Moro!!!
Pikkusen paremmin sain nukuttua mutta edelleenkin vain torkkumisisa. Torkkumisisa oli nyt enemmän ja pikkusen pitempiä. Aamulla oli aika tuskasta nousta ylös ja lähteä töihin.
Toimistolle pääsin kuitenkin Tarun kanssa ja sain laitettua ääni videoon. Vajaan tunnin verran paikallaan takasi sen, että ei tarvinnu lähteä kovin nopeesti liikkeelle. Askel oli noustessa todella lhyt ja tosi kivullista. Istuminen on myrkkyä !
Päivä meni yllättävän hyvin muuten. Kahden jälkeen lähdin kohti kotia mutta ennen kotiin menoa kävin hakemassa logoja LASIKUMMUSTA meidän verkkareihin. Painoon ei kuitenkaan päästä kun vasta perjantaina kun tekijä on hautajaisissa. 28.9 on tasoturnaus Joensuussa jonne olis hyvä saada jo yhtenäinen asu ja kyllä me ne sinne saadaankin 🙂
Illalla oli vielä treenit jossa porukkaa oli nyt tosi paljon 🙂 Mukana oli poikia, tyttöjä, naisia. Treenit sujui hyvin ja tekeminen oli kovaa ja hyvällä asenteella.
On hyvä ja mukava olla valmentajana kun töitä tehdään tälläsellä innolla ja halulla. 🙂
Kotona olin vasa puoli yhdeksän aikoihin ja kuten arvata saataa, väsymys ja pakotus oli taas parhaimmillaan. Ei tarvinnu lämmittää ulkosaunaa eikä tehdä juuri mitään muutakaan 🙁
Sänkyyn kömmin noin yhdentoista aikoihin ja kun en pystyny nukkumaan aloin selata uusinta DigiLehteä jonka parissa meni ainakin tunti.
Väsytti ihan hirveesti mutta kun silmät ummistaa ja alkaa niin kuin nukkumaan, alkaa ihan oma maailma kipujen kanssa. Kun ei oo mittää tekemistä, sillon ajatukset pysyy vaan pakotuksessa 🙁
Siinäpä sitten pyörit ja etit koko ajan uutta asentoa missä voisi olla pikkusen pitempään silmät ummessa.
Tänään torstaina vien Tarun toimistolle ja sen jälkeen lähden sairaalaan. Käynti on peruja kesän tapahtumista ja nyt alkaa tutkimukset. Hyvä niin.
Nyt housua jalkaa ja nokka kohti firmaa ja siitä Joensuuhun.
Hyvää päivää