Moro ja nääs nääs !!!
Huh huh, mistähän alottas ? Aika moinen päivä on ollu ja puuhaa on piisannu silleen ihan aikuisten oikeesto todella paljon.
Alotetaan vaikka eilisestä päivästä. Olo oli taas selän ja jalkojen puolest aika ikävä mutta iloa aiheutti kun kävin entisellä työpaikalla ottamassa 7 passikuvaa ja oli mukava jutskata EX työkavereiden kanssa.
Pari tuntia meni siellä kuin siivillä ja miten ollakkaa juttua piisasi 🙂
Illalla oli vielä kipuryhmä ja siitä sain taas paljon voimia jaksamiseen. On se vaan hieno juttu, että tuo ryhmä on olemassa 🙂
Sen verran kipee on taas tällä hetkellä , että ajatukset ei varmasti ole parhaat mahdollisit välillä kun kipu vie suurimman osan arjesta.
Yö meni hyvin pitkälti valvoessa ja painetta lisäsi myös lähtö Tampereelle turnaukseen. Nukkumisesta ei tullu mittää muuta kuin vasta aamulla viiden kuuden maissa. Klo 10.00 alkoi jo aamutreenit likkojen kanssa salilla.
Väsytti ihan sikana mutta ei auttanu kun nousta ylös sängystä ja lähteä kahvin keittoon.
Siitä hetkestä alkoi päivän hulapaloot. Ensin meinasin kaatua kun jalat lähti alta suodatinpussia laittaessa roskikseen. Tiskipöytä esti kaatumasta turvalleen lattialle. Suodatinpussi levis siihen llattialle ja sotku oli sen mukainen. Sari ystävällisesti siivosi sen pois ja homma jatkui.
Salille lähtiessä ulkoportailla j´kohtasin todella ikävän näyn ! Meidän uusi ja hieno paviljonki oli romahtanu kasaan märän lumen painosta !!!! Voi halavattu, että tuli kiire paviljongin kippuun pelastamaan mitä on pelastettavissa! 🙁 Siinä hetkessä ei juuri tuntunu olevan mitään pelastettavaa. Keskikohta painui aina pöytään asti ja siinä se sitten lepäsi 🙁
Kymmeneltä oltiin salilla mutta sinne pääsy ei ollukkaan mikään simppelijuttu. Lunta oli satanu 15 cm ja meilä on kesärenkaat alla saapissa ja seatti jossa nastattomat talvirenkaat alla ei lähteny käyntiin ollenkaa joten ainoaksi vaihtoehdoksi jäi lähteä saapilla vaikka siinä oli kesärenkaat. Melkosta luistelua meno oli salille mutta onneksi päästiin ehjänä perille.
Mukavaa salilla oli se, että saatiin uudet peliasut turnaukseen 🙂
Asut on todella siistit ja ylpeydellä joukkue niitä kantaa päällään:)
Samalla joukkueen uusinimi on TEAM OUTOTEC !
Vielä tullee lämmittelypaidat jokaiselle. Sen jälkeen tällä joukkueella on täydellinen asu karkeloihin.
Treenit loppu ja meillä oli aika kiire lähteä kotiin tekemään ruokaa ja vaihtamaan talvirenkaita saappiin jotta Sari pääsee turvallisesti töihin.
Taru alko tekemään ruokaa ja minä Sarin kanssa ulos renkaiden kimppuun. Ulkona renkaat esille, tunkit, laverit, kompura, piuhat, pulttipyssy, ja muut vermeet ja ei kun rengasta vaihtamaan.
Löysäsin jo ensimmäistä rengasta kun sanoin Sarille, että nosta ylemmäs autoa mutta Sari sano ettei tämä nouse. HÄ ? Siinä samassa tunkki losautti öljyt pihalle ja se renkaan vaihto päättyi siihen. 🙁
Samaan aikaan katse kohtasi meidän pressutallin joka oli himpun verran vinossa ja jotenkin se näytti omituiselta ! Hirmusella kiireellä lapiot, harjat käteen japudottamaan lumia pois sen päältä. Niin paljon se heilu ja notku, että Sarin piti pitää kiinni kaatuvasta kulmasta kun minä pudotin lumia pois.
HUHHUH ! Talli pelastui 🙂 Samalla siirrettiin tallia parempaan asentoon jotta retkahtamista ei tapahtusi enää ja just kun oltiin saatu tallii kuosiin tuli tutun auton kela näkyviin meidän pihatiellä. Tulijat oli minun joukkue jotka tuli hakemaan minua kyytiin kun ei keretty näiden hommien takia menemään kylälle.
Onneksi pääsin Mikan turvalliseen kyytiin ihan vaan istumaan etupenkille. Olin aivan puhki poikki väsyny. Kipulääkettä jouduin ottamaan jotta selviin tästä reissusta ja istumisesta. Melkoisen sipakka aamu ja päivä oli ennen kuin pääsin autoon. On onni, että minulla on kuski reissuille nykyään. Ei olis tullu mitään lähdöstä Tampereelle jos olisin joutunu ajamaan.
Perillä hotelliin ja syömään. Syönnin päälle vielä pikkusen lepoa huoneessa ja sitten lähettiin MIkan kanssa saunomaan jossa ylläri ylläri löytyi Raumalainen mies jonka kanssa meillä on yhteisiä tuttuja D
Tarinaa iskettiin tunnin verran kunnes oli lähdettävä joukkuepalaveriin.
Palaveri pidettiin meidän huoneessa ja kaikki näytti olevan ikein hyvin. Ei muuta kuin peliareenalle unien jälkeen. 🙂 Hyvältä vaikuttaa joukkueen fiilis. Huomenna tehdäänasioita niin kuin ollaan opeteltu ja jos pyssytään siinä mitä osataan ja pikkusen siitä yli niin tämän turnauksen tavoite on täyttyny 🙂
Kyllä vaan saan olla kiitollinen, että minulla on tälläinen joukkue ja tälläinen staff. Anu ja Mika on tämän joukkueen kantavia voimia ja iliman heitä asiat olis paljon vaikeempia.
Mitä tullee vielä oloon, niin se ei todellakaan ole kovin hyvä 🙁 Aika paljon pitää tämänkin kirjottamisen aikana kävellä ja välillä istua mutta paikallaan ei voi olla kuin pieniä hetkiä 🙁
En tiedä tulleeko nukuttua ollenkaan kun tekkee niin kippeetä. Toivottasti edes vähän saisi unta. Olis vaan jo aamu niin pääsis unohtamaan kipua. Pelissä hyvä, että muistan koko kipua muuten kuin sillon kun vihlaseen enemmän. On tämä vaan upeaa touhua 🙂
Nyt laitetaan tälle kirjotukselle piste ja toivotetaan öitä niille jotka pääsee nukkumaan. Huomenna koitan laitella viestiä tulemaan peleistä mutta viimestään sitten illalla 🙂
Hyvät yöt.
ps. Jos löytyy normaalia enemmän kirotusvireitä se johtuu vaan kun en nää kirottaa 😀