Marko Kaasinen

Kolmena talvena peräkkäin sain olla voitelemassa suksia Outokummun Pienkoneella.
Tänään olin murheellinen sekä iloinen samaan aikaan. Murheellinen siksi, että suksien voitelu päättyi kyseisessä liikkeessä koska liike lopetti toimintansa kokonaan. Paikka on ollu mitä parhain minulle ja voitelulle.
mukavaa on ollu kun porukkaa kävi kattomassa ja seuraamassa miten suksia voidellaan.
Olen saanu antaa vinkkejä tälle saralle ja monta kiitollista ilmeistä on lähteny voitelupaikan luonta pois.

Iloinen olen ollu puolestaan siksi, että kauppiaat pääsee nyt helpompaa elämää elämään!
Onhan se melkoista jos ei voi palkkaa nostaa ittelleen vuosiin. Samaan aikaan täytyy olla kuitenkin 60h viikossa paikalla palvelemassa ihmisiä.
Nyt helpottaa ja siitä olen oikein iloinen heidän puolesta.

Se mitä olen kuullut, havainnut, saanut itse ammattitaitoista ja erittäin ystävällistä palvelua ihan aina. Moni moni ihminen on kertonut juuri upean ystävällisestä palvelusta ja huomioonottamisesta tässä liikkeessä.
Jääköön nämä muistot elämään meidän jokaisessa sydämessä.

Jatkuuko suksien voitelu?
Tätä minulta on kyselty paljon ja voinen sanoa, että kyllä se jatkuu tavalla tai toisella. Mietin jo hetken, että palaisinko entiseen eli voiteluaineet tuolla Natokaan ladun varrella hiihtäjien suksia lennosta vai jatkanko jossain kiinteessä paikassa.
Nyt kuitenkin aion viettää viikonlopun täysin leväten ja unohtaa kaikki arjen askareet. Lepoa ja rauhaa olen kaivannu jo jonkun aikaa ja nyt on sen aika. Ei suksia, ei kokouksia ainoastaan kotona leväten.

Eilen avanto jäi vähän kesken ja nyt voisin lähteä jos olis avantoavuoro mutta ei auta kuin odotella sunnuntaita.
Saunakin kotona tekis varmasti hyvää mutta kun an jaksa niin en jaksa.
Nyt vaan oottelen, että kellon on sen verran, että voi mennä peiton alle ja pistää taas peukut pystyyn, että sais nukuttua 🙏

Suuri lämmin kiitos Tiina ja Sami tästä yhteisestä ajasta liikkeellä ja toivotan parasta mahdollista teidän elämään 🙏

Kiire kiire kiire….. siinä sivussa painetta ja jopa ahdistusta kun ei asiat mene niin kuin olis halunnut.
Aamusta heti Pienkoneelle viimestelemään neljät sukset. Onneksi kerkesin edellisenä päivänä saada sukset siihen kuntoon, että tänään vain viimestelyt.
Sain ne tehtyä hyvin ja päivän aikana kaikki sukset lähti omistajilleen. Toivottavasti sukset luistaa ja pitää hyvin.

Välillä päivän aika takas kotiin kirjottamaan perunkirjotuksia jotka viimestellään veljen kanssa huomenna aamulla.
Naputtelun jälkeen takaisin kylille jossa annoin viimeiset sukset omistajille.
Tämän jälkeen taas kiireellä kotiin hakemaan Sari kyytiin ja minä riensin noin 20min myöhässä OkuFest palaveriin Malmikumpuun.(HotelliKumpu). Kerkesin olla paikalla riittävästi ja sain tarvittavaa tietoa sekä sain omat juttuni kerrottua. Runopolku on edelleen minun hoivissa sitten sunnuntaina kesällä. Pilleethän on perjantaista sunnuntaihin.

Ennen kuin lähettiin palaveriin niin otettiin jo sillon mukaan uima/saunatamineet eli mentiin suoraan palaverin jälkeen avannolle.
Ensin avantoon ja vasta sitten saunaan. Tässä järjestyksessä elimistö sopeutuu paremmin lämmön vaihteluun.

Uinti ja sauna on ollut se joka rauhoittaa, rentouttaa mutta nyt se ei menny ihan niin kuin odotin sen menevän.
Astma on se pahin sillon mulle kun joku aukaseen kiukaan luukun! Aina tulee se käry ja sekös meinaa tukehduttaa minut saman tien.
Pari kertaa piti lähteä meleko sipakkaan saunasta pihalle kun luukku avattiin ilman varoitusta! 🙁
Tulipa vielä perään keskustelua luukun avaamista ja olis ollu enemmänkin mutta jätin sanomatta.
Koitin vielä olla saunassa myöhemmin mutta eipä enää pystyny olemaan kun eräs alkoi ulisemaan ja lähes kiljumaan saunan lauteilla. Enkä ollu ainoa jota tämä ulina harmitti.
Ei auttanu muu kuin ottaa ja lähteä kokonaan pois ja nokka kohti kotia.
Harmi on se kun tuonne mennään juuri rentoutumaan ja rauhottumaan niin vieressä ulistaan ja kiljutaan vieressä. On siinä rentoutuminen kaukana!

No nyt ollaan kotona ja iltaruoka syöty. Väsyttää taas niin, että nukuttaa ja pian onkin suunnattava kohti makuuhuonetta ja laitettava kova tyynyä vasten toivoen, että saisi nukuttua ennätys unet 🙏

Tämäkin päivä näytti sen, että on todellakin aika alkaa karsia näitä menoja. Aika ei riitä millään ja melkein minuuttiaikataululla joutuu singahtelemaan paikasta toiseen.
Nyt on se hetki joka pistää miettimään onko tämä tämän kaiken arvoista. Tykkään tehdä hyviä asioita ja ihan parasta on tuottaa iloa ja riemua ihmisille mutta millä hinnalla. Enkä puhu rahasta vaan ilosta tehdä hyvää.
Sillon kun alkaa asiat olla yötä päivää mielessä niin se ei ole se juttu.
Nyt kartoitetaan mitä missä millon!

Kaikesta huolimatta oon edelleen kiitollinen niin paljosta, että ei ole sanoja <3

Hyvää yötä ❤️

Todellakin pohdituttaa taas ihan huolella. Se miksi pohdituttaa niin on se kun en ole nykyään kotona kovinkaan paljon ja paikat rappaantuu kun ei kerkiä niitä hoitamaan.
Olen mukana aika monessa jutussa. Pääasiassa eri yhdistyksissä ja eri talkoissa. Sitten vielä tämä suksien huolto joka on myös sellane, että täytyy olla valmius lähteä voitelemaan kun on tullu luvattua.

Tänäänkin 2 kokousta. Huomenna 2 kokousta sekä muutamat sukset.
Ei meinaa oikeesti aika riittää enää huolehtimaan ittestä saatikka talosta/mökistä. Kävelyt on jääny tässä kuussa ihan minimiin ja se tuntuu. Kunto laskee kuin lehmän häntä!

Yhdistyksiä missä olen:
–Nuoriso Verstas varapuheenjohtaja
–Välke ry Varapuheenjohtaja
–KD– puolueen osaston puheenjohtaja
–Outokummun Teatterin kannatusyhdistys Puheenjohtaja
– Ramin Darts Hallituksen jäsen
–Matkailijayhdistys Ensimmäinen vara

Sitten on vielä alkavat podcastit KumpuPodi ja mahdollisesti vielä tulee Ysitikkanen eloon.
Sitten on vielä Esiintymä, mahollisesti OutoJazz.
Tähän vielä omat tapahtumat esim. helmikuussa oleva talvirieha. (epävarmuustekijöitä ilmaantunut tämän osalle).
Kuutamoretket suolle.
Keväällä alkaa taas motoristikahvilat.

Kaikki muu vielä päälle mitä on, joten kyllä aika alkaa olla kortilla.
Tähän kun lisätään vielä se, että en nuku kovinkaan paljon. Kipu on 24/7 läsnä ja sekin verottaa todella paljon.
Koitan kuitenkin unohtaa kivun ja keskittyä tekemiseen eli hoidan samalla itteäni kun puuhaan siellä täällä.

Onhan tuossa melekosesti yhelle immeiselle mutta jollain ihmeellisellä tavalla nautin näistä paljon. Välillä esim. juuri nyt tuntuu jopa liian haasteelliselta hallita ja muistaa tehä nämä kaikki.
Olis siistiä jos pääsis lomalle kaikesta tästä. Vaikka ihan pari vrk jossain missä ei näitä juttuja olis. Voisi tehdä hyvää pääkopalle ja kropalle.

No tässä nyt oli pieni vuodatus taas 😀 Asiat kuitenkin järjestyy tavalla tai toisella ja hommat etenee.
Toiveissa olis yksi kohtuullisestiu nukuttu yö niin se antais varmasti taas valoa kaikkeen tähän.

Positiivinen asenne on tie parempaan päivään <3