Kuvausten jälkeistä elämää…..
Levon jälkeen lentopalloa ja taas levätään ja näin se jatkuu jatkuu jatkumistaan…….
Sunnuntai meni odotellessa peliin lähtemistä ja taas voi sanoa, että selkä ja polvet ei todellakaan olleet kovin halukkaita lähtemään istumaan autoon pariksi tunniksi mennen tullen ja siinä väissä vielä peli jossa en pysty istumaan sitten millään.
Mieli kyllä teki lähteä ja edessä oli takuulla hyvä matsi. Ainakin minulla oli hyvin luottavainen ja hyvä fiilis sen suhteen.
Yhden jälkeen olin jo matkalla sovittuun paikkaan mistä Laura tuli kyytiin ja matkattiin Käsämään odottamaan pikkubussia jolla puolestaan sitten jatkettiin matkaa koko joukkueen kanssa kohti Savonlinnaa. Oli mielettömän mukava nähä joukkuetta tauon jälkeen. (Huilattiin lähes koko viikko paranellen paikkoja).
Upea tunne ja näky kun porukka oli hilpeellä tuulella ja intoa täynnä 😀 Lisäksi mukaan tuli vielä NiceTeamin peukalosta loukkaantunu Katja. Matka meni ilosesti, hilpeästi ja se tiesi oikein mukavaa peliä 🙂
Perillä oltiin pikkusen ennen neljää ja ei muuta kuin lämppärit käyntiin. Minusta Savonlinnaan meno on AINA mukavaa kun siellä on niin älyttömän mukavia ja ystävällisiä ihmisä. Joka kerta kun sinne mennee aina iloset ihmiset on vastassa vaikka vastustajia ollaankin tässä tapauksessa.
Muutenkin Savonlinnassa on kaikki järjestelyt viimesen päälle hyvin tehty.
Joukkueesta puuttu porukkaa taas mutta tämä oli tiedossa ja näillä mennnää mitä on tai oli. Lisäksi Laura oli vielä kipeenä joka selvis vasta pelin toisessa erässä 🙁
Ekassa erässä saatiin Ajolta 21 pistettä ja tokassa 18 🙁 ja kolmannessa taas 21 pistettä ja pataan tuli suoraan 3-0 mutta aivan mielettömän hyviä hakuja/puolustuksia (välillä) nähtiin molemmilta joukkueilta 🙂 Peli oli meiltä huomattavasti parempaa kuin mitä kaksi edellistä peliä. Ajo ja Anssi luki meidän hyökkäyksiä kuin avointa kirjaa. Me ei osattu käyttää hyväksi sitä meidän vahvuutta eli hyökkäystä tai sitä kovuutta mitä parhaimmillaan on. Lisäksi pään vaivaa aiheutti puolustuspaikkojen siirtyminen väärään paikkaan.
Se mikä nyt oli meidän pelissä pikkunen piikki lihassa niin kun keskarit vuorollaa joutuvat kokeilemaan hakkurin tonttia ensimmäsitä kertaa ja siinä juuri nuo puolustus paikat pikkusen sekos. Normaali hakkuri ei oo juuri koskaan ennen puolustanu 6-paikalla joten sinne oli aika iisi heitellä palloa. Ajon pelaajat käytti juuri näitä paikkoja hyväkseen loistavasti.
Ei siinä mittää, turpaan tuli 3-0 mutta osittain oli hyvääkin pelissä ja nimen omaan meidän onnistumisen merkkejä oli ilmassa ajoittain. Nyt on kuitenkin niin, että meillä ei ole ennää mahiksia jatkoon mutta se voidaan sanoa, että vielä kiusataan vastustajia oikein urakalla viimeset kaksi peliä 😀
Kiitos Ajolle todella mukavista peleistä tämä kauden aikana. Jännitystä ei puuttunu meidän kohtaamisista ja pelit oli oikein hyviä.
Ennen kotiin lähtöä käytiin evästämässä aivan huippu hyvässä kuppilassa. En muista oliko se nimeltään joku caraka tai sinne päin mutta ruoka oli niin hyvää eten ihan äsken ole syöny niin hyvää evästä 🙂 Söin kanaleivän ja vieläkin kun muistelee niin tulee hyvä maku suuhun 😀
Palvelu priimaa ja ammattimaista ja voin taata, että jos ja kun vielä Savonlinaan mennään, niin tiedän minne mennään syömään 😀
Sitten taas sitä p***aa mitä minulla voi olla. Jo pelissä oli tukalaa selän kuin jalankin vuoksi. Nyt tuntui välillä niin pahalta, että tuntu siltä, että kaatuu lattialle. Ei auttanu kun ettiä sillä sekunnilla tuoli alleensa ja istua siinä. Hitto, että koski kovaa.
Tuolla ruokailussakin meinas ensin jäädä syömättä kokonaan kun kipu teki huonon olon. Onneksi se ruoka oli niin hyvää 😀
Paluu Käsämään oli taas sellane, että tuntu matka pitkältä. Ikävintä oli se kun en voinu ottaa lääkkeitä kun piti ajaa auto Käsämästä vielä kotiin 🙁 Reissu olis muuten varmaan ollukkii ihan ok jos olis voinu ottaa kipulääkkeet normaalisti.
Vihdoin oltiin Käsämässä missä odotti umpi jäässä oleva auto ajajaansa. Miten voi näin äkkiä tulla pakkasta näin paljon. + asteista muutamassa tunnissa noin -20 asteeseen !!!!!
Autoon meno ja puhumattakaan bussista pois nouseminen oli jo sellasta akropatiaa, että voi hyvää päivää.
Pääsin kuin pääsinkin autoon taiteilun jälkeen ja matka kotia voi alkaa. Mahdollisimman nopeesti isoin vaihde päälle ettei tarvii kytintä painaa kun se tuottaa tuskaa polvessa.
Vauhtiin kun pääsi niin ei mittää hättää mutta kun piti pysähtyä shellille niin kytkin teki taas vaikeeta. Laura toiseen autoon ja minä kohti kotia.
Kotona taas ekaksi lääke naamaan ja sen jälkeen vasta takkki pois päältä. Rakas vaimo oli tehny LETTUJA täälä välin ja kun isoin kipu helpotti ja pieni lepo oli pidetty alkoi lettujen tuhoominen 😀 Vadelmahilloa päälle ja voi veljet, että oli hyvvää 🙂
Onneksi lääkkeet (ja letut) alkoi vaikuttaa ja olo muuttui paremmaksi. Polvi kylläkään ei muistuttanu ennää ihmisen jalkaa vaan jotain epämääräisen näköstä klönttiä !!! Seuraavan kerran pitää oikein ottaa valokuva polvesta jotta näkisitte miten isoksi se voi turvota. Polvi ei todellakaan muistuta polvea millään tavalla. Pakastimesta kylmäpusseja parit ja ne polven ympärille ja sillä olen saanu turvotusta laskemaan ja niin kävi nytkin.
Turvotus kun laski niin alkoi jopa polven liikekkin parantua ja se taipu lähes 90 astetta 🙂
Yö meni sitten niin, että se ei poikennu edellisistä muuten vaan kun meinas mennä hermo jatkuvaan heräilyyn. Teaki mieli nukkua kun väsytti paljon ja jotenkin olisin vaan halunnu olla rauhassa ja olla vaan mutta kun ei niin ei. Lissää lääkettä en voinu ottaa kun tänään piti ajaa taas autoa eli eipä juuri ollu muuta mahollisuutta kuin kestää kaikki tuo p***a.
Tämä aamu meni sohvalla ja välillä pientä kävelyä ja tietenkin syomistä. Sarilta loppu viikonloma ja hän meni iltavuoroon töihin. Sainhan minä tehtyäkin jotain…… Laitoin Sarille olkapäähän uudella menetelmällä kinesioteipit. Kiertäjäkalvosin on tulehtunu pahasti ja käsi on niin arka, että vasemmalla kädellä piti siirtää oikeeta kun muuten ei pystyny. Pikkusen jännitti töihin lähtö mutta miten ollakkaan…… heti kun teipit oli paikallaan, oli tunne kuulemma selane, että kipua ei tunnu ja käsi liikku omin voimin 😀 Töistä sain vielä puhelun, että se on tosi hyvin ja kipua ei tunnu. Ei kuulemma edes muista, että on kipee 😀 HIENOA !!!!
Samalla teippasin myös oman tenniskyynärpään vaivaan ja olkapään tulehdusten takia. Täytyy sano, että vaikka itte tein ittelle niin tenniskyynärpää helpotti heti myös ja sama on myös olkapäässä mutta ei ihan niin hyvin kuin Sarilla. Minulla on vielä kipua siinä mutta ei tosiaankaan niin paljon kuin ilman teippejä. Olis varmaan parempi jos joku muu laittas kun itte en voi kunnolla vetää teippä taakese lapaluiden tietämille. Mukava, että nämä onnistu hyvin ja varsinkin tuo Sarin teippaus onnistu hyvin 😀
Opettelin uudet tekniikat kirjasta ja soittamalla hyvälle OMT- fyssärille sekä tietenkin vinkkejä netistä. OMT:stä puheen ollen tuolla Savonlinnassa oli mielettömän mukava nähdä Torvelaisen Artoa pitästä aika ihan niin kuin myös Paanasen Ismoa Jaanaa ja Lottaa 🙂 Nämä on niitä ihmisä jotka on kultaa. Voi kun olis aikaa jutella pitempäänkin joskus 🙂
No teipit olkapäissä, kyynärvarressa ja polvessa. Nyt olin valmis lähtemään päivän tai enemmänkin illan treeneihin. Ensiksi vein Tarulle kylille koiran evästä ja siivousvälineitä.
Apsilta vielä likat kyytiin ja kohti Ylämyllyä ja siellä odotti kahdeksan A-poikaa joita vastaan tänään pelattaisiin. Monien sattumien johdosta meidän likkoja ei ollu treeneissä kuin viisi joten yksi onnellinen A-poika pääsi aina erässään pelaamaan meidän kanssa.
Puolitoistatuntia meni kuin siivillä ja me taidettiin saada yksi erä kolmesta ennenkuin piti lopettaa vuoron päättymisen vuoksi. Nyt olis voinu treenit kestää vaikka sen 3 h putkeen. Oikein mukavaa oli ja jos naisten lyönti olis ollu eilisessä pelissä tuon kaltaisia niin tulos olis ollu varmasti toinen. Nyt pallo sain kyytiä välillä ihan oikeesti kovaa. Se myös oli hienoa kun pojat kuitenkin lyö jo palloa KOVAA, joutuu naiset tekemään oikeesti töitä saadakseen pallon ylös. Näitä ehdottomasti lissää ja näitä olis pitäny tehä jo koko kauden ajan niin oltais oltu paremmassa tikissä.
Tämä oli niin mukavaa, että vielä tiistaina viikon päästä pelataan yhdessä ja sillon on jo kaikki meidänkin pelaajat mukana:)
Hyvä mieli jäi näistä eristä poikien kanssa huomenna palataan taas arkeen eli sitä vastaanottoa 😀
Likat vielä apsille ja sitten kävin vielä Tarun luona kylässä utelemassa miltä on tuntunu asua omassa kämpässä kylillä. On kuulemma mukavaa mutta kotiakin on välillä ikävä 😀 Hienoa, että on ikävä 🙂
Tovin päästä kotiin ja täällä uuniin tulet ettei tarvii systeemit huurussa olla ja valvoa. Valvoa siksi, että odotettavissa on taas koska säryt on sillä mallilla, että jos vanhat merkit pitää paikkansa niin neljän ja kuuden välillä voi olla, että sillon nukuttaa niin paljon ja lääke vaikuttaa, että nukahdan hetkeksi ja toivon, että tuo hetki olis ainakin 4h.
Rankkaa on taas(kin) ollu mutta onneksi on ollu noita hyviäkin hetkiä. Olen myös huomannu , että nauruakin on päässy suusta ulos. Olen myös huomannu, että savua on menny silmiin. Olen myös huomannu miten kaipaan ihmisiä ympärille. Niitä ihmisä, jotka oikeesti välittää ja siitä olen onnellinen, että minä tapasin heitä 🙂
Hyvää alkanutta viikkoa meille