Moro !
2014 vuosi alkaa olla paria tuntia vaille taputeltu ja mitä tästä on jääny käteen. Kaikkea en ala missään tapauksessa kirjottamaan tai muistelemaan mitä missäkin on ollu mutta muutama minulle tärkeä asia saa kirjaimet ympärilleen.
Vuosi oli minulle näiden vaivojen vuoksi vaiken varmaan koskaan mutta ihmeellisesti sitä on jaksanu vaan päivästä toiseen mennä. Ilman ystävien ja kavereiden tukea nän ei varmastikkaan olis.
Monta mahtavaa tapahtumaa oli tänä vuonna ja yksi niistä oli minareiden kanssa Italiassa ja tietenkin se viimeinen leiri <3
Erityis kiitos mennee ehdottomasti Naapurille Kontkansen Anssille ja Anjalle. Yksi suuri kiitos mennee Mustosen Janille ! Nämä ihmiset ovat olleet meille kultaakin tärkeemmät ja ilman heitä meillä ei olis läheskään niin hyvä olla kuin mitä nyt on. KIITOS TEILLE <3
Äärimmäisen onnellinen olin myös kun minut valittiin Outokummun positiivisimmäksi ihmiseksi !!!! Se oli kyllä kuin olis halolla pämäytetty päähän 😀 En voisi ikinä saada tämän parempaa huomionosoitusta. Olen tästä kunniasta todella onnellinen ja ylpeä 🙂 KIITOS !!!
Todella upeeta on myös se, että sain aikaseksi Outokumpuun oman KIPURYHMÄN 🙂 Kipuryhmästäon tullu minulle oikein hyvä ja tärkeä juttu. En olis uskonu kuinkan paljon on samanlaisia juttuja eri ihmisllä. Olen saanut kipuryhmältä todella paljon. Hieno juttu !
Tuo minimaajoukkue on tullu minulle myös tosi tärkeeksi asiaksi ja olen etuoikeutettu, että saan olla mukana tässä upeessa projektissa. Vilpitön ilo ja riemu. Koko perheelle tarkotettu minari on sellanen joka jää varmasti kaikille jotka siellä ovat mieleen ikiajoiksi. Tuon parempaa ei ole olemassakaan ja siitä kiitos kuuluu Parkkalin Jounille joka on koko minarin isä. Tanhuvaaran ryhmässä mahottoman iso kiitos kuuluu meidän tiimille eli Pertsalle, Kirsille, Nonnalle ja Jesselle. Parempaa henkeä saa ettiä 🙂
Pettymyksiäkin oli. Minun piti päästä Puolaan lentopallo MM-kisoihin ja kaikki olikin jo valmiina lähtöön kunnes sairaala päätti, että minut leikataan samaan aikaan kun olisin Puolassa 🙁 Niin jäi harkinnan jälkeen matka tekemättä. Kohtalo puuttu uudestaan ja minulta piti leikata hammas pois suusta ja kun ilmotin siitä sairaalaan, leikkaus peruttiin ja siirrettiin kuukaudella 🙁 Olisinkin päässy Puolaan mutta kerkesin jo perua kaikki.
Vielä paria päivää ennen kisoja sain mahdollisuuden lähteä matkaan mutta päätin lähteä minarille ja hyvä, että näin päätin sillä minari oli aivan mahtava sillon.
Leikkaukseen pääsin ja sen jälkeen onkin sitten ollu välillä yhtä helevettiä. Kauaa ei menny tekoniveleikkausta kun jouduin Kuopioon leikkaukseen kun stimulaattorista loppu akku 🙁 Pikaleikkauksen jälkeen tuli taukoa jalan kuntoutukseen ja sekös sitten vaikeutti kuntoutusta paljon. Lisäksi sain uuden hermokivun ja se onkin sitten pirullinen. Itasin ei voi pitää ees sukkaa jalassa kun sen tuntuu pahalta. Jalkaa pitää pitää ilmassa jotta se ei ole missään kosketuksessa minkään kanssa.
Onneksi se on pikkusen helepottanu ettei oo ennää niin hirveen ärhäkkänä.
Vaikka paljon on ollu murhetta on myös paljon ollu noita iloa ja riemuja matkassa ja koitan ajatella enemmän noita mukavia asioita niin itelläki on paljon parempi olla.
Lentopallosta en ole päässy eroon vaikka sekin oli aika lähellä. Sen verran muutosta on tullu, että en valmenna tällä kaudella junnuja mitä nyt minari ja A-tytöt. Lähdin valmentamaan aikuisia koska uskoin pääseväni siinä helpommalla kun vanhemmilla on jo osin tekniikat kohillaan. Voin vaan huudella reunoilta jos on asiaa 😀
Mielenkiintoista on ollu tämäkin vaihe ja eikä sitä tiedä mihin tämä johtaa vai johtaako mihinkään. Tällä joukkueella voitettiin lohkomme ja päästiin ylempään jatkosarjaan 🙂
Kevät kausi tullee olemaan minulle varmasti haastava ja voimia viepä mutta uskon myös, että se antaa minulle voimia jaksaa.
Haluan kiittää jokaista ihmistä jotka ovat olleet kanssani tekemisissä vuonna 2014. Minimaajoukkue ja nämä läheisimmät ystävät ympärillä, olette minulle se voima <3
Sitten vielä se tärkein mitä ilman en olisi yhtään mitään, PERHE ! Ilman Vaimoa ja lapsia en varmaanaan olis edes hengissä enää. Perheen merkitys on niin suuri ettei sille löydy edes sanoja <3
Välillä pitää ihan ihmetellä miten rakas vaimo kestää ja jaksaa tätä huushollia. On ne nuo vaimot ja äidit ihmeellisiä !!!
OIKEIN HYVVÄÄ JA PARASTA MAHDOLLISTTA UUTTAVUOTTA 2015 <3