Terve!
Monta monituista päivää vierähti viimeisestä päivityksestä mutta monen monen pyynnön jälkeen aloin pitää polvipäiväkirjaa tuolla facebookissa. Ensin olin sitä mieltä, että ei ole fiksua sinne kirjottaa mutta pienen painostuksen jälkeen aloin niin tekemään. Painostus on toki liijoiteltua mutta houkuteltiin kuitenkin aika paljon 😀
Eikä tuo nyt nii pöliää ole ollu. Palaute tulee saman tien näkyviin kyllä sinne 😀
No. Uusi polvi on nyt ja on ollu jo tasan kaksviikkoo ja yhden päivän. Monta tarinaa olen kuullu tekonivelistä ja aika moni on sanonu, että eihän se ole kuin käydä vaan ja parin päivän päästä mennään jo täyttä höyryä !!! Minä kyllä haluan nähdä sen joka mennee täyttä höyryä kahden päivän päästä leikkauksesta. Toki liikenteessä ollaan mutta ainakin minun ja muiden polvista leikatujen vauhti ole todella hiljasta ja erittäin vaivanloista.
Ei todellakaan ole mikään pikku juttu. Ainoastaan yksi leikattu kertoi, että ei ole kovin heleppoa alku ja hänen kanssaan olen täysin samaa mieltä. Muutaman fyssärin kanssa olen ollu myös paljon jutteluissa näiden kanssa ja kun he ovat kuntoutaneet polvinivel potilaita, ovat he sanoneet ettei ihan heleppoo tule olemaan. Puoli vuotta tässä mennee vaikka kuinka hyvin yrittäs tehä kuntoutuksen.
Hmmm… Melekosta tuskaa ja hikeä tämä on ollu. Yöt on saanu valvoa ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Osa kivusta on kuitenkin sitä normaalia hermosärkyä ja aika ikävää kun se hermokipu tuntuu just samassa jalassa mikä on leikattu. Välillä ei tiedä kumpaanko koskee….. leikkausjälkeen vai hermoihin.
Yksi positiivisistä jutuista on se, että lääkkeet pikkusen muutu ! Tramali lähti pois ja tilalle tuli sellanen mikä auttaakin vaikkakin hetkiseksi mutta kuitenkin.
Päivät on menny suurimmaksi osaksi yksin kotona notkumiseen sohvalla kun en ole päässy mihinkään. Enkä olis kyllä halunnukkaan lähteä sohvalta vessaa kauemmaksi. Sari on ollu töissä ja Taru koulussa joten minä olen möllöttäny sitten kotona koirinen kissojen ja pupun kanssa.
Välillä on tehny mieli huutaa ei kivusta vaan yksinäisyydestä. Paitsi, että tällä paikallaan olo pakosta on varmasti myös hyötyä minulle 😀 En nimittäin ole ihan äsken ollu näin kauaa paikallaan 😀 Nyt ollaan ainakin levätty. Hyvä ettei ole makuuhaavoja selässä ja persuksissa 😀 😀 😀
Kuntoutuksessa olen käyny jo kolmesti ja ja jos oikein ymmärsin niin minulla on sinne aikoja niin kauan kun tarvii mutta ainakin seuraavat 3 kk käydän siellä. Vaikeeta tästä tekee se kun on tuo selekä tämmönen ja hermokipu säteilee pahasti juuri tuohon jalkaan. Viimeksi leikattu jalka on ollu suorana vuonna -98. Sillon se loukkaantui leikkauskuntoon ja sen jälkeen se ei ole toiminu kunnolla.
Nyt yritetään saada jänteitä venymään. Voitte vaan uskoa miten höpöö se tekee !!! Koitetaan kuitenkin ja olen valmis kovaan työhön sen suhteen.
Tänään on mukava ilta kun Jussi tulee kotiin viikoksi Helsindistä. Syysloman hän halus viettää pöndellä kotona 🙂 Vielä kun Satukin tulis Joensuusta kotiin olis perhe koolla taas 🙂 Aika tärkeeksi on tullu nämä yhteiset ajat jolloin kaikki on paikalla <3 Ei näitähetkiä ennää kovin usein ole.
Nautitaan kaikesta mitä saadaan ja muusta ei välitetä nyt 🙂
Näin meillä nyt mennään ja uskotaan parempaan huomiseen 🙂