Hello !!!
Kaikki hyvä ja mukavakin loppuu aikanaan ja niin loppui myös tämä uusi minari ! Voi veljet ja siskot miten mukavaa taas oli. En tiedä miten sen voisin pukea sanoiksi tuon fiiliksen ja tekemisen noilta leireiltä. Ilo, riemu, vilpittömyys ja se henki mikä leireillä vallitsee on jotain sellaista mitä ei voi sanoin kuvailla, se on koettava 🙂
Tästäkin leiristä jäi todella hyvät ja mukavat muistot ja nyt ei muuta kuin oottamaan seyúraavaa minaria joka on heinäkuun alussa.
Yksi aika merkittävä lupaus todellakin tuli tehtyä kaikille minareille. Minulla on tasan 13kk aikaa saada painoa pois -20kg !!! Seuraavan kerran kun lähdetään Italiaan, on minulla kropassa 20 kg vähemmän painoa. Monta kertaa olen uhonnu ja koittanu laihtua mutta selälleen on menny. Nyt ei ole vara löysäillä eikä minareille antamaa lupausta voi rikkoa. Se on varmaa, että yritän takuulla 100% pudottaa tätä painoa pois.
Yksin en pysty mutta kun on tukijoita takana, niin eiköhän se tämä onnistu 🙂
Savonlinnassa sain tehtyä sopimuksiakin jotka liittyvät Rientoon mutta niistä sitten myöhemmin mutta soppari on tosi hyvä ja ja uskon, että kaikki lentopallon ystävät tykkäävät sopparista 🙂
Noin klo 13 startattiin Iidan kanssa keula kohti Outokumpua. Lähtökättelyt ja ei muuta kuin kotia kohti. väsymys on aika isoa sillä en nukkunu leirillä kuin ihan pieniä pätkiä. En oo varma mutta uskoisin, että unet oli noin 10-20 minuutin pätkiä. Yksi syy unettomuuten oli vasen polvi. Polveen koski ja poltii niin paljon että paremmasta ei väliä. Selekäkään ei oireeton ollu. Siinähän sitten oltiin ja käveltiin pientä kämppää ympäri. Välillä piti lähteä käytävään talsimaan ja välillä oli sitten hyvä käydä kattelemassa, että kaikki on minareilla hyvin.
Tämä aamu oli aika rankka kropalle ja tuntui, että jalat ei kanna mutta niin vain päästiin loppuun asti hyvin 🙂
Kotona oltiin noin neljän maissa ja alettiin heti tekemään ruokaa. Ilahduttavinta illalssa on ollu se, että kaikki lapset tuli kotiin 🙂 Me käytiin hakemassa Sarin kanssa Jussi ja Jussi kävi puolestaan hakemassa Satun Joensuusta 🙂
Yhdessä tehtiin ruokaa ja syötiin uudessa paviljongissa ja muisteltiin pikkusen menneitä 😀
Normaalisti saunaan mennään ennen syöntiä mutta kun nyt kaikki oli niin nälkäsiä päätettiin syödä ennen saunaa 🙂 Ruoka maistu mutta niin maistu myös ulkosauna tervan tuoksuineen.
Nyt väsymys on kova ja ei auta kuin ottaa lääke ja toivoa, että se puree ja saan nukutuksi vähän. Aamulla on mentävä töihin jo puoli seitsemään kun Sari menee kanssa aamuvuoroon. Eikä siinä vielä kaikki. Joudun kovaan testiin kunnon puolesta ja etenkin selän ja polven takia kun minun pitäs tulla fillarilla pois töistä ! Sari mennee Joensuuhun koulutukseen ja meillä kun ei ole edelleenkään toista autoa käytössä joten fillari on ainoa kulkupeli.
Voi olla, että se ei onnistu mutta kokeillaan nyt kuitenkin.
Mieletön viikonvaihde ja varmasti ikimuistoinen. Mukavia uusia tuttavuuksia, mukavia minareita ja tosi mukavaa oli taas tehdä hommia Pyykköjen kanssa. Voin vaan olla iloine, että saan olla mukana tässä touhussa 🙂
Huippua oli myös se, että Outokummusta minarilla on viisi nuorta mukana !!! 🙂
Nyt kohti ituloutaa koitetaan saaha silimät pysymään kiinni mahdollisimman pitkään yöhön tai jopa aamuun asti.
Öitä.