Kategoriat
Uncategorized

Suksia, kokouksia, avantoa

Kiire kiire kiire….. siinä sivussa painetta ja jopa ahdistusta kun ei asiat mene niin kuin olis halunnut.
Aamusta heti Pienkoneelle viimestelemään neljät sukset. Onneksi kerkesin edellisenä päivänä saada sukset siihen kuntoon, että tänään vain viimestelyt.
Sain ne tehtyä hyvin ja päivän aikana kaikki sukset lähti omistajilleen. Toivottavasti sukset luistaa ja pitää hyvin.

Välillä päivän aika takas kotiin kirjottamaan perunkirjotuksia jotka viimestellään veljen kanssa huomenna aamulla.
Naputtelun jälkeen takaisin kylille jossa annoin viimeiset sukset omistajille.
Tämän jälkeen taas kiireellä kotiin hakemaan Sari kyytiin ja minä riensin noin 20min myöhässä OkuFest palaveriin Malmikumpuun.(HotelliKumpu). Kerkesin olla paikalla riittävästi ja sain tarvittavaa tietoa sekä sain omat juttuni kerrottua. Runopolku on edelleen minun hoivissa sitten sunnuntaina kesällä. Pilleethän on perjantaista sunnuntaihin.

Ennen kuin lähettiin palaveriin niin otettiin jo sillon mukaan uima/saunatamineet eli mentiin suoraan palaverin jälkeen avannolle.
Ensin avantoon ja vasta sitten saunaan. Tässä järjestyksessä elimistö sopeutuu paremmin lämmön vaihteluun.

Uinti ja sauna on ollut se joka rauhoittaa, rentouttaa mutta nyt se ei menny ihan niin kuin odotin sen menevän.
Astma on se pahin sillon mulle kun joku aukaseen kiukaan luukun! Aina tulee se käry ja sekös meinaa tukehduttaa minut saman tien.
Pari kertaa piti lähteä meleko sipakkaan saunasta pihalle kun luukku avattiin ilman varoitusta! 🙁
Tulipa vielä perään keskustelua luukun avaamista ja olis ollu enemmänkin mutta jätin sanomatta.
Koitin vielä olla saunassa myöhemmin mutta eipä enää pystyny olemaan kun eräs alkoi ulisemaan ja lähes kiljumaan saunan lauteilla. Enkä ollu ainoa jota tämä ulina harmitti.
Ei auttanu muu kuin ottaa ja lähteä kokonaan pois ja nokka kohti kotia.
Harmi on se kun tuonne mennään juuri rentoutumaan ja rauhottumaan niin vieressä ulistaan ja kiljutaan vieressä. On siinä rentoutuminen kaukana!

No nyt ollaan kotona ja iltaruoka syöty. Väsyttää taas niin, että nukuttaa ja pian onkin suunnattava kohti makuuhuonetta ja laitettava kova tyynyä vasten toivoen, että saisi nukuttua ennätys unet 🙏

Tämäkin päivä näytti sen, että on todellakin aika alkaa karsia näitä menoja. Aika ei riitä millään ja melkein minuuttiaikataululla joutuu singahtelemaan paikasta toiseen.
Nyt on se hetki joka pistää miettimään onko tämä tämän kaiken arvoista. Tykkään tehdä hyviä asioita ja ihan parasta on tuottaa iloa ja riemua ihmisille mutta millä hinnalla. Enkä puhu rahasta vaan ilosta tehdä hyvää.
Sillon kun alkaa asiat olla yötä päivää mielessä niin se ei ole se juttu.
Nyt kartoitetaan mitä missä millon!

Kaikesta huolimatta oon edelleen kiitollinen niin paljosta, että ei ole sanoja <3

Hyvää yötä ❤️

Pohdinnat jatkuvat edelleen ja jostain täytyy luopua, että jaksaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *