Moi.
Yö oli melekosen vaikea ja olis nukuttanu ihan älyttömästi mutta niin haampaanpoisto kuin selkä ja polvet ei antanu nukkumisen mahollisuutta. Noin viis minuuttia paikallaan ja taas oli tehtävä jotain. Näin mentiin koko yö.
Aamulla siirryin vaan makuuhuoneesta sohvalle jossa makoilin koko päivän. Välillä lissää lääkettä ja takas.
Jotain tapahtui kuitenkin talossa mikä nyt ei liity mitenkään minun kipuihin vaan ihan normaaliin elämään. Sarilla loppu neljänviikon kesäloma ja tänään oli ensimmäinen työvuoro !!! Niin vaan meni viikot kuin siivellä mutta ainakin hänen omien sanojen mukaan kesäloma oli paras koskaan 🙂
Sari lähti siis töihin ja min jatkoin makoilua sohvalla. En edes tajunnu kun Sari oli lähteny. Viiden maissa nousin sohvalta ylös hetkiseksi syömään jotain. Syöminen on juuri se ongelma kun ei oikein kärsi syödä ! Olishan tämä hyvä dieetti mutta aika rankka sellanen.
Jotain pientä söin mutta enemmänkin olis menny mutta kun ei kärsiny niin ei kärsiny. Nyt ollaan pienessä nälässä.
Selekään on kanssa koskenu silleen huolella ja välillä tutuu, että koko alaselekä, että vasen jalka räjähtää.
Hitto, että tämä sais jo riittää.
Huomenna klo 07.00 olis ollu alkuperäisen suunnitelman mukaan leikkaus sairaalassa mutta niin vain kotona möllötän ! Harmittaa vietävästi mutta ei voi mittää. Mennään sitten kun on sen aika. Niin paljon peruin ja monesta asiasta luovuin tämän leikkauksen vuoksi, että en meinannu toipua millään siirrosta mutta onneksi nyt ymmärrän asian miksi näin kävi.
Silti jos hammas ei olis oirehtinu minulla olis luultavasti huomenna yksi kipu vähemmän. Sitä olen miettiny, että tällä on varmasti joku tarkotus miksi en ole nyt leikkauksessa ! Mikä se tarkotus on ? Sitä en tiedä vielä ja voi olla , että en toedä sitä koskaan. Pakko silla on olla joku tarkotus koska jouduin luopumaan niin monesta ja perumaan menoja! Minua ei oltu tarkoitettu kait noihin mihinkään. Ehkä se selviää joskus… tai sitten ei.
Meillä oli uusi(vanha) auto koekäytössä ja miten ollakkaan se on Zafira mutta ajelujen jälkeen me ei oteta sitä koska se nyt ei vaan istunu kovin hyvin käteen. Auto oli ja on hyvä ajaa mutta sellasia pieniä juttuja joita en ossa itte tehä oli sen verran, että päätettiin luopua siitä. Ei auta kun marssia autokauppaan ja hommata sieltä joku pirssi alle talveksi. Toinen auto meidän on pakko saada jotta kulkeminen onnistuu paremmon talavella. En eikä me haluta joka aamu miettiä pääseekö liikenteeseen vai ei. Kun asuu maalla on oltava toimiva auto käytössä.
Näin meni taas tänään ja voin sanoa, ettei ollu ihan heleppoa elo viime yönä eikä tänä päivänä. Kivut meinaa hallita mutta periksi en anna. Nyt kipuja on helepottanu muistot Helsingin reissulta perheen kanssa 🙂 Mukavia hetkiä yhdessä ja mikä parasta, Jussikin tuli paikalle Jaanaan luokse 😀 Perhe koolla taas 😀
Näillä taas mennään…..