Tervehdys !!!
Pari päivää pyörähti ilman riviäkään tänne. En vain jaksanu. Kaikea mukavaa on kerenny tapahtua matkalla.
töissä väännetään henkesuunnitelmaa oikein urakalla ja sivistyslautakunnan kokous oli paljon mietintää aiheuttava koitos. Ihan hirveetä on kun pitää säästää mutta ei ole mistä säästää.
Sivistysjohtajan tehtäväksi jää varmasti tehdä säästöt, sillä lautakunnalla ei ole mistä säästää !!! Säästää pitää kaikesta niistä mistä olis eneiten hyötyä ihmisille. Jos tästä kylästä loppuu sirkus, teatteri, liikunta loppuu kaikki muu perässä, se on varma.
Viime päivinä ollaan saatu lukea monestakin tahosta miten Okussa ollaan käsitelty meidän aarrehässäkkää. Keskusta on nyt huolisssaan kaivokseen tuhlatuista rahoista ja huolissaan saa olla muutkin. Turpeisen Jari on ollut huolissaan siitä jo iät ajat.
Keskusta rakoilee, mutta nyt se rakoilee hyvällä tavalla. Hienoa, että sielläkin saadaan sanoa omat mielipiteet.
No nämä jutut tähän nyt ja suunnataan arkisimpiin asioihin.
Vieläkin mielessä pyöriin Lapin reissu ja sen reissun hyvä henki. Ikävä jäi Lapin taikaan ja ikävä jäi sitä porukkaa mikä siellä oli. Iltanuotin liekkien lepatus pimenevässä illassa näkyy vieläkin sielun peilissä ja sen myötä fiilis myös paranee. Tunturien kiipeämiset jossa silmissä näkyi ruskan alkavan keltaisine väreineen. Kipukaan ei nyt tunnu miltään kun muistelee retkeä Kaarestunturille. Sillon koski, mutta nyt sitä ei muistakkaan kun vaan hyvät asiat on mielessä. 🙂
Tullee onneksi aika jolloin tuonne pääsee uudestaan nauttimaan ja oikeestii LOMAILEMAAN 🙂
Töissä ollaan puskettu huolella hanketta ja olen saanu oppia paljon miten hankepapereita täytetään. Ei muuten oo mitenkään heleppo juttu. Moni asia on yllättäny ja täytyy sanoa, että kyllä pitään paljon miettiä ja pohtia, että homaan saadaan älyä. Onneksi yksin ei tarvii edelleenkään tuota tehdä sillä se jäisi muuten tekemättä.
Tänään oli melkoinen päivä muutenkin tuon hankesuunnitelman ohella. Minulla oli illalla klo. 18.00 ensimmäinen tapaaminen kipulijoiden kanssa ! Muutama tovi sitten päätin, että kerron omista kivuista ja kivun kanssa elämisestä julkisesti facessa ja samalla kutsuin muita kipulijoita osallistumaan yhteiseen tapaamiseen.
Odotin maksimissaan ehkä viittä osalllistujaa mutta tänään päivitetyn mukaan yhteyden ottoja on tullut yhteensä 52kpl !!! Tämä täytyy ymmärtää niin, että meillä on tarvetta tälläiseen vertaisrymään.
Viisi ihmistä tuli paikalle keskustelemaan kivusta ja miten sen kanssa pärjää. Muutama ilmoitti ettei pääse tämän illan ryhmään mutta ensi torstaina sitten tulee. Illan porukasta olen todella iloinen ja ainakin minä sain heti sitä mitä halusin saadakkin. Oli hienoa huomata samanlaisia juttuja omassa elämässä mitä toisillakin oli 🙂
Jotenkin tuntui siltä, että tämä on tarkoitettu olemaan olemassa. odotan innolla jo seuraavaa tapaamista ja onneksi siihen ei ole kuin viikko aikaa. 🙂
Vielä hetki sohvalla hulia ja sen jälkeen on taas kokeiltava saada unta. Eilen menin tosi aikaseen sänkyyn ja alkuilllan aikana sainkin nukutuksi hyvin mutta sitten aamuyön tunnit oli niitä pitempiä tunteja. Nyt venytän pikkusen pitempään jotta jos vaikka saisi aamuyölläkin nukutuksi. Aamuyön tunnit on ih´nhottavimpia valvoa.
Keskiviikon treeneistä on vielä pikkusen sanottava kun ne meni tosi hyvin likkojen ja poikien osalta. Pari C-poikaa oli mukana ja sitten oli vielä entinen nuori nainen mukana 🙂 joka pärjäsi todella hyvin nuorempien joukossa ja tekeminen oli kovaa 🙂
Olis oikei mukava jos treenit sujuis näin usseamman kerran peräkkäin. Hyvin ne on sujunen ennenkin mutta jotenkin nyt siinä oli kovuutta ja sellasta asenteellista, uhrautuvaa, kovaa tekemistä. Sillon on hyvä olla valmentajana 🙂
Nyt jäädään taas miettimään ja muistelemaan mennyttä Lapin reissua ja muistelen mielelläni myös minimaajoukkueleiriä 🙂
Öitä.