Aikainen on taas aamu ja aika vähän sain nukuttua jos juuri ollenkaan. Mutta jospa tänään saisin edes jotain apua kipuun ja uneen kun käyn viettämässä päivä aamusta pitkälle iltapäivään Joensuun sairaalassa.
Nyt etitään etenkin nukkumiselle työkaluja ja ehkä lisää taas lääkettä.
Minä olen nykyään aika epäileväinen lääkkeitä kohtaan ja kun olen joutunu syömään vahvoja kipulääkkeitä todella kauan, haluan enemmänkin eroon niistä kuin, että niitä tulisi lisää.
Ymmärrän toki myös, että niistä on apua. apua on kun en pysty elämään ilman niitä. Sillon kun on kivut päällä niin en kestäs olla ilman lääkkeitä. Ikävä kyllä 🙁
No tänään illalla olen huomattavasti viisaampi.
Näin öisin on aikaa pohtia mitä ihmeellisimpiä asioita omasta elämästä ja ihan kaikesta mitä mieleen juolahtaa. Monesti ajatukset menee sinne ei niin mukavaan maailmaan mutta onneksi väliin mahtuu myös kiitollisuutta ja uskoa paremmasta elämästä.
Tänä yönä olen miettinyt paljon mitä minä tekisin jos saisin olla
kivuton ja pystysin nukkumaan niin kuin suurin osa ihmisistä.
Lentopallo on kuulunut minun elämääni reilusti yli puolet elämästäni. Ensimmäisen kerran valmensin Rääkkylässä naisten 5-sarjan peliä kun olin täyttämässä 15v.
Sillon tein syöttövaihdon joka jäi mieleeni oikeen kunnolla. Eräs pelaaja asteli syöttönurkkaan pallon kanssa ja minä näytin tuomarille merkkiä, että haluan tehdä vaihdon. Otin pois kyseisen syöttäjän ja tilalle toinen nainen joka minusta syötti oikein hyvin ja pahoja.
Joukkueen naiset ei ymmärtäny minun vaihtoa ja yks jopa purpatti siitä mutta kun voitettiin se erä viiden perättäisen syötön jälkeen niin se pahin purpattajakin sano, että olipa hyvä vaihto!
Siitä se sitten alkoi ja se jatkuu edelleen. Tosin hiukan vähemmän tänä kautena mutta kuitenkin jatkuu. Miettikää….. siitä tulee 40 vuotta!
Mitä minä tekisin tällä hetkellä jos olisin saanut olla kivuton ja terve? Tietenkin kävisin töissä mutta mitä töitä tekisin? Olisinko baarimikko vai olisinko hoitajana vai olisinko valokuvaaja vai oisinko palomies.
Olisinko kenties toteuttanut unelmaani olemalla kokki tai olisinko hieroja.
Kokki ja hieroja oli aika isona mielessä jossain vaiheessa ja edelleen on käyny mielessä, että olis ollu mukava tehä noita hommia.
Asuisinko Outokummussa tai asuttasko koko perhe jossain muualla? Paljon on tänä yönä saanu miettiä näitä juttuja ja jotenkin pohdinta saa pikkusen kaihon tunteen päälle. Kaiho mieli tulee ehkä siitä kun en ole pystynyt toteuttamaan unelmiani. En tiijä. Mutta kaikesta huolimatta tämä nykyinen tila on myös tuonut minulle paljon hyvääkin.
Voi olla, että ilman kipuja olisi moni asia jääny huomaamatta. Kipu on takuulla tuonu mukanaan paljon ymmärrystä moniin asioihin ja pystyn kyllä antamaan vertaistukea toiselle kivusta kärsivälle.
En voi mitään sille, että välillä kipujen ollessa päällä tulee sellainen mitättömyyden tunne ja ulkopuolinen, yksinäinen olo ja silloin vieritetään kyyneleitä.
Se tunne kun ittestä ei ole mihinkään 🙁
Kipu kalvaa kroppaa ja sielua niin paljon ettei näe oikein auringon säteitä mistään suunnasta.
Tuo on niitä hetkiä joita en halua kokea kovinkaan montaa kertaa mutta aika usein ne putkahtelee esiin.
Onneksi tässä elossa on ilon aiheitakin paljon. Kiitollisena saan olla niin monesta jutusta mitkä on suotu polulleni.
On aikoja jolloin en halua nähdä ketään ympärilläni ja on aikoja jolloin haluaisin vierelleni niin paljon ihmisiä kuin vaan on mahdollista.
Onneksi minulla on ollu tuo lentopallo ja nykyään darts.
Molemmissa on niitä loistavia ihmisiä ja sen kautta oma sielu saa ravinnetta arkeen.
Onneksi on ollu myös teatterin porukka joka on kaikista näistä ihan huippu.
Siellä on meno just niin raikasta ja railakasta kuin vaan voi olla. Jotenkin teatterin porukka on niin rentoa. Lentopallossa on paljon hyvää ja etenkin minimaajoukkue on se isoin juttu. Muuten lentopallo on ollu tulostavotetta lähes koko ajan. On ajateltava jokaisen urheilijan kehitystä ja joukkueen menestystä kilpatasolla. Minimaajoukkue on siitä maailman parasta kun siellä on vilpitön ilo ja riemu se pääasia. Minari on muutakin kuin vaan tulosta. Elämän perus asiat ovat mitä suurimmassa osassa minarilla. Toisen ihmisen huomioon ottaminen on se juttu joka minua viehättää ja sitä haluankin opettaa kaikille junnuille siellä. Toki urheillaan ja opetellaan lajia paljon mutta se ei ole se tärkein juttu.
Minaria parempaa vaan ei ole olemassakaan ja siitä kiitos Parkkalin Jounille <3
Dartsi tuo melkein unholaan jäänyt rakas harrastus on palannu elämääni oikeen kunnolla.
Altin sen aikoinaan olikohan vuosi 1985 ja lopetin 1997 eli pelasin noin 12 vuotta tosi paljon ja kovaa. Tosin pelasin ja heittelin vielä joitakin vuosia satunnaisesti.
Sitten se vaan jostain syystä jäi mutta nyt olen treenannu jo 2kk melkein täysillä 😀 Tosin nämä kivut koittaa vaikeuttaa tätä niin paljon … ihan liikaa!
Treenaan sen minkä pystyn ja koitan nauttia täysin siemauksin. Olen hommannut jopa oikeen valmentajan jonka ohjeiden mukaan koitan tehdä paluuta.
Takana on jo Suomen Cup ja A SM-kisat ja nyt tulevana viikonloppuna on PDC Nordic & Baltic Tour Vääksyssä Hotelli Tallukassa! Miettikää…. Menen heittämään sinne kahden kuukauden treenillä 😀 😀 😀
Onhan se aika kova juttu kun ukko mennee sinne lähes ammattilaisia vastaan viskomaan tikkoja 😀
Dartsi ja ympärillä olevat ihmiset on se juttu. Koko touhu on kuin yhtä isoa perhettä ja se on edelleen tullu esille kaikissa jutuissa mitä olen ollu taas mukana. Teen joitakin haastatteluita videolle, nii joka ikisessä videossa on tullu esille tämä iso perhe. Ja niinhän se onkin. Aivan mahtavaa kuulua tähän perheeseen ja olenkin ajatellu että miten ihmeessä olen voinu olla poissa 20 vuotta näistä ympyröistä!
Tänä yönä ajatukset on loikkunu paremmin kuin kenguru savannilla ja tunteen on loikkinu ihan yhtä lailla!
Välillä saa pyyhkiä silmäkulmasta tippoja ja välillä taas ei saa hymyä pois naamalta oikeen millään.
Kaikesta huolimatta tänään on jotenkin sitä matalapainetta sielunelämässä ja enemmän on surullinen olo kuin , että olis iloinen ja virkeä.
Näillä kuitenkin mennään kohti uusia kokemuksia ja tänään suurimmat kokemukset tulee varmaan kipupolilla sairaalassa.
Pitkä yö on ollu ja ei auta kuin toivoa, että päivä kuluisi iloisemmissa merkeissä.
Parasta mahdollista päivää sulle 🙂