Moi !!!
Pari päivää taas lipsahti ilman kirjotuksia mutta en vaan ole jaksanu päivitellä ja kun tämä on vapaaehtoista ja teen sillon kun huvittaa ja jaksan niin ei sen väliä vaikka jääkin päivä kaks väliin 🙂
Mitään ihmeellistä ei oo tapahtunu eli aika normaalisti ollaan menty. Selekä on oirehtinu taas aika paljon ja oikea lapa on kuin tulessa. Pakko kait se on kohta hakea apua tähänkin vaivaan. Ei kestä niin ei kestä varsinkaan sillon kun on paikallaan 🙁 En tiedä mstä tämä johtuu mutta varsin ikävä vaiva ämäkin on. Ihan niin kuin selässä ja jaloissa ei olis jo tarpeeksi kestämistä.
Passikuvia ottasin mielellään enemmänkin mutta eihän näin pienellä kyllä ole ihmisä niin paljon, että sillä eläisi 🙂 Harrastuksena mukava juttu mutta pelkästään kuvilla ei vaan ole tulevaisuutta, ainakaan minun kuvaus taidoilla.
Jospa nitä alkais tulla kun paikka ja ajat selviää ihmisille 🙂
Tänään meillä oli treeneissä viimestelyä tulevaan koitokseen Suonenjoella pelattavaan turnauskeen. Keskiviikko on hyvä siksi, että sillon on naisten treenit samaan aikaan ja voidaan pelata vastakkain ja se on joka kehittää varmasti eniten 🙂
Isot erät meni nyt 1-1 kun viimeksi hävittiin suoraan 2-0 joten eteen päin on menty. Riitta ja Laura oli nyt Sannin ohella todella hyviä. Laidasta puolestaan meidän Taru oli todella hyvä tehden eniten pisteitä 😀 Isäänsä varmaan tullu 😀 😀 😀
Hyvät oli treenit ja vaikka virheitäkin tuli mutta pikkusen huolellisuutta niin homma hoituu Suonenjoella varmasti.
Omien treenien jälkeen jäin taas kattomaan kun OuPan naiset otti mittaa miesten joukkuetta vastaan. Toki naiset hävis mutta eka erä oli kohtuu hyvää pelaamista naisilta ja peli olikin sillon 2-2. Mitä pitemmälle mentiin, sitä enemmän miehet alko hallita peliä ja maaleja alkoi tulla naisten puolelle.
Mukava oli kuitenkin kattoa peliä.
Puoli kymmenen Sari pääsi töistä ja sitä kautta vasta kotiin. Kotona kämppä oli aika viilee ja ei auttanu kun alkaa lämmittämään taloa ettei aamulla oo nokka huurussa. Muut meni jo nukkumaan mutta minä jäin vahtimaan tuota uunia. No, en varmaan muutenkaa olis menossa nukkumaan kun nämä halavatun vaivat on taas riesana.
Mennään sitten kun väsyttää tarpeeksi tai kun lääke alkaa purra.
Aamulla alkaa parin naisen kanssa urkkatalolla 6kk kestävä punnerrus oman kunnon eteen. Runkojumppa tullee tutuksi oikein huolella näille neideille. Keskivartalo on kohta siinä kunnossa, että pystyy alkamaan tekemään kovempaakin urheilusuoritusta. Samassa on painonpudotusta joka sopii myös minulle hyvin.
saa nähdä miten homma alkaa toimia mutta uskon tähän kuitenkin.
Uusi sivu kääntyy siis huomenna aamulla ja mennään kohti uusia kokemuksia ilosin mielin 🙂
Öitä.
ps. Uus valokuvatulostin saapuu viikon sisällä jolloin voidaan tulostaa kuvia A3 kokoon asti 🙂