Kyllä taas Marko tietää olevansa elossa. Selän, olkapäiden sekä polvien kunto on niin huono kuin vaan voi olla. Säryt öisin jotain semmosia mille ei sanoja löydä taaskaan.
Se tunne kun voin olla viitisen minuuttia paikallaan ja sen jälkeen on liikuttava mutta kun ei oikein kärsi liikkua. Ei auta kuin yrittää kääntyä. Jokainen sentti minkä pystyy liikkumaan sängyssä aiheuttaa tahtomattaan äänähdyksiä joka puolestaan herättää vierellä nukkuvan Sarin.
Onneksi aamulla hän ei muista näistä juuri mitään.
Mutta olen kyllä tosi masentunu kun nämä kivut on taas niin läsnä.
Niin… Miksi kivut on taas niin kovana? Syy siihen on tietenkin se, että kun riehuin treeneissä ja riehuin kotona puiden kanssa. Kaadoin noin 10 jalan paksuista kuusta ulkosaunan takaa.
Moottorisaha oli pieni kevyt saha mutta puunkaato on liikaa minulle mutta voin sanoa, että kyllä oli suorastaan IHANAA tehä talon hommia.
Treeneissä puolestaan uhmasin sillä, että astuin laatikkoon ja pelasin vähän.
Nyt siitä sitten maksetaan tätä hintaa 🙁 Mutta kyllä menen kipeeksi myös sillon vaikka en tekis yhtään mitään.
Minulle on neurokirurgi ja kipupolin lääkäri sanonu, että tee aina kun on mahollista, morfiini ei lopu tästä maasta!
Tätä olen koittanu nyt muistaa ja oon tehny ja tekemisen aikana olen nauttinu tekemisestäni.
Mutta väistämättä tullee vieläkin mieleen se, että mitä tekisin jos en kärsis näistä kivuista?
Missä olisin töissä, mitä harrastaisin jne…..
Kyllä minulla on järkyttävän kova ikävä kaikkea tekemistä. Kaipaan lentopalloa, kaipaan töitä, kaipaan ittensä likoon laittamista todella paljon.
Nyt voin vaan muistella noita asioita.
Kipupotilaana oleminen on rankkaa ja välill todella vaikeeta. Ei pelkästään ittelle vaan koko perheelle. Kipu vaikuttaa etenkin Sarin kaikkeen tekemiseen. Onneksi lapset asuu jo omillaan niin se ei vaikuta niin paljon heihin.
Sillon kun lapset asu vielä kotona, vaikutus heihinkin oli suurta.
Nyt taas yön valvoneena ja kipuja kuunnelleena olo on kuin olis junan alle jääny muutaman kerran. Kipulääkettä on menny paljon ja senkin vuoksi olo on myös senmukainen.
Tänään olis vielä koitettava raahautua kipupolille. Siellä keskustellaan juuri tästä asiasta, tekemisestä ja lääkityksestä.
Toivottavasti saan jotain uutta ja parempaa eloon.
Toivotaan parasta ja pelätään pahinta.
SILMÄLASIT
Taas on tullu myös aika tutkia näköä ja silmälaseja. Nämä nykyiset lasit alkaa olla päädyssä kun osumia on tullu enemmän kun tarpeeksi. Linssit on naarmuset ja sangat on vaihdettu jo muutamaan kertaan. Nytkin oikea sanka on niin mutkilla kun vaan voi olla.
Ajatuksena on hankkia myös elämäni ensimmäiset piilolinssit. Se, että olisko ne kuukausilinssit ja vai päivälinssit? En tiedä vielä.
Huomenna perjantaina on silmälääkäri ja häneltä varmaan saan vinkkejä siihen.
Mutta olishan se mahtavaa jos ei tarvii pitää silmälaseja esim. treeneissä tai kun puuhaa jotain kotonakin. Linssit on liian usein huurussa ja jotain moskaa pinnalla niin ei näe kunnolla. Pillolinssien kanssa tätä ongelmaa ei olisi 🙂
Minna kyllä esitteli tosi hienoa laseja ja fecebookissa on menossa äänestys neljästä vaihtoehdosta. Käy äänestämässä ja olet mukana Kreikkalaisen hapanjuurileivän arvonnassa 😀
Siellä on jo reilut 200 kertaa äänestetty mikä yllätti minut täydellisesti 😀
Kiitos paljon etukäteen äänestäjille <3
Viimeksihän äänestetytin tämän minun neurostimulaattorin mikä on kropassa 😀 eli aika paljon luotan kansan ääneen 😀 😀 😀
Nyt mennään näillä eväillä taas mutta toiveissa olis pikkusen helpompaa eloa. Toivottavasti lauantaiksi olo on huomattavasti parempi sillä Tuusniemelä HojoHojossa on taas karkelot ja jos pysy pystyssä, olen kaatamassa sielä trinkkejä lasiin 🙂
Mutta jos olo on tämmönen kuin nyt on niin jää kyllä haaveeksi lähtö Hojoon.
Tässäkin vaan ei auta kuin toivoa, että olo paranee ja kivet hellittää.
Ainakin ilmojen puolesta onluvattu huomattavasti parempaa kuin mitä on ollu. Lämpöä jopa yli +20 astetta eli KESÄ TULEE <3
Torstai toivoa täynnä <3