Vuosi on ollut melkoista myllerrystä, iloa ja ei ihan kaikki ole mennyt suu virneessä niin kuin ei varmaan pidäkään mennä. Jos menis olis aika tylsää.
Kipujen suhteen välillä olen ollu todella syvällä eikä ilman lääkärin apua ole selvitty tästäkään vuodesta.
Isoimpana asiana on tietenkin se, että lopulta pääsin työkyvyttömyyseläkkeelle. Kaikki ylimääränen taistelu virastojen kanssa päättyi tämän myötä joka helpottaa mahottoman paljon arkea. Ei pure aktiivimalli ennää 😀
Mennyt kesä oli aivan mahtava. Alukesä eli kesäkuun alussa vietettiin paras loma millonkaan Italiassa Cesenaticossa Sarin kanssa ja toinen viikko minimaajoukkuelaisten kanssa. Aivan mahtavaa ja lomasta jäi kyllä niin hyvät muistot, että se kantaa vieläkin.
Kesä oli muutenkin oikein hyvä ja ainakin lämmin.
Syksyllä oli puolestaan paljon kipuja. Syyskuussa alkoi olla välillä jopa tosi hankalaa olla eikä meinannu saaha apua pakotuksiin ollenkaan. Unet jäi tosi pieniksi ja sehän taas tarkottaa sitä, että ei ollu mies oikein parhaassa iskussa.
Siitäkin vaan selvittiin.
Alkutalvi meni vaihtelevasti eikä lääkäriltä vältytty. Terveyskeskuksessa piikkejä kipuun ja päälle vielä omasta kaapista opiaatteja. VÄlillä ihan hirvittää kuinka paljon joutuu popsimaan noita vahvoja kipulääkkeitä. Sekin hirvittää kun olen joutunu syömään niitä jo niin kauan. Missä kunnossa on elimistö?
Loppuvuosi on on menny myös vaihtelevasti. Ilokseni olen saanu tehtyä jotain pientä kuvausta mutta ei mitään isompaa ole voinut tehdä tai ei ole voinut sitoutua kun ei tiedä pystyykö siihen.
Iloa ja riemua on aiheuttanut lentopallo ja etenkin vanhat minarit ja uudet minarit. Minimaajoukkue on se kovin juttu mitä vaan voi olla.
Joulukuussa loppui taas yksi minari ja 2 viikkoa siitä alkoi uusi minari johon tuli 44 tyttöä ja poikaa opettelemaan lentopalloa ja elämisen taitoja.
Tämä jos joku antaa minullekin virtaa omaan eloon hurjan paljon.
Mikään ei ole niin upeeta kun se aito ilo ja riemu salissa kun nuoret haluaa oppia uusia asioita lentopallosta. Hienoa on myös se kun nuoret ovat luennolla esim. ravinnosta tai huumeista, nukkumisesta jne…. niin nuoret oikeesti keskittyy kuuntelemaan mitä on sanottavana.
Ilokseni oltiin 27-29.12 Piispalassa joka on minulle ihan uusi paikka. Tanhuvaara lopetettiin ja siirryttiin pääkallopaikalle piispalan leirikeskukseen mistä kaikki on 20 vuotta sitten saanu alkunsa.
Kaksi ja puoli vuorokautta meni kuin siivillä ja hauskaa oli. Siinä sivussa tuli luvattua alkaa taas jäälleen kerran uudenlainen ja vieläkin terveellisempi elämäntapa. Neljä muutakin lähti mukaan mikä on tosi hyvä juttu. Nyt voidaan vertailla 😀 Minä lupasin pudottaa 10kg painoa 😀
Kaiken kaikkiaan mennyt vuosi oli kohtuu hyvä ja osin erittäin hyvä. Italia, lentopallo, minarit, kesä ja mikä tärkein, olen saanut myös nauttia joistakin päivistä ilman älyttömän kovia kipuja. Joskin nautinnon jälkeen on saanut kärvistellä mutta näin se minulla menee.
Uudelta vuodelta toivoisin pikkusen enemmän kivuttomia päiviä.
Oikeen hyvää Uutta Vuotta kaikille teille seuraajille/lukijoille <3
Kategoriat
Viimeistä viedään tervetuloa vuosi 2019
