Olipa outoa nousta sängystä ylös kun ei tarvinnu irvistellä naama kurtussa tuskasta. Pääsin istumaan sängyn reunalle yllättävän helposti ja sitä piti ihan hetki ihmetellä.
Varovasti kokeilin liikuttaa jalkoja siinä istuessani ja nehän liikku ilman, että tukka nousi pystyyn eikä ähinääkää päässy suusta!
Rohkeesti nousin ylös odottaen, että nyt viimestään joko kaadun tai päädyn takas istumaan sängyn reunalle! Ei tapahtunu kumpaakaan ja niin lähdin siirtelemään jalkaa vuorotellen eteen päin. Pian huomasin olevani vessassa enkä ollu ottanu seinästä tai mistään muustakaan tukea kertaakaan 🙂 JIHAAA….
Tosiaan aamu alko paremmin kuin pitkään aikaan ja se piristi mieltä ihan kunnolla ja mietin, että tästä on pakko tulla huippupäivä!
Rasvakahvi naamapesun ja hampaiden huollon jälkeen. Vielä kahvi juodessa oli mielessä tuo nouseminen sängystä ja vieläkin naama venyi pienoiseen hymyyn onnesta 🙂
Hyvällä ja iloisella mielellä onnistuu ruokakin aina paremmin ja niin kävi aamupalalle. Se maistui oikeestaan paremmalle kuin koskaan aikasemmin.
Syödessä tuota ruokaa ajatuksissa oli se miten voi ihminen olla välillä onnellinen kun ei koske kovaa 🙂
Ihan ilman kipuja en ollu aamupalallakaan kuis ylös noustessa mutta kipu oli sellanen mitätön verrattuna siihen kun sattuu kovaa.
Kyllä sattu noin 7 arvoisesti edelleen.
Mutta tuo ruoka maistu niin hyvin, että olisin voinu syödä vaikka kuinka paljon 🙂
Paistoin 3 kananmunaa, mustaherukoita, hapankaalia, papricaa, tomaattia, kurkkua ja eri salaatteja.
Pienen levon jälkeen lähettiin koirien kanssa sateesta ja kovasta tuulesta huolimatta kävelylle ulos. Tein jopa pikku videon instagramiin lenkistä. Instaan muuten teen aika paljon lyhyitä videoita. Jos et ole vielä seuraaja niin käy painamassa seuraa nappia.
Kävelykin meni kohtuu hyvin. Ainoo vaan on se kun vasenta jalkaa siirtää niin se sattuu selekään aika paljon. Nyt on tapahtunu jotain selässä. On sellanen tunne, että jotain uutta vikaa on selässä. Pukkaisko uutta pullistumaa?
Lenkin jälkeen telkkaria ja nettiä jonka jälkeen aloin tekemään jälleen uutta evästä tutuista ravinteista.
Lounaalle tein jauhelihaa johon paljon yrttejä ja tietenkin tomaatipyreä makua antamaan. Jännä ja hyvä mauste on appelsiinipippuri!
Miten voi olla noin hyvä maustetta 😀
Laitoin tällä kertaa vähemmän salaatteja. Lehtikaalia enimmäkseen ja pehtoorinsalaattia. Vähän papricaa ja tomaattia sekä avocadoa.
Kyllästyyköhän tuohon jauhelihaan koskaan 😀 On se vaan hyvää.
Tänään kävin myös puntarissa ja ilokseni painoa on pudonnut kilon verran lisää!!!! 🙂
Kyllä tämä projetki toimii vaikka välillä meinaakin usko loppua kun ei tapahdu mitään 😀 Niin, tämä ei ole pikadieetti.
Lounaan jälkeen kokeilin asennella ja suunnitella uusia sivuja mutta kävi niin, että alkoi väsyttää niin paljon, että ei auttanu kun lähteä kohti makuuhuonetta ja sänkyä. Selkä alkoi oirehtia enemmän ja enemmän koko ajan ja kävinkin lääkekaapilla ottamassa troppia ettei kävin niin, että kipu alkaisi olla kovaa.
Meni sänkyyn ja vedin viltin päälle ja siinä samassa oli kolme hoitajaa piirittäny minut ja jokainen halusi tunkea kuononsa minun naamaa vasten. Koirilla oli vissiin joku kisa käynnissä kuka saa olla lähempänä minun naamaa.
Hätistelin otukset pikkusen kauemmaksi ja koitin saada nukuttua vähän.
Varmaan menin melko heti horrokseen ja havahduin siihen kun karjasin kivusta. Pienen pieni liike aiheutti sellasen polton selässä, että pelotti miten käy. Olihan herätys!
Ensimmäisenä oli ajatus päässä, että pääsenkö itte ylös? Pettymys oli älyttömän suuri kun kipu palasi niin kovana takas 🙁
Kömmin kuitenkin ylös vaivoin ja suuntasin sohvalle ihmettelemään. Pienen vetkuttelun jälkeen pääsin keittämään kahvia ja ei todellakaan hirveemmin naurattanu. Kaukana oli se iloinen ja tyytyväinenMarko joka aamulla oli.
Eipä auttanu kun alkaa vaan hyväksymään se mikä on. Siinä kahvia lipittäessä Sari tuli kotiin täistä. Tässä vaiheessa pystyin jo kävelemään kohtuu hyvin mutta en ilman kipua.
Tänään olis ollu treenit illalla mutta ei auttanu muu kuin laittaa joukkueelle viestiä, että valkku ei pääse/pysty tulemaan paikalle.
Ottakee syöttöä ja vastaanottoa. Siinä ei mene aika hukkaan koskaan.
Pian tuon viestin jälkeen tuli viesti, että Tarun koira Otso pitäs käydä hakemassa Joensuusta tänne hoitoon. Autoon vaan ja menoksi.
Menomatkalla pysähdyttiin Pilkon Cittarissa kahvia hakemassa ja pikkusen evästä. Siellä alkoi selkään sattua niin kovaa, että ihan vedet valu silmistä. Kassan jälkeen käytävällä olisin kaatunut turvalleni jos ei olis kärryjä ollu mistä pitää kiinni. Selkä ei antanu ottaa askeleen askelta ennen kuin olin huilannu hetken paikallaan. Tätä tapahtui noin 5 kertaa. Kyllä alko tuntua siltä, että ainut ja oikee asia on suunnata sairaalaan mutta sen teen vasta ihan viimeisenä tekona.
Kipu oli niin kova, että se lamaannutti kaiken eikä voinu kun irvistää. On siinä ollu ohikulkijoilla ihmetelemistä kun äijä pysähtelee ja irvistelee pitkin käytäviä! Se nyt minua ei juuri haittaa. Ainoostaan vaan kiukututtaa kun käy näin.
Siitä sitä vaan päästiin liikenteeseen ja matka jatkui Tarun luokse. Siellä kahvia naamariin ja rupattelua varmaan parisen tuntia.
Sitten Otso mukaan matkaan ja kohti kotia.
Vielä ehtoolla kävin naapurissa kylässä viemässä ruisleivän ja samalla katottiin lentopalloliigan ensimmäistä ottelua Ruudulta. Mitä tuohon Ruutu+:saan tulee niin sorruin jälleen tilaamaan sen meille kotiin. Viimeksihän minä taisin sano, että ei tule ennää meille 😀 No, taas tuli 😀
Kotona puolestaan piti alkaa puuhaamaan ruokaa mutta onneksi Sari oli paistanu itelleen jauhelihaa niin minun tarvis vaan lisätä muut ympärille niin illallinen oli valmis.
Jauhelihaa kun oli sen verran vähemmän lisäsin lautaselle tonnikalaa ja juustoa, että proteenin määrä on oikea.
Lehtikaalia,kurkkua, tomaattia. Siinä illallinen.
Yllättävän hyvin ruoka meni alas vaikka edelleen sattuu ja lääkkeet tekee heikkoa oloa.
Vielä olis yksi ruoka edessä mutta koitan keksiä jonkinlaisen kylmälautasen. En jaksa alkaa suuremmin vääntämään kanaa tai muuta.
Lähden kielletylle linjalle ja otan leipäpalasen.
Edelleen sama toive kuin eilenkin illalla, että olispa huominen aamu ja päivä sekä ilta parempi kuin tänään. Tai tuo aamu vois olla vaikka sama mutta en laittas vastaan jos olis parempi.
Mukavaa oli tämä aamu ja oikein mukavaa oli se, että kilon verran on taas lähteny lisää painoa pois ja erittäin mahtavaa oli nähdä Tarua <3
