Unettomaksi meni viimeyökin. Pakotus ja ja tietenkin mietintää mitä taahtuu Sairaalassa.
Noin klo 10 lähettiin ajamaan kohti sairaalaa ja kovasti se vaan mietitytti mitä tapahtuu. Perille kun päästiin niin menin suoraan ilmottautumaan jotten myöhästyisi. Sari vei sillä aikaa auton parkkiin.
En kerenny vielä sisälle kun Sari tuli j ahyvä nin sillä halusin, että Sari on mukana kuuntelemassa mitä siellä sanotaan. Itte en kuitenkaan muista mittään mitä siellä puhutaan joten on hyvä, että mukana on joku joka muistaa asioita 🙂
Pian kävi kutsu sisälle ja alku lörinöiden jälkeen säädettiin stimulaattoria kovemmalle, että se auttas enemmän. Lekuri katto kävelyt ja ja väänteli ja nosteli jalkoja sen verran, että säryt oli taattu.
Tulossa on kokopäivän kestävä tutkimus Kuopiossa. Mennään neulalla selkäytimeen ja sinne laitetaan varjoainetta joka paljastaa missä hermoissa on vikaa ja samalla kait jos oikein ymmärsin myös nuo pullistumat selviin.
Aikamoinen koettelemus on siis tiedossa ja se kestää koko päivän. Yöksi saan tulla kyllä kotiin mutta muutamia tunteja joutuu olemaan kontrollissa toimenpiteen jälkeen. Toivon mukaan tästä on sitten hyötyä.
Tutkimus ei juuri kovin kauaa nyt kestäny vaan olitiin jo ulkona alle tunnissa. 32€ tästä käynnistä oli minusta ihan liikaa 😀
Asioita kuitenkin selvisi paljon ja lisää selviää sitten kun menen päiväksi tuonne takas. Voi hitto kun pystys olemaan ilman leikkausta !!! En tosiaankaan halua ennää yhtään viillettyä haavaan kroppaani.
Tämän lisäksi menen Joensuuhun kipupolille pitkästä aikaa uudestaan. Aikoinaan kävin sielä muistaakseni 16 kertaa puudutuksessa ja siitä minulla ei ole kovin hyvät muistot. Puudutus tapahtui selkäytimen kautta ja joka hiton kerta pyörryin tuon aikana. Sitten piti makoilla myös tunteja ennen kun pääsi liikenteeseen tai pois.
En tiijä mitä teen jos tämä jatkuisi nytkin ! Onneksi ajat on muuttunu ja lääketiede on menny eteen päin.
Uskon, että lääkettä tullee lissää tai kehitellään sellanen paketti, että kivut hellittää mutta siihen loppuu sitten ajotkin. Kuopionlekuri kyllä sano, ettei välttämättä ajot lopu jos löytyy sellane lääkitys mutta pahoin pelkään, että näin käy.
Nyt väsyttää ihan mielettömästi ja jostain syystä mielikin on kiukkunen ja haluisin vaan olla kaukana yksin jossain pienessä erämökissä.
Oon kuitenkin Myllyjoen tilalla ja omassa kotona.
Tässä tämä ja tämän enempää ei oo sanottavaa joten ei muuta kun moro.
En jaksa ees kattoa onko kirotusvireitä !