Onneksi nyt alkaa pikku hiljaa kipu olemaan sitä luokkaa, että pystyy jo kohtuu hyvin liikkumaan. Oli kyllä melkosen pitkä kipu-jakso taas kerran.
Nyt mennee muuten ihan ok, mutta hermo säteilee vielä vasemmalle lonkkaan ja siitä kohti jalkapohjaa. Onneksi se on siedettävää, mutta hankaloittaa hieman kävelyä. Peukkua vaan pystyyn, että sekin katoaa tai ainakin pienenee niin, että sitä ei kävellessä huomaa.
En tykkää yhtään siitä, että joutuu ”vaappumaan” kävellessä. Jostain on tullu päähän se, että en voi näyttää olevani kippee! En kyllä tiijä miksi näin on?
8viikkoa.fi eli elämäntapamuutokselle kuuluu edelleen huonoa. Nyt jo 2 viikkoa on menny niin pieleen kuin vaan voi mennä eli käytännössä en ole toteuttanu yhtään ohjeita. Kipu on vaan se joka tuhoo kaiken ja kun koittaa alkaa syödä säännöllisesti, tulee oksennus! Ei pysty niin ei pysty.
Nyt olis se kuuluisa MOTIVAATIO löydettävä ja mahdollisimman pian. Haluan löytää sen innon tuohon projektiin. Haluan löytää sen sen vuoksi, että siitä tulee niin hyvä fiilis ja kevyt olo!
Nyt on tullu 7:n viikon ohjeet ja en ole vielä niitä tutkinu, mutta heti tämän jälkeen alan tutkia sitä ja toivon, että päässä kilahtaa sen verran, että pääsen taas mukaan matkaan 😀
Lentopallon osalta on menny minun osalta myös aika huonosti. En päässy keskiviikkona enkä perjantaina treeneihin ollenkaan. Naiset/tytöt ovat olleet nyt keskenään siellä ja sillonhan aina treenit kärsii jonkin verran. Onneksi nyt on luvassa toinen valkku tulevaksi paikalle niin voin huoletta jäädä pois treeneistä mikäli olo niin vaatii.
Perjantai jäi pois ihan sen vuoksi kun Outokummun torilla oli sellanen koko perheen virkityspäivä ja minua pyydettiin juontamaan se ja halusin, että olisin siinä niin hyvässä kunnossa kuin vaan voin. Kohtuu hyvin se menikin vaikka jutut ei ollu kovin lentävää ja huumoria kylvävää.
Virkistyspäivä olikin aivan mahtavan upea tapahtuma <3 Iloisia ihmisä ja 11 toinen toistaan upeampia masinoita eli mopoja, moottoripyöriä joista valittiin parhaat yleisön mielestä 🙂
Olen äärimmäisen kiitollinen saadessani osallistua tähän tapahtumaan. Tarjolla oli ruokaa, kahvi, köyhiäritareita ja paljon iloista mieltä, laulua tanssia jne…
Kinomaritassa pyöri vielä elokuvia ilmaiseksi ja galleriassa sai vaikka kasvomaalauksen mikäli halusi ja perheen pienimmät ja isommatkin sai askarrella opastetusti tai ilman gallerian tiloissa. AIVAN MAHTAVAA!!! <3
Ilma oli pikkusen sumuinen ja pikkusen kävi viima mutta hyvä vaatetus niin ei haitannu yhtään.
Turpeisen Jari kuvasi/videoi tapahtuman kokonaisuudessaan LIVEnä sosiaalisenmediaan ja tapahtumasta on tulossa vielä videokooste lähiaikoina.
Tapahtuman lopuksi oli vielä yhteinen gruisailu mopojen ja moottoripyörin kanssa. Ihan huippua oli kun Tanskasen Mikan johtamaan letkaan osallistui Okun nuoria mopoilla ja skoottereilla 🙂
KUVA: RIITTA VIITAKANGAS
Kyllä jäi hyvä fiilis tapahtumasta ja kyllä tälläselle on tilausta. Hyvää mieltä ihmisille eikä ole enää rahasta kiinni kun kaikki tämä tehdään puhtaasti halusta auttaa ja tehdä hyvää ihmisten eteen <3
Kiitos lukuisille tahoille ja mukana olleille <3
Eilen oli enneusteiden mukaan sellainen päivä jolloin voisi ja pitää mennä ulos pimeeseen. Pimeeseen siksi, että taivaalta näkyisi tähdet upeesti ja ikään kuin palkinnoksi saisi ihailla revontulia.
Kaikkien eri mittausten tulokset olivat sitä mieltä, että auringossa olisi tapahtunut repeemä joka aiheuttaa aurinkotuulen ja se puolestaan sitten viiveellä aiheuttaa revontulet maan kamaralla noin 80-1000 km korkeudella.
Siki minäkin pakkasin kohtuu suuren määrän tai ainakin painavan kuorman ja lähdin noin klo 20:30 ajelemaan kohti Sysmän lintutornia.
En ole ennen pimeellä käyny siellä ja toiveissa oli saada kuva revontulista jotka heijastuu upeesti järven pintaan.
No ei heijastanu ei sitten ollenkaan vaan sain ihailla tähtiä joita kattelin hyvällä kiikarilla.
Ikävää olis se, että Pohjoseen päin ei lintutornista nähnyt ollenkaan kun isot koivut olivat tuuheesti edessä.
Siinäpä kuuntelin joutsenien kiljuntaa ja tutkailin tähdistöä tunnin verran ennen kuin lähdin kotiin päin omalle tontille josta on parempi näkyväisyys kun tornilta.
Kotiin päästyäni meni suoraan kamerani kanssa puupinojen välittömään läheisyyteen jossa oli myös paljon eri työkoneita nojailemassa pinoihin. Pimeessä sai olla tarkkana ettei kävele näitä päin 😀
No onhan minulla monet otsalamput mutta nitä en pidä päällä kovin mielelläni kun silmien pitää tottua noin 20 min ennen kuin alkaa näkemään pimeessä.
Retken alku meni pikkusen mönkään kun huolimattomasti kun käsittelin tavaroitani niin jalusta sai siipeensä ja yksi jalan tuki sai tärskyn ja meni poikki 🙁 No eipä tämä jalusta mikään huippu olekkaan mutta asiansa on ajanu tähän asti.
Onneksi löytyi urheiluteippiä ja taas mentiin 😀
Kuvattavaa ei oikein ollu klo 22 ja niin lähdin sisälle koneelle tutkailemaan URSAn sivuja ja ilmatieteenlaitoksen sivuja mahdollisista havainnoista. Havaintoja oli mutta lähin oli Lapinlahdelta. Ennusteissa oli, että noin klo 03 olis aika kova näytös tulossa.
Noin klo 23 tuli vielä ilmotus, että nyt välähtelee….. Niimpä loikin autoon kamojeni kanssa ja suuuntasin kohti Särkiselkää ja siellä Kuminvaaran korkeimmalle kohdalle ja nenä/napu suunnattuna Pohjoista kohti. Ikävä vaan nämä puustot jotka ovat kasvaneet miehen mittoihin ja näin jää kaukainen Pohjoinen näkemättä.
Ei muuta kuin Zafiran nokka taas kohti Myllyjoen tilaa. Keittiön pöydällä läppäri auki ja mukillinen oikein hyvä Matcha-teetä seurana alkoi taas havaintojen tutkailua.
Tässä vaiheessa päätin, että jään odottelemaan seuraavaa aurinkotuulta ja auroraa. Mutta. Niin vain kävi, että vielä piti kolmelta aamulla ja viideltä aamulla käydä kurkkimassa aatamin asussa taivasta ulkona 😀 😀 😀
Kirkasta oli edelleen ja tähdet loisti aivan mahtavasti. Se mitä oli paljon niin tähdenlentoja. Niitä piisas ja sain toivoa useemman kerran 😀
Vaikka kuinka on hienoja vempaimia taivaalla ja maassa ihmisten tekeminä niin luonto se vaan on sellanen kaveri, että se ei välitä mistään mittalaitteista tai muusta ihmisten tekemistä härpäkkeistä. Luonto elää ihan omaa elämään ja niin se teki myös nyt.
Vaikka kaikki mittarit huusi punasena aurorasta mutta se mikä näky niin näky aivan pienenä värinä ja minä en nähny niitäkään. Toki olisin nähny jos olisin menny heti Kaaville vaaran päälle josta on todella hyvä näkyvyys Pohjoiseen päin ilman mitään esteitä.
Näin. Pari viikkoa on menny enemmän ja vähemmän kipujen kanssa ja se on vaikuttanu hyvin paljon kaikkeen, ihan kaikkeen.
Onneksi sentään nyt on taas valoa näkyvissä ja kivut on sen verran laantunu, että pääsen liikenteeseen edes jotenkin.
Aivan ihanaa on se, että esim eilen pääsin kamojeni kanssa tutkailemaan taivasti millon mistäkin.
On tämä vaan aika hurjaa elämää mutta nämä upeat hienot tapahtumat ja harrastukset antavat potkua elämään.
Kaiken tämän kunniaksi laitoin aamulla muhimaan vaaleen leivän juuren ja ja samoin ruisleivän juuren 😀
Ihan kaikista mahtavinta juuri nyt on kun Satu saapui Espoosta syyslomalle kotiin <3
Nyt voin tehdä leipää sen verran, että sitä riittää Satulle myös Espooseen vietäväksi 😀
Mielenkiintoista on vielä se kun nämä ilmat on nyt näin lämpimät! EIlen oli mukana repussa lämpöhaalarit kaiken varalta jos sattus kylmämään? Ai kylmämään kun lämmistä on mittarissa +18 astetta!!!! Lokaan puoliväli ja lämmintä on +18 astetta!!!
Niin nyt ei ole tarvis lämmittää tuvan uunia joka päivä. Täytyy oikeesti miettiä miten paljon lämmittää kun sitten koko talo on liian kuuma. Sähköuunilla en viitti ennää paljoo paistella.
Talven tullen alkaa tulla pieniä arvontoja jossa on palkintona näitä minun tekemiä leipiä 😀
Kaunis kiitos tsempeistä jokaiselle <3
Parasta mahdollista viikon alkua 🙂
