun sain vaan olla 🙂

Kahvia ja aamupalaa ja siitä uutisten jälkeen kylille. Sari meni kampaajalle ja minä suunnistin Kyykerille ottamaan yhtä passikuvaa.
Kuvan jälkeen alkoi kamojen siirtäminen. Studiokamat saa uuden paikan keskustasta. Petrin kanssa roudattiin kamat saappiin ja saappi kohti MetsäHovia.
Oli aika mielenkiintoista tutustua MetsäHovin väreihin ja minkälaisia kuvia saisin aikaseksi. Valoa ei ole ainakaan liikaa.
Sari tuli kampaajalta sinne ja otin muutaman kuvan testaillen valoja. Yllätykseni kuvista tuli oikein hyviä ja Sarin oli innossaan muutamasta kuvasta 🙂
Kyllä tuolla voi kuvia ottaa 😀

MetsäHovista suoraan KIPURYHMÄÄN jossa Sari puolestaan esitti AloeVeran tuotteita tällä kertaa. Jalkahoitoja, kasvohoitoja, käsihoitoa jne….. Porukka tykkäs ja mikä mukavinta, ihmiset sai hyviä tuotteita ittelleen käytettäväksi 🙂
Mukava ilta oli kipuryhmässä. Vielä ensi torstaina ollaan ryhmässä mutta joulun ajan ollaan varmaan joka toinen torstai kasassa kiireiden takia.

Kotona oltiin puoli yhdeksän maissa. Ruokaa, uutisia, facea ja töllötintä. Siinä on illan tehtävät ja ei kun oottamaan uutta päivää 🙂

Tänään oli kanssa mukava päivä

Öitä.

Kategoriat
Uncategorized

Puhelimessa, treeniä musailtaa

Moi !!!

Nukkumaan pääsin noin kahden maissa ja miten ollakkaa heräsin jo kolmen maissa mutta sen jälkeen sain vielä nukutuksi oikein hyvin aina vaille viiteen asti 😀
Varttia vaille taas soi Sarin kello ja olin silloin valveilla.
Siihen jäin kuitenkin sänkyyn lojumaan unen toivossa ja pikku pätkiä vielä torkahtelinkin 🙂
Eli toinen hyvä yö jo takana 🙂 Ei kahta ilman kolmatta 😀

Aamu meni aika hyvin puhelimessa hoitaessa asioita. Korva alkoi olla hellänä ja aika kuumana pitkien puheluiden takia.
Ainut mitä tein niin lämmitin talon uunin. Siihempä ne hommat sitten jäikin. En saaanu tehdyksi mitään.

Viiden maissa lähdettiin kylille ensin treeneihin johon tuli meisdän uusi Aluepäällikkö Pertti Kulluvaara pitämään treenit. Porukkaa oli paljon paikalla ja meno oli oikein hyvää. Hyvää oli se, että meidän likat oli suorastaan loistavia treeneissä 🙂

Aluepäällikkö Pertti Kulluvaara opettamassa läpsyä
Aluepäällikkö Pertti Kulluvaara opettamassa läpsyä

Se, että oltais voitu mennä jo aikasemmin sinne nuorempien kanssa tekemään hommia mutta hyvä näinkin. Oli upeeta huomata, että meille nämä asiat oli varsin tuttuja ja likat pääsivätkin opettamaan näitä juttuja nuorimmille 🙂 Taas sain olla hyvin ylpeä tyttöjen tekemisestä.
Harmi oli kun musiiki-ilta oli samaan aikaa ja moni oli siellä esiintymässä ja he jäi paitsi tätä hienoa hetkeä.

Taru ja kitara
Taru ja kitara

 

Treenien jälkeen mekin Sarin kanssa mentiin vanhalle lukiolle kuuntelemaan nuorten lauluja. Melkein kaikki palloilijat soitti tai lauloi siellä ja hyvin meni jokaiselta 🙂

Riitan soolo
Riitan soolo

Porukkaa oli mutta minusta edellisinä vuosina sitä on ollu enemmän. Voihan se olla, että minusta vaan tuntui siltä mutta ainakin meteliä oli selvästi vähemmän kuin edellisinä vuosina 😀
Jenni, Sanni, Ella ja MAria kuuntelee tarkasti Aluepäälikön neuvoja.

Janika ja viulu :)
Janika ja viulu 

Tytöt kuulolla kun Aluepäällikkö puhuu !

Musisoimassa Taru ja Minttu Soittimena Ukulele :)
Musisoimassa Taru ja Minttu
Soittimena Ukulele 🙂

 

 

Sanni
SanniEllan näyteEllan näyte

Mukava ilta oli kaikin puolin ja välillä tekee oikein hyvää tehdä muutakin kuin lentopalloa.
Nyt kun seuraavan kerran on turnaus voitas lähtee sen jälkeen käymään taas vaikka keilaamassa jotta päästäs rentoutumaan ja unohtamaan urheilu hetkeksi.
Ikään kuin palkittaisiin ittemme kovasta työstä jota ollaan tehty 🙂

Huomenna käyn kattomassa ja kokeilemassa minkälaisia kuvia saa otettu MetsäHovissa. Mielenkiintoinen siitä tullee kun tausta on kokonaan mustaa ja oranssia. En oo ihan varma triittääkö minun valotehot tuohon ympäristöön mutta sen näkee huomenna 🙂

Huomenna on taas jälleen KIPURYHMÄ jota on ollukkin taas ikävä.  Joulun ajan voi olla, että kokoonnutaan vaan joka toinen torsta mutta se nähdään vasta huomenna mennäänkö siihen vai jatketaanko normaalisti. Joulun aika on kuitenkin jokaisella kiireinen ja voi olla, että aika mennee tiukille ja se ei ole tarkotus.
Olishan siinä se hyvää, että pääsisin avantoon sillon 😀

Nyt ei muuta kuin oikein hyvää yötä 🙂