Tekijä: Marko

Neljän maissa aamulla nousin taas ylös ja alotin saman tien lataamaan puita leivinuuniin jotta tulee lämpöä torppaan. -28 oli mittarissa pakkasta ja se näkyy ja tuntuu rintamamiestalossa.
Kahvit perään tulille. Eikä aikaakaan kun torpassa oli miellyttävä lämpö. Ei haitannut yhtään pakkanen ulkona 🙂

Pannullinen kahvia meni pöydän äärellä samalla katsoen you tupesta Aleksi Mannisen puuhailua Dodge Ramin kimpussa.

Noin puoli yhdeksän alko taas väsyttään ja menin takas makkariin peiton alle ja niinhän minä vielä nukahdin toviksi 😀
Pienien torkkujen jälkeen uudet kahvit ja asiaan kuuluva 8viikkoa.fi aamupala kupoliin.

Ykdeksi vein Sari töihin ja itte menin kylille Ugandalaista kahvia termarissa mukana. Maistattelin kahvilassa muille tätä upeaa kahvia josta kaksi sanoin ettei voi juoda ja kaksi sanoin, että on hyvää ja mielenkiintoisen makuista. Itse tykkään kovasti tästä ja mikä parasta pääsen paahtamaan sitä koska raakapauina sitä on kilon verran 💚

Mitään ihmeellistä en tehny kylillä paitsi, että Tuukka fiksasi näitää sivuja edelleen paremmaksi. On näissä hommia ennen kuin saan nämä sellaiseksi kun haluan. Opettelua piisaa oikeen kunnolla ja miten ollakaan, meinaa usko loppua hyvin hyvin usein 🤣

Vielä nämä joskus on sellaiset kun haluan. Mutta esim. just nyt kadotin ”MINÄ” osion tältä sivulta 🤪
Kun napsautan minä osiata, niin tulee blogi näkyviin 😳
TUUUUUUKKKKAAAAA!!!!
Palataampa asiaan myöhemmin asian tiimoilta!

Kotona on eri meininki menossa kun Satu tuli kotiin muutamaksi päiväksi. Satuhan on se joka tekee meistä Mummoja ja Ukkia ❤️ Maaliskuussa tämä tapahtuu, että meikä saa sen arvokkaan tittelin käyttöönsä eli UKKI!
Tuskin maltan odottaa kun saan pienen tytön INTERNATIONAL 453 koppiin päristelemään ❤️

Nyt on aika lähteä kohti kylpyhuonetta ja kaivettava hammasharjakone esille ja antaa masinan hoitaan hampaat puhtaaksi. Siitä suoraa päätä makuuhuoneeseen peiton alle sillä väsyttää taas nii, että nukuttaa.
Peukut pystyyn, että saisin nukuttua ilman suurempia kipuja tai mitään muutakaan ongelmaa.
Hyvää ja komiaa yötä nukkujille 🙏

Pidetään huolta ❤️

Kolmena talvena peräkkäin sain olla voitelemassa suksia Outokummun Pienkoneella.
Tänään olin murheellinen sekä iloinen samaan aikaan. Murheellinen siksi, että suksien voitelu päättyi kyseisessä liikkeessä koska liike lopetti toimintansa kokonaan. Paikka on ollu mitä parhain minulle ja voitelulle.
mukavaa on ollu kun porukkaa kävi kattomassa ja seuraamassa miten suksia voidellaan.
Olen saanu antaa vinkkejä tälle saralle ja monta kiitollista ilmeistä on lähteny voitelupaikan luonta pois.

Iloinen olen ollu puolestaan siksi, että kauppiaat pääsee nyt helpompaa elämää elämään!
Onhan se melkoista jos ei voi palkkaa nostaa ittelleen vuosiin. Samaan aikaan täytyy olla kuitenkin 60h viikossa paikalla palvelemassa ihmisiä.
Nyt helpottaa ja siitä olen oikein iloinen heidän puolesta.

Se mitä olen kuullut, havainnut, saanut itse ammattitaitoista ja erittäin ystävällistä palvelua ihan aina. Moni moni ihminen on kertonut juuri upean ystävällisestä palvelusta ja huomioonottamisesta tässä liikkeessä.
Jääköön nämä muistot elämään meidän jokaisessa sydämessä.

Jatkuuko suksien voitelu?
Tätä minulta on kyselty paljon ja voinen sanoa, että kyllä se jatkuu tavalla tai toisella. Mietin jo hetken, että palaisinko entiseen eli voiteluaineet tuolla Natokaan ladun varrella hiihtäjien suksia lennosta vai jatkanko jossain kiinteessä paikassa.
Nyt kuitenkin aion viettää viikonlopun täysin leväten ja unohtaa kaikki arjen askareet. Lepoa ja rauhaa olen kaivannu jo jonkun aikaa ja nyt on sen aika. Ei suksia, ei kokouksia ainoastaan kotona leväten.

Eilen avanto jäi vähän kesken ja nyt voisin lähteä jos olis avantoavuoro mutta ei auta kuin odotella sunnuntaita.
Saunakin kotona tekis varmasti hyvää mutta kun an jaksa niin en jaksa.
Nyt vaan oottelen, että kellon on sen verran, että voi mennä peiton alle ja pistää taas peukut pystyyn, että sais nukuttua 🙏

Suuri lämmin kiitos Tiina ja Sami tästä yhteisestä ajasta liikkeellä ja toivotan parasta mahdollista teidän elämään 🙏

Kiire kiire kiire….. siinä sivussa painetta ja jopa ahdistusta kun ei asiat mene niin kuin olis halunnut.
Aamusta heti Pienkoneelle viimestelemään neljät sukset. Onneksi kerkesin edellisenä päivänä saada sukset siihen kuntoon, että tänään vain viimestelyt.
Sain ne tehtyä hyvin ja päivän aikana kaikki sukset lähti omistajilleen. Toivottavasti sukset luistaa ja pitää hyvin.

Välillä päivän aika takas kotiin kirjottamaan perunkirjotuksia jotka viimestellään veljen kanssa huomenna aamulla.
Naputtelun jälkeen takaisin kylille jossa annoin viimeiset sukset omistajille.
Tämän jälkeen taas kiireellä kotiin hakemaan Sari kyytiin ja minä riensin noin 20min myöhässä OkuFest palaveriin Malmikumpuun.(HotelliKumpu). Kerkesin olla paikalla riittävästi ja sain tarvittavaa tietoa sekä sain omat juttuni kerrottua. Runopolku on edelleen minun hoivissa sitten sunnuntaina kesällä. Pilleethän on perjantaista sunnuntaihin.

Ennen kuin lähettiin palaveriin niin otettiin jo sillon mukaan uima/saunatamineet eli mentiin suoraan palaverin jälkeen avannolle.
Ensin avantoon ja vasta sitten saunaan. Tässä järjestyksessä elimistö sopeutuu paremmin lämmön vaihteluun.

Uinti ja sauna on ollut se joka rauhoittaa, rentouttaa mutta nyt se ei menny ihan niin kuin odotin sen menevän.
Astma on se pahin sillon mulle kun joku aukaseen kiukaan luukun! Aina tulee se käry ja sekös meinaa tukehduttaa minut saman tien.
Pari kertaa piti lähteä meleko sipakkaan saunasta pihalle kun luukku avattiin ilman varoitusta! 🙁
Tulipa vielä perään keskustelua luukun avaamista ja olis ollu enemmänkin mutta jätin sanomatta.
Koitin vielä olla saunassa myöhemmin mutta eipä enää pystyny olemaan kun eräs alkoi ulisemaan ja lähes kiljumaan saunan lauteilla. Enkä ollu ainoa jota tämä ulina harmitti.
Ei auttanu muu kuin ottaa ja lähteä kokonaan pois ja nokka kohti kotia.
Harmi on se kun tuonne mennään juuri rentoutumaan ja rauhottumaan niin vieressä ulistaan ja kiljutaan vieressä. On siinä rentoutuminen kaukana!

No nyt ollaan kotona ja iltaruoka syöty. Väsyttää taas niin, että nukuttaa ja pian onkin suunnattava kohti makuuhuonetta ja laitettava kova tyynyä vasten toivoen, että saisi nukuttua ennätys unet 🙏

Tämäkin päivä näytti sen, että on todellakin aika alkaa karsia näitä menoja. Aika ei riitä millään ja melkein minuuttiaikataululla joutuu singahtelemaan paikasta toiseen.
Nyt on se hetki joka pistää miettimään onko tämä tämän kaiken arvoista. Tykkään tehdä hyviä asioita ja ihan parasta on tuottaa iloa ja riemua ihmisille mutta millä hinnalla. Enkä puhu rahasta vaan ilosta tehdä hyvää.
Sillon kun alkaa asiat olla yötä päivää mielessä niin se ei ole se juttu.
Nyt kartoitetaan mitä missä millon!

Kaikesta huolimatta oon edelleen kiitollinen niin paljosta, että ei ole sanoja <3

Hyvää yötä ❤️