Perjantaina lähettiin aamusta Sarin kanssa kohti Pieksämäkea ja Satun ja Esan luokse nii tietenkin Hönön luokse 😀 Hönöhän on syntyvä neiti.
Maaliskuun lopulla tämän neidin pitäisi olla ilahduttamassa meitä. Pilleet oli todella mukavat ja herkkuja piisasi. Kyllä on taas ameriikkalaiset keksineet pilleet 😀 No mutta mukavaa oli ja mahat täynnä evästä eri herkkujen myötä.
Mukavaa oli myös se, että Taru oli myös paikalla Miian kanssa Seuraavan kerran nähään sitten kun mukeko syntyy ❤️
Muuten edetään edelleen kokouksien kanssa normaalista. On alasajoa ja sitten se ikävämpi juttu jota käsitellään koko ja 24/7.
Monta monituista kysymystä vaatii vastauksia vieläkin mutta jos jokin on varmaa niin ittelle on tullut oppia oikeen urakalla.
Nyt tiedän mitä vaaditaan ja tiesin jo aikasemminkin miten hommat tehään mutta luottaminen vaatii työtä vielä ittelläkin.
Eilen puolestaan vietin aikaa toisessa yhdistyksessä ja sitä raivattiin ja lajiteltiin kamoja. Varastoin paljon tavaraa hyllyihin ja onni on se, että tilaa löyty kamoille. Osa jäi vielä studiolle ja osa hyllyihin.
Paljon on vielä tavaraa jäljelläkin mutta eiköhän paikka löydy niillekkin.
KIPU
Tämä on asia mikä nyt rassaa kroppaa ja etenkin mieltä. On taas sellaset kivut polvessa ettei ole sanoja. Yöt saa valvoa kun levossa pikkusenki jalka liikkuu niin salamat sinkoileen. Tekonivel on aivan paska!
Kyllä, kyllä pitäs ottaa yhteyttä lääkäriin ja pitäs päästä vaihtamaan tuo tekonivel mutta kun miettii mitä sekin tulee maksamaan taas ja millon edes pääsee leikkaukseen?
Sitten on vielä se kun viimeksi leikattiin, niin heräämössä tuli sydäri!
Ei tässä kovin mielellään olla lähössä leikkauspöydälle.
Eikä siinä, että tämä vasen tekoniljalka oireilee pahasti mutta niin oireilee myös oikea polvi. Oikeeseenkin puhuttiin aikoinaan tekoniveltä mutta en suostunu siihen koska vasen meni niin pieleen. Nyt kun oon linkannu tätä vasenta niin oikeen on myös aika arkana!
Tähän kun vielä lisätään selkä ja sen oireet sekä ikävä astma niin onpa siinä immeisen mukava tallustaa.
Näillä on kuitenkin vaan koitettava pärjättävä ja elää.
