Edelleenkään ei tule kirjoteltua tänne kui harvakseltaan mutta silti kiitos teille jotka jaksatte käydä kattomassa onko uutta juttua tullu 🙂
Lumi tuli maahan ja lumi lähti maasta lähes yhtä nopeesti. Sen verran sitä tuli, että olisin laittanu traktoriin lumilingon kiinni jos olisin pystyny. En pystyny siis ja eipä tarvinnukkaan kun nyt taas on maa lumesta vapaa kokonaan. Parhaimmillaan lunta kuitenkin oli jo noin 15-20 cm.
Lumesta nyt nyt viis vaan tämä olo on taas sellanen, että voi perhana. Eikä nyt riitä pelkästään selkä/jalkakivut vaan yleinen harmitus on päällä vielä lisäksi. Hermot meinaa mennä näiden eläkefirmojen kanssa ja samoin myös kelan kanssa. Sillon kun jäin ensin töistä pois ja kelan kehotuksesta myös ansiosidonnaiselta, niin on ongelmia piisannu sitten ihan oikeesti.
Kelassa sanottiin, että vanhoja ongelmia ei ennää ole, että kaikki sujuu tosi hyvin eikä mitää rahakatkoja ennää ole olemassakaan.
Juu ei ole ei. Nyt on vaan menny jo 4 kk ettei ole tullu yhtään mittään mistään. Kerran tuli 800€ mutta siihen jäi. Eikä vielä ole tiedossakaan kun soitin ja kyselin. Odotellaan vaan kiltisti käsittelyä ! Voi helevetti ! Jos normaalissa elämässä asiat olis toisin päin, oltais varmaan vähintääkin tuomiota saamassa.
Sen lisäksi, että joutuu kärsimään näitä halavatun kipuja, joutuu vielä kärsimään näistä byrokraattisista asioista. Aika mukava on elää ilman minkäänlaista tuloa 🙁
Suoranaista vi…… ketutusta oli tänään vielä kun piti lähteä Riennon peliin, mutta empä sitten päässykkään kun ei ollu kyytiä ! Miten voi olla näin pienistä asioista kiinni ? Kipujen suhteen olisin varmaan pystyny ajamaankin mutta kun ei ole kuin yksi auto enää käytössä ja Sari oli sillä töissä nin minä automaattisesti olen sitten jumissa täällä korvessa. Kyllä risoo taas silleen ihan kunnolla.
Jotenkin alkaa tuntua siltä ettei tätä näin kestä kauaa. Liikaa harmia yhelle ihmiselle. Tai onhan tässä useempikin ihminen mihin tämä kaikki vaikuttaa. Koita tässä sitten ajatella, että kyllä kaikki vielä hyväksi muuttuu !
Jos jotain mukavaa, niin olen paljon miettiny tuota paria viikkoa mikä meni putkeen suhteellisen hyvin. Sain olla vieraspeleissä mukana ja pystyin touhuumaankin lähinnä kirjotusten kanssa, mutta oli hienoa olla mukana tekemässä jotain.
Treenit on menny aika ok tavalla ja varsinkin yhet treenit oli oikein mukavat, kun itekkin pysty paremmin olemaan läsnä.
Sen yhen jälkeen sitten yö menikin valvoessa ja kipuillessa kovemmin. On tämä melkosta elämää. On sellasta elämää, että voisi kuvitella, että mielenkiinto alkais hiipua tähän. Pikku hiljaa se varmaan alkaakin hiipua.
Kävin pari kertaa kalevalaisessa hoidossakin mutta eihän sielläkään voi tehdä muuta kuin pikkusen jalkoja tai jalan hermoja availla. Kerran käytiin läpi selkääkin mutta selkä ei tykänny siitä ei ollenkaan. Jalat puolestaan on hoidon jälkeen ollu jotenkin kevyemmät mutta kauaa se ei ole kestäny sellasena. Varsinkin jos oon ollu enemmän jaloillani niin hyvin äkkiä kipeys on palannu.
Tällästä tänään ja ei kovin hyvälle nyt näytä, mutta kaipa se joskus vielä näyttää….