Hello !!!
Niin. Kävin entisellä työpaikalla tekemässä passikuvia ja aikani kun siellä leikkasin kuvia passikokoon alkoi tuntua kuin olisin töissä 🙂 Heh….. Jotenkin tuli hyvä mieli siitä mutta todellisuus tietenkin tuli eteen pian tuon ajatuksen jälkeen.
Olishan se mukava vieläkin kun olis se paikka jonne lähtee aamuisin. Se mitä tässä on tapahtunu kun en ole menny aamusin sinne niin helepottanu on se, että on voinu olla vaan jos on valvonu paljon. Toiseksi oon voinu ottaa kipulääkettä tarpeeksi kun ei ole tarvinnu ajaa autoa.
Se on varmasti lievittäny kipuja ja olo on sen vuoksi pikkusen helepompi. Kumpiko näistä sitten on parempi ? No, mieli tekee ehdottomasti kovasti töihin mutta se stressi ja väsymys on se jota en kaipaa. Näin on osittain hyvä mutta kaipaan myös kovasti työkavereita ja sitä tunnelmaa mikä meidän porukassa oli ja on vieläkin kun siellä käy 🙂
Nyt mennään näillä eväillä ja koitetaan ottaa noita passikuvia mutta ei niitä nyt niin paljon ole, että sillä saisi leivän pöytään mutta mukava harrastus 🙂
Tänään lupasin tehdä kahdelle ihmiselle kunto-ohjelman ja samalla se tehdään 6kk:n päähän ulottuvaksi projektiksi.
6kk seuraan ja opetan lihastasapainoa, koordinaatiota, juoksua ja fysiikkaa oman kehon vastuksella 🙂 Rohkeita ja päättäväisiä ihmisiä. Puolen vuoden päästä pitäs olla pari oikein hyvää kuntoilijaa edessä 🙂
Illalla oli totuttuun tapaan treenit salilla ja nyt paikalla oli 11 urheilijaa joista kaksi oli poikia. Oli mukavaa kun porukkaa oli sen verran, että saatiin minusta ainakin hyvät treenit aikaseksi.
Syöttö alkaa olla jo siinä pisteessä, että voi luottaa siihen täysin. Virheitähän tulee mutta uskon, että ne vähenee huomattavasti 🙂 Mukavat treenit 🙂
Vielä ennen kotiin lähtöä kävin C-likkojen treeneissä olemassa 20min. Käynti oli mukava ja siellä uhkuu sellanen mukava tekeminen ja vielä näistäkin tytöistä saadaan olla ylpeitä.
Maanantaina minulla on kunnia pitää heille koko treenit salilla ja sekös on mukavaa 😀 Tuskin maltan oottaa…. 🙂
Sitten mielessäni pyörii ajatuksia ihmisten jaksamisesta. Miten paljon onkaan ihmisiä jotka tekevät hirmusesti töitä ja päälle vielä vapaaehtoistyöt ihan vaan sen takia, että halu tehdä hyvää on suuri.
Päivästä toiseen ja illasta toiseen painetaan siihen malliin, että ihan hirvittää. Näin kun mennään kauan itse ei huomaa omaa väsymystä ollenkaan vaan se kostautuu jollain tavalla.
Silloin on todelliset ystävät isossa osassa. Todellinen ystävä huomaa tahdin ja huomaa myös toisen ihmisen väsymyksen. Se on varmaa, että jossain kohti se väsymys iskee ja silloin on vaara joutua lopettaamaan ja karsimaan rakkaita tekemisiään.
Silloin kun väsymystä alkaa tulla on aika laittaa kaikki tekemiset uuteen uskoon ja vaikka lopettaa hetkeksi kokonaan ja on annettava aikaa itselle. On hellittävä itseään kaikella mahdollisella tavalla ja etenkin niillä asioilla mistä itse tykkää kovasti 🙂
Ittensä hoivaaminen ja rennosta olemisesta nauttiminen on parasta mahdollista. Sitten kun on huilinu ja levänny, virkistyny eli akut latautunu voi alottaa pikkuhiljaa taa tekemisen mutta huomattavasti pienemmällä teholla ettei sama toistu uuddestaan.
Ittellä on kanssa ollu tuntemuksia , että ei jaksa ennää tolskata mitään kenenkään kanssa mutta pienellä levolla ja ittensä palkitsemisella se on vielä ainakin hoitunu hyvin.
Arvoisa lukijani. Jos sinä huomaat, että ystäväsi on väsynee ja apean oloinen, kysy ihmeessä häneltä, onko kaikki ok. Pieni asia on kysyä mitä kuuluu. Sillä pienellä asialle voi saada isoa aikaan.
Huolehtikaamme toisistamme.
Öitä.