Tänään oli sellainen jännä päivä joka johtui sunnuntai- maanantai yöstä. Tai enemmänkin siitä valvomisesta johtuva juttu. En saanut nukutuksi kun taas koski siihen malliin, että oli vaan oltava pienesti liikkeessä yöllä. Jossain vaiheessa yöllä aloin miettiä hiihtämistä ja sen tuomaa hyvää oloa. Aina kun olen tullut hiihtolenkiltä ja käynyt suihkussa sekä mussuttanu evästä mahan täyteen, on ollut todella upea olo ja fiiilis.
No, tuona aamuyönä mietin näitä juttuja ja miten ollakaan, laitoin faceen ilmoituksen, että huonokuntoisten hiihtoretki klo 12.00. Muuten hyvä ilmoitus mutta unohtu laitaa päivä koska hiihdetään 😀
Menin sänkyyni nukkumaan noin kuuden aikaan aamulla ja puhelin soi siinä vaille kahdeksan. Numero vaan näky iPhonessa eli soittaja on tuntematon mutta ei muuta kun nappia siirtämään ja luuriin….Kaasinen. Soittaja oli joku nainen joka koska tämä hiihtoretki on ? Ai mikä retki ….. Hetki meni ennen kuin älysin mistä on kysymys. Hätäpäissäni vastasin , että tiistaina klo 12.00 Yrjönkadun lämpökeskuksen luota on lähtö. Niin ja voitelen kaikkien halukkaiden sukset ilmaiseksi kaupan päälle 😀
Äkkiä ylös sängystä ja Mac auki ja korjaamaan tai lähinnä lisäämään siihen se päivä joka oli nyt se tiistai eli tänään.
Kun aukasin facen niin sielläkin oli kysymyksiä, että, tänäänkö, millon jne…. Ei muuta kuin jokaiselle vastaus , että tiistaina hiihdetään ja jos haluaa, että sukset voidellaan niin klo 11.00 paikalle.
Sari lähti mukaan ja kun päästiin paikalle, siellä hiihteli eräs pariskunta kahdestaan mutta se mikä sen teki oudon näköseksi, niin mies hiihti hyvin ja nainen kantoi suksia käsissään ja oli pikkusen turhautuneen näköinen kun joutui kävelemään latupohjaa pitkin takaisin parkkipaikalle.
Tullessaan minun kohdalle olin jo laittanut voitelupöydän pystyyn auton vierelle ja porakoneet oli myös jo esillä ja kaikki muukin tarpeellinen esim. voidepakki.
Kysyin miten hiihto sujuu tai ei oikein taida sujua lisäsin. Nainen avautui välittömästi huonosti luistavista suksista!
Sanoin, että nyt tuli sopivaan aikaan sopivaan paikkaan, sillä minä voitelen suksia tässä.
Hmmm… Eipä meillä ole rahaa mukana ollenkaan joten jätetään toiseen kertaan. Kerroin heti, että netissä lukee, että voitelen kyseisessä paikassa ilmaiseksi kaikkien sukset ketkä vaan tulee paikalle 😀
Eikä. Et ole tosissasi ? Kyllä vain olen , joten saisinko sukset tähän pöydälle niin katotaan mitä voidaan tehdä 😀 Ottaessani sukset käteen, jäi käsiin melkoinen määrä liisteri suksista !!! MITÄ ? Liisteri noin puolen sentin paksuudella -4 asteisesa ilmassa, mutta lumi oli kyllä kosteaa ja jopa märkää paikoin, mutta ei se sentään liisteriä olis tarvinnu.
No eipä muuta kun sikli käteen, paperia, putsausainetta ja hommiin. Sain otettua pois liisteriä mutta kun minun voitelurauta ei saanutkaan tarpeeksi virtaa autosta kun oli niin pienitehoinen inventteri.
Paperilla ja poistoaineella sain aika hyvin töhnän pois ja sitten suunnittelemaan päivän voitelua.
Täytyy sanoa, että en ole koskaan nähnyt vedettävän liisteriä niin taakse kuin tässä oli vedetty. Mutta. Jos näiden kanssa ei koskaan tolskannut, niin miten voikaan tietää voitelusta. Asia korjaantuu kun he tulevat katsomaan miten sukset hoidetaan alustuksesta lähtien kuntoon eli tulevat oppiin 🙂
No, laitoin suksiin päivän voiteet mutta kun liisteri oli sen verran vielä jäljellä, päätin laittaa päälle pikkusen kylmemmälle ilmalle tarkoitettua voidetta ja hankasin sen huolella pohjaan kiinni. Puolituntia siinä meni kun rouva lattoi sukset jalkaan ja lähti lykkimään onnellisen näköisenä pitkin latua.
Lähes heti perään tuli yksi ihminen joka on leikattu muutamaan kertaan ja hänkään ei oikein uskalla lähteä yksin hiihtämään juuri näiden vaivojen vuoksi. Nettiin kirjotin vielä sen, että itse en oikein uskalla yksin lähteä lykkimään jos sattuu kaatumaan niin pois pääsy voi olla hankalaa ja siksikin pyysin porukkaa mukaan toistemme tueksi ja turvaksi 🙂
Aivan mahtavaa, että hän tuli juuri tämän ilmoituksen vuoksi paikalle 😀 Lämmitti sydäntä, että ainakin yksi tuli paikalle 🙂
Siinä voidellessani hänen suksia samaan aikaan tuli toinen rouva, mutta hän kyllä ei ollu huonokuntoinen vaan voisi sanoa, että priimakunnossa 😀 Hän lähtikin lämmittelynä hiihtämään sen mikä oli meidän koko päivän tavoite 😀
Pian oli nämäkin sukset kunnossa ja tämän päälle vielä kahdet sukset kuntoon ja sen jälkeen menoksi. Sanottakoon, että voitelun aikaan paikalle tuli myös lehdistöä ! Toimittaja oli nähnyt tämän minun ilmoituksen facessa ja päätti tulla tekemään jutun tästä 🙂 Oli kuulemma sen verran ”outo” ilmoitus, että oli tultava kattomaan mitä täällä tapahtuu 😀 Juttu on huomisessa Karjalan Heilissä 😀
Siinä pakatessa kamoja tämä ensimmäinen pariskunta tuli lenkiltään ja jo aika kaukaa rouva huusi, että EN OO IKINÄ HIIHTÄNY NÄIN HYVILLÄ SUKSILLA !!!! Voi hurja, että tuntui hyvälle kuulla nuo huudot 😀 Olisin voinu jo lähteä kotiin kun tuli niin hyvä mieli tuosta kun sain nuo heidän sukset tuohon kuntoon, että oli ollu nautinto hiihtää 😀
Siinä vielä ennen lähtöä jul´hlittiin hyvää hiihtoa ja ikään kuin palkinnoksi kaivoin repustani Sarin tekemää UUNIJUUSTO ja minun tekemää lakkahilloa päälle. Jokainen sai palan tätä herkkua ja ilmeet oli myös oikein mukavan näkösiä kun uunijuusto maistui 🙂 Taas hyvä mieli 😀
No, nyt sitten päästiin itse asiaan. Moni jo kerkes käydä hihtonsa hiihtämässä kun me vasta lähdettiin. Ilmoituksen kautta mukaan tullut rouva , Sari ja minä lähettiin sitten lykkimään peltoa pitkin odottavin tunnelmin. Tuuli oli aika kovaa ja viima nipisteli poskipäitä ,mutta minulla ei ollu yhtään kylmä entisaikojen kokemuksien myötä varustauduin kolemlla kerroksella vaatetta ja kaikki vaatteet on todella hyviä urheiluvaatteita. Sarilla ei ollu kun hiihtopuku ilman pitkiäkalsareita ja yksi pitkähihainen paita. No arvata vaan voi, että kylymää.
Sari hiihtikin neljä kierrosta kun oli lähdettävä autoon lämmittelemään. Minä ja rouva hiidettiin rauhallisesti yhteensä kolme kierrosta ja se oli hyvä matka meille. Toisella kirroksella alkoi selkään sattua välillä jopa aika kovaa, mutta pieni huili auttoi ja pääsin jatkamaan. Hetken koitin luistelutyylillä kun siinä selkä voi olla suorempana mutta se taas ei soipinu tuolle leikatte tekonivel polvelle 🙁 Ei siis auttanu kun höllätä sillon kun alkoi sattua.
Niin päästin kolme kierrosta hyvin ja voitte uskoa, että minulla oli mukavaa. Kyllä hiihtäminen on mukavaa. Ainut vaan on se, että kun muistelee miten hyvässä kunnossa olen ollu hiihdossa ja miten paljon hiihdin ennen näitä loukkaantumisia. Pitkät matka oli minun mieleen ja tutuksi tuli finlandiahiihto kuin pogostakin useana vuotena ja päälle vielä nämä lähikuntien hiihtoretket.
Tuhannet kiitokset kuitenkin tämän päivän mahtavasta tapahtumasta hiihdon parissa 🙂
Kotiin päästyäni pikkusen ruokaa naamaan ja sohvalle pitkälleen rasituksesta. Sohvalla kun aikani notkuin ja koitin päästä ylös siitä, eipä se meinannu oikeen luonnistua. Perhana, että otti selekään kovasti ja polvi ihan samassa kunnossa eli tosi kipee 🙁
Liikkeelle kun pääsi niin sitten alkoi saada raajoja sinne suuntaan mihin halusin. Sen verran piti vielä suoriutua, että traktorilla sain työnneltyä lumia pois pihamaalta kun sitä oli kertyny noin 20cm. Sari edellisenä päivä miettikää……. 150m kolasi tuota meidän pihatietä. Onneksi ei ollu painavaa lunta 🙂 Täytyy sanoa, että aika kova vaimo mulla on ainakin kovakuntoinen sillä 150m lumikolalla on aika kova juttu!
Ihan kaikkea en jaksanu työnnellä, mutta autolla pääsee nyt hyvin kurvailemaan pihalla. Takas sisälle ja sohvalle taas lepäämään. Tässä vaiheessa piti ottaa taas kipulääkettä lissää. Aokani makoillessani sohvalla Sari kysy, lähetäänkö avannolle uimaan ? Hmmm…. EN jaksa, en pysty kävelemään ja nukuttaa ihan halavatun paljon.
Pian huomasin kasaavani uintivempaimia kassiin 😀
Niin lähdettiin avantoon ja saunomaan Kolmikantaan. Päätös oli kyllä tosi hyvä. Uinti maistui pitkästä aikaa niin hyvälle, että olisin voinu uida vaikka kuinka kauan.
Kävin yhteensä viisi kertaa avannossa ja oli oikeestaan hyvä lopettaa siihen kun tuntu tosi hyvälle. Näin jää nälkää taas seuraavaan kertaan 🙂 Hienoa kun sitä odottaa innolla, että pääsee taas polskimaan.
Kotona sitten näin kahden maissa yöllä ei sitten taas olekaan niin kivaa ja mukavaa. Särky ja pakotus on melkoista. Lääkettä on menny aina tarvittaviin asti ja nyt lasketaan tunteja koska voi ottaa lissää. Sähköt on kovalla ja jos laittaa kovemmalle alkaa tuntua sekin pahalle tuossa tissien alapuolella. Se silleen tärisee inhottavasti mutta samalla kipupiikki pienenee mutta hyvä ei ole kummassakaan tapauksessa.
Siitä huolimatta tämä päivä oli yksi mukavimmista pitkään pitkään aikaan. Sain olla suksilla ja sain yhden ihmisen todella onnelliseksi ja sain toisen ihmisen tulemaan hiihtämään kun ei yksin uskalla ja hän nautti siitä todella paljon. Sain jopa viestin perään 🙂
Yhteensä kuusi ihmistä hiihti tänään ihan ilmoituksen takia ja vielä päästiin lehteenkin tämän vuoksi 😀 Kipu mikä nyt vallitsee, ei pysty voittamaan tätä tunnetta, mikä jäi tästä tapahtumasta. Mieletöntä 🙂
Ps. Uskokaa tai älkää, mutta tänään ei ollu lentopalloa yhtään…… paitsi yksi puhelu 😀
Ps1. Tulleekohan tästä päivittämisestä tapa 😀