Kategoriat
Uncategorized

Vielä tästä joskus toipuu

Holaa !!!

Kotiin on tultu ja turnausvoitto saatiin tuliaiseksi 🙂 Finaalissa kaatui Venäjä suoraan 2-0. Paluumatka oli pitkä mutta onneksi seura oli mukavaa ja sen vuoksi matka sujui hyvin ja nauraen.
Yhden maissa olin kotona ja voitte vaan kuvitella miten väsytti paljon ja selekä oli kuin tulessa. Oli todella ilo ylimmillään kun pääsin köllähtämään omaan sänkyyn. Turnauksessa tai hotellilla en juuri paljoa nukkunu, oisko noin  pari tuntia yössään.

Maanantai aamuna olo oli sellainen kuin olisi panssarivaunu ajanu 16 kertaa yli edestakas. Vähän vaille kahdeksan pistin pomolle viestiä, että minusta ei ole tulijaksi töihin 🙁 Jäin makaamaan sänkyyni, toivoen, että uni tulis ja veis väsymyksen pois. Uni tuli mutta se tuli torkkuen eli kunnollista unta en saanu aamullakaan mutta lepokin teki tosi hyvää.

Päivällä kuitenkin sain sen verran irti itestäni, että pääsin käymään kylillä. Kävin samalla myös toimistolla moikkaamassa ahkeria raatajia 🙂
Toimistolla menikin pari tuntia rupatellessa kunnes lähdin kotiin. Illala oli vielä edessä A-likkojen treenit. Treeneissä oli paikalla seitsemän tyttöä joiden kanssa otettiin 5,6 ja 1 paikan puolustusta. Ainakin minulla oli hyvä mieli noista harkoista. 🙂 B-tytöt teki fysiikkaa samaan aikaan eli kaksi ryhmää oli liikenteessä totutusti samaan aikaan.

Illalla väsymys oli edelleen niin isoa ettei sanoin voi kertoa. Koitin mennä ajoissa nukkkumaan mutta sekin venyi ja venyi.

Tänä aamuna venyminen tuntui ja herääminen oli melkoista puuhaa. En selvinny kaheksaan töihin vaan olin puoli yhdeksän aikaan siellä ja kaikki muut oli jo ahertamassa. Yllättävän terhakkaassa kunnossa olin kun pääsin konbeen ääreen vaikka tuntui, että ei jaksa tehä mittää. Sain tehtyä paljon hommia. Alotin editoimaan uutta juttua Okun kesästä.

Töistä lähdin kolmen maissa ja hain Sarin kyytiin ja kaupan kautta kotiin.Illalla saatiin Sarin kanssa aikaseksi lähteä ensimmäistä kertaa tänä talvena AVANTOON. Se kannatti, sillä siellä oli huikeen mukavaa ja mahtavaa. Ensimmäinen kerta kun piti laskeutua avantoon (ilman saunaa) oli melkoisen nipistävä kokemus !!! En muistanukkaan miten kylymältä vesi voi tuntua 😀

Kuusi kertaa + kastautuminen ennen saunaa oli saldo. Kolmas kerta oli jo sellainen joka tuntui tosi hyvältä ! Näin taas päästiin vauhtiin ja uskon, että nyt taas tullee käytyä useimmin avannolla 🙂 Ei oo vielä koskaan koskenu mihinkään järvessä eikä koskenu nytkään 🙂

Ilta onkin menny puhelimessa ja nettiä plärätessä. Huomenna taas reippaana töihin ja illalla treeniä B-likkojen kanssa. Siitä on keskiviikko tehty.

Nyt on aika luikkia kohti makuuhuonetta ja siellä omaan sänkyyn peiton alle oottamaan aamua.

Hyvät yöt.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *